Tänään minulla on syntymäpäivä. Koska mies on työmatkalla, oli juhlapäivän aamu järjestettävä omatoimisesti. Illalla ennen nukkumaan menoa vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat ja päätin etten syntymäpäivän kunniaksi ajautuisi turhaan riitoihin kääpiön kanssa. Tämän arvelin kuitenkin olevan mahdotonta. Kääpiö kun on lievästi sanottuna konfliktihakuinen ja muuttaa mielipidettään vain puhtaasta eri mieltä olemisen tarpeesta.
Kääpiön herättyä kuuden aikoihin istutin lapseni tietokoneen ääreen ja laitoin Maisa dvd:n päälle. Kääpiö istui kuin naulattuna tuolillaan 45 minuuttia ja minä torkuin vieressä. Aamiaiseksi keitin maitokahvia ja söin mansikoita jogurtin kanssa. Puin päälleni uuden Acnen paidan, jonka olin ostanut itselleni lahjaksi ja rakastamani villahousut.
Itse hankitut lahjat ovat useinmiten parhaita. Olin jo muutamia päiviä huolissani, koska mies ei ollut kysellyt lahjatoiveitani. Pelkäsin hänen saaneen jonkun oman lahjaidean. Onneksi pelko oli turha ja nyt pystyn turvallisin mielin odottamaan lahjakuoren avaamista, jonka sisältö on etukäteen tiedossa.
Aamulla päätin myös, että Huoneistokeskus voisi tänään antaa minulle asunnon. Olen ladannut paljon odotuksia iltapäivän asuntonäyttöön ja mielestäni minun olisi jo saatava tietää, mihin osoitteeseen uusi vauva sairaalasta viedään. Tämä nykyinen koti kun se ei ainakaan ole. Täällä asuu silloin jo joku toinen.
Nyt menen leipomaan itselleni kakun. Illalla syön blinejä ja mätiä, vaikka ohjeiden mukaan ei saisi. Juon myös lasin kuoharia, ihan vain itseni kunniaksi.
oh, kuulostaa ihanalta! olet varmasti ansainnut tuon juhla-aterian..
VastaaPoistaolen seurannut blogiasi nyt pari kk, sen jälkeen kun yllättävästi alkoi lisääntymishenkiset blogit nyt ylipäänsä kiinnostamaan, eli positiivisen raskaustestin ja apuamitäihmettänytpitäätehdä -olon jälkeen... tykkään tästä juuri tämäntyyppisten postausten takia enemmän kuin monesta muusta mummy-to-be -blogista. ei jeesustelua, ei höyrypäisyyttä, vaan pientä rebel-asennetta, ja ennenkaikkea kivoja arjen huomioita. ja tietysti sitä, ettei kaikkien tarvitse aina mennä siihen oletusarvoiseen äitimuottiin. sitä itsekin tavoittelen keväällä, jos kaikki menee hyvin ja asia tulee todeksi.
aurinkoa syksyyn,
-hanna
Moi Hanna!
VastaaPoistaKommenttisi lämmitti kovasti mieltäni. Kiitos sinulle siitä.
Tuo äitimuottiasia on minuakin paljon mietityttänyt. En tiedä kuka sen muotin on luonut ja onko sitä edes olemassa, mutta välillä tuntee olevansa vähän outo kun ei tunne sopivansa odotuksiin.
Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Minä olen päättänyt pitää Ei turhaa vouhotusta ja rennolla otteella-asenteeni myös äitiydessä. Vaikka täytyy myöntää, että ihan pienen vauvan kanssa saa kyllä uudenlaisen kosketuksen käsitteeseen vainoharhaisuus. Kaikki on vaan niin uutta. Ajan kanssa kai se omanlainen äitiyskin syntyy.
Onnea ja kärsivällisyyttä sinulle odotukseen.