Pidettiin sitten se unikoulu. Sen kunniaksi kakkonen on alkanut herätä aamuisin klo 05.30. Paitsi ei aina tietenkään juuri tasan puoli kuudelta. Tänäänkin se heräsi klo 04.45. Hienoja juttuja nuo unikoulut. Päivässä tuntuu olevan niin paljon enemmän tunteja.
Valoisaa tulee vasta joskus seitsemän jälkeen.
Ja sitten on vielä tuo vanhempi lapsi, jota palautetaan omaan sänkyynsä keskimäärin kahdesti yössä. Herättää siinä sivussa yleensä nukkuvan sisarensakin. Silloin saa mukavasti tuntumaa sellaisiin murhanhimoisiin tunteisiin omaa lastansa kohtaan.
Onneksi se kellojen kääntäminenkin lähestyy. Voidaan sitten jonkun aikaa herätä vielä tuntia aikaisemmin.
Meillä ipana rupesi kans heräämään tosi aikaisin siinä vaiheessa, kun yöllä ei saanu enää ruokaa. Jonkin aikaa herättiin miehen kanssa vuoroaamuin, mutta jossain vaiheessa homma kääntyi kokonaan minun (eli aamuvirkumman)vastuulle. Nykyään ipana ei edes vaivaudu herättämään isäänsä, vaan kävelee suoraan mun puolelle sänkyä ja työntää silmälasit ja puhelimen mun kouraan. Toisaalta enää herätykset ei ole kello 5, vaan 6-7.30 välillä.
VastaaPoistaJaksamisia aamuheräämisiin.
:D Anteeksi, mua vaan niin naurattaa kovasti.. Tää sun ihana tyyli kirjottaa! I löv sarkasmi!! (ja nykyään ehkä suakin vähä:D)
VastaaPoistaMä voin vähä kääntää puukkoa haavassa ja todeta et meillä nukutaan nyt 7.00 asti..kopkop..
Jaksamisia aamuihin, ne on perseestä!! T:Ninnu
Katja: Meilläkin on nyt käytössä vuoroaamut. Välillä tehdään niin, että toinen valvoo vauvan kanssa jonkun aikaa ja sitten vaihdetaan. Tällä vauvalla on varmaan nyt joku massakausi menossa, kun tuntuu että koko ajan sillä on nälkä. Yrittää varmaan epätoivoisesti päästä normaalipainoisten kastiin, kun ollaan neuvolassa saatu hudaa painokäyräasioissa.
VastaaPoistaNinnu: Joohaistavittu! :D Aamuisin tastä elämästä on kyllä hupi hyvin kaukana, mutta nämä hauskat kommentit kyllä aina minua ilahduttavat.
Kiitos tsemppauksesta.
Jos yhtään lohduttaa, mäkin ulvoin tänään, että haluan näistä lapsista eroon.
VastaaPoistaKiitos kun valotit minullekin, että herätäänkö kellojensiirron takia aiemmin vai myöhemmin. Mietin sitä tänään tovin kun kaupunginosalehdestä bongasin ilmoituksen asiasta. En siinä koomassa oikein keksinyt mitään ratkaisua asiaan.
VastaaPoistaSamapa tuo, meillä kun yöt hyvin samankuuloisia kun teillä eli eipähän paljon tule nukuttua.
Paitsi mies. Joka aina jonkun kysyessä vauvan nukkumisesta toteaa, että hyvin nukkuu, tosi hiljaa koko yön. Niinpä niin, kun on tissi suussa puolet yöstä niin eipähän tuollainen 5,5 kilon pötkäle paljoa inahtele.
Eikä äiti nuku.
Upeus: Kyllä se lohduttaa. Vitun lapset.
VastaaPoistaMs.H.: Kai tässä pitäisi jotenkin lykätä sitä nukkumaanmenoaikaa vähitellen myöhemmäksi, mutta olen lähes 100% varma että ei se kuitenkaan auta. Niin paskamaista tämä elämä on. Vähän niinkuin noi sun miehen kommentitkin.
Joo ei auta nukkumaanmenon lykkääminen.
VastaaPoistaKokeiltu on. Seurauksena väsykiukkua kaikilla ja ylläripylläri bonarina uhmiksen kaksikertaa riemukkaammat tempaisut pitkin päivää. Plus väsymystään kiljuva vauva.Tsemppiä sinne vaan.
Kyllä tämä lapsiperheen elämä on ihanaa.
VastaaPoistaJa sitten kun olet huonosti nukkuneena, kaikki itkupotkuraivarit sietäneenä jotenkin ihmeellisesti päässyt ihmisten ilmoille tai ne ihmiset on jostain syystä löytäneet teille, joku valopää sanoo: "nauti nyt tästä pikkuvauva/lapsi ajasta kun se kestää niin vähän aikaa". ***ttu onneks!
VastaaPoistaTämä vauva-ajasta nauttiminen on itselleni kyllä suuri mysteeri. En tiedä odotanko mitään muuta niin paljon, kuin kakkosen 1-vuotispäivää. Silloin varmaan jo helpottaa tämä sähläys.
VastaaPoistaItse nautin paljon enemmän vaikka pyöräilystä lapsen kanssa kuin siitä, että pohdin mitäköhän se vauva tällä kertaa on löytänyt lattialta suuhun pantavaksi. Eläköön isommille lapsille!