#21 Kiittäminen

Luin viikonloppuna väitöskirjatutkimuksen. Tutkimuksen näkökulma oli tärkeä ja ihan liian usein unohdettu. Tulin hyvälle mielelle. Maanantain aamukahvia hörppiessäni googletin tohtori/dosentin nimen ja kerroin hänelle sähköpostitse, kuinka innostavilta hänen ajatuksensa minusta tuntuivat. Muutamaa minuuttia myöhemmin sain kiitoksen takaisin.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#20 Hyvä minä

Olen ollut tänään ahkera. Heräsin lasten kanssa Pikku kakkoselle, laitoin aamupalat, luin väitöskirjaa, valmistin jääpaistin, siivosin, pesin parvekkeen, terassin ja ulkokalusteet, leivoin blueberry pien, ulkoilin lasten kanssa, kirjoitin esseetä ja saunoin. Taputan itseäni selkään.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#19 Kevät

Ensimmäistä kertaa tuli sellainen ihan oikeasti keväinen olo. Seisoin pihalla nahkatakissa, paistattelin aurinkoa kahvikuppi kädessä ja lapset ajelivat pyörillä. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#18 Jälkiruoka

Tehtiin tyttöjen kanssa jätskiannokset perjantain kunniaksi.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#17 Kaupunki klo 18.07

Astuin kymmentuntisen konttorirottailun päätettyäni ulkoilmaan. Ilma tuntui yllättävän lämpimältä ja keväiseltä. Pysähdyin katselemaan taivasta ja vedin syvään henkeä. Kaupunki tuntui hiljentyneen neljän ruuhkasta.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#16 Lohturuoka

Kun elämä tuntuu keskimääräistä nahkeammalta, sanotaan vaikka pirullisen flunssan vuoksi, kannattaa onnea etsiä niistä perustavimmista asioista ihmisen elossa. Ruoka. Lohturuokailin  lounastauolla lihapullat perunamuusilla. En voinut kuvata ruoka-annosta, sillä olisin rikkonut vuoden some-lupaustani. Lupasin muun muassa olla ottamatta valokuvaa yhdestäkään ruoka-annoksestani, koska se on aika hohhoijjaa. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan

#15 Kuollut mies

Sohvalla tautia potiessa pään räjäyttää hämmästyttävällä tavalla Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma. Kirjaa lukiessa pysähtyy jatkuvasti ihmettelemään, miten joku ihminen on 1930-luvulla pystynyt näkemään ympärillään kehityskulkuja, jotka tuntuvat 2000-luvun ajankohtaiselta analyysilta. Sohvalla pötköttäessään tuntee olevansa neron seurassa.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan

#14 Toisten onni

Vinkki kaikille onnen etsijöille: -Ei kannata mennä kuumeessa töihin. Siitä ei iloa irtoa. Päivään mahtui kuitenkin hyviäkin hetkiä. Kello 08.03 Länsiväylän päällä seisoskellen kuultu The Curen Close To Me, eläkeläisherran pinkit spandextrikoot Kampin ostoskeskuksessa ja etuajassa lopetetun työpäivän viimeiset sanani, ennen kuin jalankulkijoiden valo vaihtui vihreäksi. Ihan mielettömän hieno juttu! Onnea! 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan

#13 Hiljaisuus

Lapset tuntuvat riitelevän nykyään taukoamatta. Toinen kulkee toisen perässä kaivamassa verta nenästään. Koko ajan täytyy toimia sovittelijana. Tekee mieli mennä vessaan lukkojen taakse istumaan. Sitten ovikello soi ja lapset häipyvät naapuriin. Tulee ihan hiljaista. Hiljaisuus jatkuu, kukaan ei halua minulta mitään. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#12 Kehitys

Kaksi lasta kainalossa. Hetki, ettei ole kinaa mistään. 5-vuotias tavaa kirjan kansitekstiä.  N ä h d ä ä n  
t a a s,  i s ä! Siinä lukee Nähdään taas isä! Rinnassa läikähtävä ylpeys kehittyvästä taidosta. Melkein kuin oppisi itse uudelleen lukemaan.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#11 Mennyt nuoruus

Tieni vei tänään vanhaan työpaikkaani. Se oli ensimmäinen oman alan työ. Tuttua kadunpätkää kulkiessani palasin syksyyn 2002. Nyt, luoja paratkoon lähes 12 vuotta myöhemmin, tunsin ylpeyttä siitä, että ei tässä enää ihan mitään aloittelijoita olla.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#10 Unelmat

Olen pyöritellyt mielessäni erästä ideaa viimeisen puolen vuoden ajan. Pohtinut että tässä voisi olla järkeä. Välillä todennut koko homman ihan liian hankalaksi toteuttaa. Ja sitten tänään sattumalta alkanut keskustelu ventovieraan ihmisen kanssa sai minut tajuamaan, että idea ei ole ollenkaan hassumpi, vaan että sille olisi tarve. Huomaamattaan keskustelukumppani vielä kiteytti koko homman jujun. Unelma muuttui tänään askeleen verran lähemmäksi suunnitelmaa.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#9 Aamu Helsingissä

Onni on joskus ihan pieni hieno hetki. Aamukahdeksalta raitiovaunu oli täynnä matkalaisia. Kuka matkalla mihinkin. Istuin penkissä, laukku sylissä, syventyneenä kirjaan ja sorrettujen nousuun yhteiskunnan rakenteita kyseenalaistamaan. Nostin katseeni kirjasta, kun tunsin aamuauringon lämmittävän poskea. Raitiovaunussa oli aivan hiljaista. Vaunu tuntui lipuvan ääneti eteenpäin, kukaan ei sanonut sanaakaan. Pohdin, onko kyse suomalaisuudesta. Totesin mukaan mahtuvan myös ripaus urbaania yksityisyyttä. Oma tila, vaikka matkaa tehdään kylki kyljessä. Kaupunkilaisen rauha.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#8 Vapaa iltapäivä

Soitto päiväkodista pakottaa raivaamaan loppupäivän kalenterin tyhjäksi. Kun sulkee pois kasaantuvien töiden ahdistuksen, voi keskittyä nauttimaan nykyhetkestä, kun muutakaan ei voi.  Joten terve vaan sohva, torkkupeitto, tumma paahto ja Rottatuille.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#7 Valo ja varjo

Aurinko häikäisee. Täytyy laittaa aurinkolasit. Ihanaa.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#6 85 astetta

Sauna lasten mentyä nukkumaan. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#5 Ystävien seura

Juhlat. Hyvä seura. Keskustelu. Nauru. Hampurilainen ja ranskalaiset. Taksi. Kotiin nukkumaan. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#4 Perjantaifiilis

Tunne, jonka ehdin unohtaa kotiäitivuosina. Sen tuntee jo aamusta töihin mennessä. On vähän kevyempi tunnelma. Ja sitten kun kotona farkut on vaihdettu verkkarihousuun, tuntuu ihanalta istahtaa ruokapöytään viinilasin kanssa.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#3 Työn ilo

Joinakin päivinä, ei todellakaan joka päivä, asiat loksahtavat töissä paikoilleen. Joukko eri alojen ammattilaisia hoitaa kukin oman osuutensa ja kokonaisuudesta muodostuu jotakin hienoa ja toimivaa.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

#2 Robin

Kun kyselee kolmannessa levykaupassa Robinin esikoisteoksen saatavuutta, ei jaksa enää hävetä, vaan tulee sellainen hilpeän rempseä olo. "Tuleeko rouvan omaan käyttöön?" tarkensi keski-iän ylittänyt myyntimies Stockmannin levyosastolla. Kaupankäynnin lomassa kävimme läpi teemoja asekaupasta ja tajunnan räjähtämisestä Black Sabbathin tuotannon piiloviesteihin. "Emme tuomitse ketään", hän rohkaisi minua tapaamisemme päätteeksi. 

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

Ilon päivät

Viime kuukausina Facebook on tyrkyttänyt minulle kaikenlaista hyvinvointi ja mindfulness kurssia. Googlen tytöt ja pojat ovat tainneet antaa vinkkiä kiinnostuksenkohteistani. Olen nimittäin viime kuukausina pohtinut paljon onnellisuutta. Etsinyt tietoa, lukenut tutkimuksia, havainnoinut kokemuksia ja pilkkonut onnea osiin. 

Aamulla töihin matkatessani kuuntelin radiosta keskustelua #100happydays projektista. Tempaus haastaa tutkimaan, voiko olla onnellinen sata päivää peräkkäin ja lataamaan kuvan päivittäin, sadan päivän ajan, valitsemaansa mediaan aiheesta, joka tekee juuri sinä päivänä onnelliseksi. 

Tuli hyvä mieli jo pelkästä ajatuksesta.  Tästä se siis lähtee -100 ilon päivää kuvina ja ajatuksina asioista ja hetkistä, jotka tekevät minut onnelliseksi.

#1 Keskustelu vastarakastuneen 21-vuotiaan nuoren miehen kanssa. 

Tuore rakkaus tarttuu. Se huokuu iholta, siirtyy kanssaihmisten vatsanpohjaan, vetää suupielet hymyyn ja saa kiemurtelemaan tuolissa innostuksesta.

Lomaterveiset!

Kiistaton etu kotihommista palkkatöihin palaamisessa on ollut sairausloman mahdollisuus. Siis sellaisen ihka oikean sairausloman, johon ei kuulu muuta lastenhoitoon liittyvää, kuin mahdollisesti lasten noutaminen päiväkodista. Autuutta, sanon tällä parin päivän flunssasaikun kokemuksella. Tämäkin kotona lapsettomana pötköttely on kyllä varmaankin jonkun kotihoitoentusiastin mielestä väärin. -Pahoitteluni heille, jos tulee paha mieli. Voimme yhdessä paheksua niitä äitejä, jotka käyttävät päivähoitoa kampaajalla käymiseen. Hyi hyi.  

Viimeisen kolmen päivän aikana olen ehtinyt pohtia lukuisia suuria kysymyksiä. Onneksi on internet, sanon vaan, sillä tv:n päiväohjelmistosta ei ole ajantappotouhuissa pienintäkään apua. Olen roikkunut netissä arviolta 8-12 tuntia päivässä ja pohtinut ukrainaihmettelyn ohella mm. seuraavia teemoja:

-Sosiaalisen median kuvatarjonta koostuu pääosin lapsista, lemmikkieläimistä ja ruoka-annoksista. Lemmikki- ja lapsikuvat voi jakaa samoihin alaluokkiin: Kattokaa kun tää koira/lapsi on söpö, Kattokaa kun tää kissa/lapsi teki näin hassun jutun, Lapsella/koiralla (?!??) on syntymäpäivä. Ruoka-annoskuvien syvintä olemusta en varsinaisesti ole saanut summattua. Ehkä se on kivaa, jos on maittavia herkkuja pöydässä.

-Jostakin kaupunginvaltuuston päiväkotijutusta ajauduin steiner päiväkotien nettisivuille. Kaikkihan vaikuttaa todella ihanalta, mutta steiner pedagogiikka noin ylipäätään mietityttää. Muistan lukioikäisenä seuranneeni epäuskoisena staikkukavereiden eurytmia tuntia. Kaikki ne kaavut sun muut. Epäilyttää.

-Pohdintaa on myös herättänyt käsite ongelmatiikka. Ongelmatiikka! Ja sitten pitää ottaa koppi ties mistä. En ota koppia kenestäkään tai mistään, vaikka heittäisitte pallolla. Kotiäitiystävä on ruvennut klousaamaan juttuja mentyään takaisin töihin. Minä luulin, että klousaamista tapahtuu vain Diili ohjelmassa.

-Sitten on tämä Tuukka Temosen elokuva, jota kukaan ei ole nähnyt. Ties mitä tuotantoyhtiö salaliittoteoriaa tästä kohusta internetissä viritellään. Ja kylkiäisenä Tuukan urakäänteille Olgan ja Tuukan hämmästyttävä ja rakkaudentäyteinen lapsiperheidylli Iitissä, jota voi seurata tv:stä, Olgan blogista, varmaankin parista lehtikolumnista, facebook päivityksistä ja todennäköisesti joka ikisestä tuutista, joka on olemassa. Hengästyttää.

-Yhden kaupunginvaltuustotyypin facebookin kautta päädyin Meeri Koutaniemen kuvasarjan kirvoittamaan keskusteluun siitä, että tyttöjen ympärileikkaamisesta puhuttaessa ei saa puhua silpomisesta, koska se kuulemma uhriuttaa tytöt.  Myös toiseuttaminen ja postkoloniaalinen kertomus mainittiin. Kukaan ei kuitenkaan keskustelussa kertonut, miten sitä ympärileikkausta pitäisi käsitellä, että tytöt eivät olisi länsimaisen ihmisen luomassa uhripositiossa, vaan aktiivisina toimijoina. Sama porukka sai väännettyä ongelman myös siitä kivasta Olen suomalainen videosta. En tajua sitäkään ongelmaa.

-Ja lisäksi on todettava -Kuinka liikuttava oli Jared Leto Oscareissa! Teiniäiti, yksinhuoltaja ja unelmat mainittiin kiitospuheessa. Kyynelvirta, sanon minä.

Huhhuh. Hirveästi hommaa sairauslomalla! Huomenna täytyy palata sorvin ääreen, koska menttaalinen pakkani on ilmiselvästi hajoamassa ihmiskontaktien vähyyteen.