perjantai 9. joulukuuta 2011

Rajan ylitys

Nyt on sitten elämä edennyt siihen pisteeseen, että olen käynyt Benny Törnroosin konsertissa. Työnnellessäni aamusella lastenrattaita kohti konserttisalia, totesin olevani astumassa pois mukavuusalueeltani. Se kuuluu ilmeisesti vanhemmuuteen. Minä inhoan lähes jokaista Pikku Kakkosen juontajaa -ne lapset mukaan lukien. Lastenohjelmien hahmoista, muovailuvahasta ja rautanauloista sielua askarteleva Touko, on mies makuuni. Muumilauluja keskieurooppalaisella iskelmäkompilla rallatteleva Benny Törnroos taas ei ole.

Astuessani konserttisalin eteiseen ja nähdessäni Bennyn myymässä cd levyjään vaaleanvihreä pellavakaapu päällä tajusin, että myös Benny oli ulkona mukavuusalueeltaan. Se lämmitti mieltäni kovasti. Hymyilin hänelle, mutta ilme vääntyi johonkin vahingoniloisen ja myötähäpeällisen virnistyksen välimaastoon.


Tämä oli aikuisikäni ensimmäinen lastenkonsertti. Opin, että lastenkonsertissa keskustelun tuntemattoman ihmisen kanssa voi avata vaikka siitä, että sisätossut unohtuivat kotiin. Oli mukavaa huomata, että näillä keikoilla katsomossa ei joudu riitoihin edessä istuvan konserttivieraan kanssa, vaikka yksi seurueen jäsen jatkuvasti roikuu hänen hiuksissaan kiinni. Ilokseni huomasin myös, että yleisöstä lavalla esiintyvälle artistille huutelu ja kommentointi on näissä konserteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Mukavuusalueen ulkopuolella oli tänään ihan kivaa.

4 kommenttia:

  1. Aikalailla mukavuusalueen ulkopuolella oli myös Benny Muumit jäällä -esityksessä luistellessaan ei-niin-sulavasti hokkareilla (verrattuna muumihahmoihin otka toki oli taitoluistelijoita). Mutta mitäpä sitä ei lastensa takia...

    VastaaPoista
  2. Benny hokkareilla! :D Tosta mä olisin valmis maksamaan jo vähän enemmänkin rahaa.

    VastaaPoista
  3. Mä olen myös nähnyt Bennyn hokkareilla viime talvena. Jälkikasvu ei ehkä osannut arvostaa näkyä, mutta toisaalta suurimmat aplodit siltä kirvoitti muutenkin väliajalla kaukalossa touhunnut jääkone.

    Anyways, mun mielestä ne lapsijuontajat on kaikista pahimpia, todella pelottavia. Muutenkin oon miettinyt, että mikä lääkitys niillä juontajilla on. Joku juuri totesi, että lastenohjelmien juontajat on niitä, jotka eivät koskaan päässeet teatterikorkeaan - vähän niin kuin stevarit on niitä, jotka ei ikinä päässeet poliisikouluun.

    VastaaPoista
  4. Meillä tämä lapsi ei edes illalla enää muistanut olleensa koko konsertissa, joten Benny ei tehnyt ihan lähtemätöntä vaikutusta meilläkään.

    Se niitä lauluja ihan mistä tahansa aiheesta luritteleva naisjuontaja on kyllä kaikista pahin. En voi sietää. Menee tasoihin niiden penskojen kanssa.

    VastaaPoista