tiistai 16. kesäkuuta 2015

Vesi on märkää ja muita elämän viisauksia

Haluatteko kuulla opettavaisen tarinan? - Tarinamme alkaa, kun teini-ikäinen Maaret Kallio matkustaa taksilla kotiin polvileikkauksesta. Leikkaushaavat ja koko jalan peittävä tuki harmittavat elovenatyttöä muistuttavaa Kalliota. Hän on huolissaan, että pojat eivät kiinnostu hänestä ruman jalkatuen vuoksi. Taksinkuljettaja toteaa tilannettaan surkuttelevalle Kalliolle, että jos poika ei kiinnostu Kalliosta, koska jalan arvet ovat ikävän näköisiä, ei poika ole suremisen arvoinen. Kallio ei osaa arvostaa jäyhän suomalaismiehen viisautta, vaan keskittyy oman ulkonäkönsä vatvomiseen. Sitten tarina saa tunteikkaan käänteen. Taksimiehen auttaessa Kalliota ulos taksin takapenkiltä, Kallio huomaa, että mieheltä puuttuu kolme sormea. Hän muistaa uudelleen taksimiehen aiemmat sanat. Hän ymmärtää, että kolmen sormen puutteesta huolimatta mies on rakastamisen arvoinen ja hänen kannustavat sanansa saavat aivan uudenlaista syvyyttä. Kallio ymmärtää, että ihminen voi rakastaa kehoaan ja itseään polvileikkauksen haavoista ja sormien puutteesta huolimatta. Ihan niin kuin meidän jokaisen naisenkin tulisi tehdä, sillä me kaikkihan olemme omalla tavallamme sormipuolia.
 
Tässä vaiheessa Maaret Kallion Lujasti lempeä-blogin päivitystä tuijotan epäuskoinen irvistys naamallani kännykkäni ruutua raitiovaunun penkillä istuen. Vilkuilen ympärilleni hämmentyneenä ja yritän koota ajatuksiani. Teksti on jaettu Facebookissa melkein 16000 kertaa. Minun pateettisuusmittarini viisari pyörii ylikuumentumispisteessä ympyrää. Blogitekstissään Kallio myös kertoo meille lukijoille, että jokainen nainen ja tyttö kantaa kehossaan riittämättömyyttä ja häpeää. Se täytyisi lopettaa ja olla itseään kohtaan lempeä. Minä haluaisin kysyä Maaretilta, onko kauas pitkä matka.
 
 
 
Vihaan Maaret Kallion viiden pennin latteuksia yhtä paljon, kuin keskiverto viher-vassari halveksii Matti Apusta. Minun on vaikeaa tavoittaa sitä lempeää viisautta, jota Kallio jakelee tekstistä toiseen: Jos hermostuttaa, ota rennommin. Jos soimaat itseäsi, ole armollisempi. Jos haluat hallita kaikkea, ei se ole tarpeellista. Kallio on kuin se sietämätön self-helppiin hurahtanut läheinen, joka silmät kirkkaina jakelee sisäiseen kasvuun liittyviä yleviä ohjeitaan. Hän on sietämätöntä seuraa.
 
Mutta mitä sanoo internet: Maaret Kallio -ihana vai kamala?

24 kommenttia:

  1. Ihan samoja ajatuksia! Olen kyllä tykännyt joistain lukemistani Kallion teksteistä (muistaakseni jotain arkeen, vanhemmuuteen, äitiyteen tms liittyen), mutta tämä teksti hämmensi. Ensin olin tyrmistynyt, sitten lähinnä huvittunut. Kaikenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli todella outo teksti. Hämmentävä. Todella.

      Poista
  2. aamen! oon jotenkin liittänyt mun maaretkalliolleirvistelyn mun omaan kyynisyyteen, mutta selkeesti en ole yksin. siis tottakai upeeta, jos mutsien syyllistäminen/syyllistyminen vähenee sillä, että hesarista käsin joku sanoo välillä "there, there" oikeaan paikkaan, mutta hei kamoon silti. nih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että meille kyynikoille Kallio on vaikea sulattaa, kaikessa lempeydessään. Mun tekee mieli puristella Maaretin naamaa ja saada hänestä esiin joku tunnetila.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve Jukka ja kiitos kommentistasi! Hyvä kun näytät meille muille mallia. <3

      Poista
  4. Mä olen kyynikko ja inhorealisti ja pessimisti ja kipakka monin tavoin, mutta muhun tää Maaret kuitenkin uppoaa. Tyyli (lempeä ja hempeä) ei oo mulle ominta, mutta pointit on musta yleensä enemmän kuin kohdallaan. Enkä tässäkään kirjoituksessa mitään "outoa" bongannut. Eli sanon ennemminkin ihana, kuin kamala. Ehdottomasti. Ja jos sanoisin kamala (kenestä vaan), niin en kovin julkisesti. Olkoon mitä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän niissä pointeissa useinkaan mitään väärää tai vikaa ole. Nää on varmaankin näitä makuasioita. Mulla heitti yli tuo taksikuskin asettaminen "vammaisen rooliin". Toisen ihmisen uhriuttaminen ei ole minusta useinkaan toimiva tyylikeino.

      Poista
  5. Maaret Kallio on ehdottomasti ihana! Hänen kaltaisiaan lujan lempeitä ihmisiä tämä maailma todella tarvitsee, ei mitään kyynisiä pessimistejä, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta tunteistaan tai ajatuksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tarkoitat vastuun ottamisella tunteistaan ja ajatuksistaan?

      Poista
  6. En ymmärrä, miten voi haukkua näin ihmistä, joka haluaa tehdä hyvää. Tulin surulliseksi kirjoituksestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaret tarkoittaa varmasti hyvää ja ehkä joku saakin hänen ajatuksistaan voimaa tehdä asioita toisella tavalla. Siinä ei ole mitään vikaa. Mutta en ehkä ymmärrä sitä, että kaikkien ihmisten pitäisi sulattaa nyökytellen kaikki blogitekstit ja kolumnit. En ymmärrä sitä, että kaikkien pitäisi pitää samoista asioista, eikä mistään saisi olla eri mieltä.

      Poista
  7. En ymmärrä myöskään... Miten opettaa lapsille hyvää käyttäytymistä somessa, kun aikuisetkin käyttäytyvät näin. Surullista! :(Eipä tee mieli tätä blogia lukea tämän enempää.

    VastaaPoista
  8. Ooh, sista! Mäkään en kestä Maaret Kallion itsestäänselvyyksiä! Taannoin mun FB-sivulla avauduin tästä ärsytyksestäni ja hitto minkä pandoran lippaan avasin. Kaikkia muitakin vitutti, että valtakunna päälehden sivuilla julkaistaan yläasteen äikänaine-tasoista fiilistelyä.

    Ylläoleville haavoittuneille anonyymeille lähetän kauniin sormisydämen, kas näin!
    http://us.123rf.com/450wm/vkraskouski/vkraskouski1201/vkraskouski120100014/12023567-female-hands-in-the-form-of-heart-isolated-on-white-background.jpg

    PS: Ei se Kallio sinne Hesariin HYVYYTTÄÄN kirjoita. Vaan $$$

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkautta rakkautta vaan. Maaretille ja kaikille kyynikoille.

      Poista
  9. Kirjoitustyyli on tosiaan Maaretilla ehkä vähän jotenkin itseeni vetoamaton. Suhtaudun neutraalisti, hyvähän se on jonkun nuo itsestäänselvyydetkin kirjoittaa.

    Toisaalta kaikilla meillä on varmaan omat pimeät kohtamme, itse on voi sietää Jari Sinkkosta joka vaikuttaisi olevan kaikille muille kasvattajille jumalasta seuraava (ylöspäin) kasvatusauktoriteetti.

    t. Kiintiömies

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saan kiinni tosta sun Sinkkos-tuskasta. Kieltämättä hänen ilmaisunsa on välillä aika raskasta kuunneltavaa. Mutta hyvää hänkin varmasti tarkoittaa, eli rauhassa vaan kaikki kiihtyneet Sinkkos-fanit! <3

      Poista
  10. Minä tykkään Maaret Kalliosta. En sillä lailla sinisilmät suurina, että löytäisin teksteistä aina jotain mullistavaa tai jakaisin niitä somessa itkien (linkkaamasi tekstin luin nyt ensimmäistä kertaa). Mutta ehkä ajattelen monesta asiasta samoin kuin hän jo valmiiksi, ja ainakin reippautta ja pärjäämistä koskevista kirjoituksista olen saanut...jotakin. Lohtua tai iloa kenties.

    Niin kauan kuin naiset puhuvat kehostaan, itsestään ja itselleen niin julmasti kuin tosi monet tekevät, tuollaisille maaretmaisille "rakasta itseäsi jadidaa" -lauseille on tilausta. Lempeyttä kaivattaisiin myös toisen ihmisen kohtaamiseen, oli tämä sitten toisinajattelija tai ärsyttävän suosittu elovenatyttö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mun ongelma on se, että en tunnista itseäni tai elämääni Maaretin jutuista. Naisen kuvaaminen kategorisesti kehoaan vihaavaksi on mun makuun turhan freudilaista. Maaretin teksteistä mulle piirtyy naiskuva, joka on joku ihme suorittaja kunnontyttö, joka kaipaa rakkautta jota ei saa ja soimaa omaa kehoaan. En vaan pysty samaistumaan.

      Mutta ei mua mitenkään haittaa, että Maaret on saanut puskettua itsensä esille ja on suosittu. Se ei ole mitenkään keneltäkään muulta pois. Ja ihmiset saa olla eri mieltä.

      Se minua aina ihmetyttää, että tosi monet kokevat sen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos ei ole samaa mieltä jostakin asiasta, niin kuin esimerkiksi jonkun kolumnin sanomasta. Mä luulen, että Maaret elää elämäänsä ihan mainiosti, vaikka minä täällä kyräilen hänen jutuilleen. Ihan samalla tavalla kuin se ei munkaan elämään vaikuta, vaikka joku ei ole mun kanssa samaa mieltä. Onneksi.

      Poista
    2. Mä luulen että Maaretin suosio perustuu siihen, että moni niihin juttuihin pystyy samaistumaan. Eikä tarvitse kovin montaa itseään peilailevaa naista kohdata, kun kuulee esimerkiksi sitä kehon soimaamista.

      Mutta en mä ota henkilökohtaisena loukkauksena sitä, ettei joku tykkää Maaretista (haha olipa hassua edes ajatuksena). Itsekseen kyräily on kuitenkin eri juttu kuin julkisesti ilmaistu viha, ja se voi kyllä vaikuttaa toiseen. Siis kyllä muhun ainakin vaikuttaisi jos lukisin jonkun "vihaavan mun latteuksia", vaikka varmaan moni sitä varmaan enemmän tai vähemmän salaa tekeekin :D Eri mieltäkin voi olla tyylikkäästi.

      Poista
    3. Mua ehkä häiritsee kehokriittisyys pelkästään naiseuteen liitettäväksi asiaksi miellettynä, kun ilmiö on kuitenkin monitahoinen ja myös poikien ja miesten maailmaan liittyvä asia. Ja ihmiset saa tietenkin samaistua, jos löytävät siihen pintaa. Minä en löydä yhtään ja ehkä siksi en tykkää.

      En ajatellut, että sinä loukkaannuit henkilökohtaisesti, vaan viittasin ylipäätään ihmisten reaktioihin, kun joku sanoo olevansa jotakin mieltä. Reaktiot ovat usein hyvin tunnepohjaisia, eikä niissä pystytä erottamaan sitä, että ihmiset voivat elää sovussa rinta rinnan, ollen eri mieltä vahvastikin. Se, että minä vihaan Maaretin latteuksiksi mieltämiäni viestejä, ei tarkoita, että minä vihaan häntä ihmisenä. Se, että joku sanoo mun mielipiteitä paskoiksi tai vihaa niitä, ei ihan oikeasti ole mun mielestä kovinkaan vakavaa. Mielipiteitä riittää.

      Mutta nyt kun olen näitä mielipiteiden ilmaisutapoja pohtinut vastaillessani, olisi hauskaa kuulla esimerkki siitä, miten tyylikkäästi ilmaistaan, että ei pidä Maaret Kallion blogitekstien sanomasta, jos haluaisi asiaa ja ajatuksiaan jotenkin tekstin kautta ruotia.

      Poista