Kiittelin lastemme trampoliinilla* pomppimista valvonutta sukulaistyttöä rippijuhlissa ja kävimme ilahduttavan keskustelun.
-Mä vahdin usein pienempiä lapsia, sukulaistyttö totesi.
-Ootko sä ollut jossakin ihan palkallisena hoitajana? minä kysäisin.
-En, mutta se olisi kyllä kivaa.
-Sä voisit tulla joskus meille lapsenvahdiksi.
-Joo!
-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.
*3-vuotiaan maailmassa kyseessä on rampotiili. Sekin ilahduttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti