Huutonetistä parilla eurolla hankittu pinkki rimpsuhame on ristitty kimaltelevaksi balleriinahameeksi. Olohuoneen matto toimii esiintymislavana, valot sammutetaan, lavalle kohdennetaan jalkalamppu ja pieni sammakon näköinen taskulamppu. Soimaan laitetaan Griegin Peer Gynt ja esitys alkaa. Kääpiö sipsuttelee varpaisillaan näyttämöllä, pyörii piruetteja käsiään heilutellen, törmäilee huonekaluihin, kaatuilee, ojentelee käsiään sirosti kohti kattoa ja sulkee silmänsä. Mä tanssin niin ihanasti, hän toistelee. Me muut istumme sohvalla yleisönä ja minun sydämeni sulaa.
Missä vaiheessa tuo vilpitön ilo omasta olemuksesta katoaa? Juuri tuolla tavalla pitäisi meidän aikuistenkin välillä muistaa iloita. Harva meistä katsahtaa peiliin yhtä suurella riemulla, kuin 1-vuotias lapsi, joka näkee joka kerta peilistä mukavat ja kiehtovat kasvot. He eivät näe itsessään yhtään virhettä. Aion ottaa heistä opikseni.
Taas oli muuten joku anonyymi henkilö loukkaantunut Hoitotaito 1.0 postauksessa siitä, että kutsun blogissa esikoistytärtäni kääpiöksi. Loukkaantuneita on siis ilmoittautunut aikaisemminkin. Onko teitä siellä paljon? Hänhän ei siis varsinaisesti ole kääpiö, ei sanan satuolento tai lääketieteellisesti diagnosoitavan lyhytkasvuisuuden merkityksessä. Onko parempia nimi-ideoita kakkoselle ja kääpiölle? Onko kakkonenkin loukkaava nimitys siinä mielessä, että se ei ole ykkönen, tai että lapsi ei ole numero? Eräällä vauvapalstalla keskusteltiin vähän aikaa sitten, voiko lapselle antaa nimeksi Lumi-Aura Talvikki. Se olisi minunkin mielestäni vähän ikävää. Mutta jos joku ehdottaa jotakin todella kekseliästä, lupaan harkita nimimuutosta.
Lumi-Aura :D Kiitos illan piristyksestä, yritän hihitellä täällä hissuksiin etteivät lapset herää...
VastaaPoistaJa kiitos muutenkin aivan loistavasta blogista!
-Satu K
Kiitos! :)
PoistaNo jaa.. Eiköhän aika moni kotonaan kutsu lastaan/lapsiaan vaikka millä nimillä. Onkohan se jotenkin eri asia, jos nimet kirjoittaa julkisesti blogiin. Oma kohta viisiviikkoinen neitini on kaikkea kullannupun ja mittarimadon väliltä. Ja kaikki nimet on lausuttu suurella rakkaudella <3
VastaaPoistaKakkonen ja Kääpiö on ainakin minusta hyviä ;)
Kai se julkisuusaspekti aiheuttaa juuri sen, että joku järkyttyy. Itse en miellä kääpiöitä mitenkään ikäviksi asioiksi.
PoistaHyvin kuvaavat nimet, anna olla vaan.. Tosin kutsuin omaa lastani odotusaikana parasiitiksi. Sitäkään ei varmaan kaikki hyväksyisi, mut kiinnostaako mua? Ei.
VastaaPoistaparasiitti <3
PoistaIhana kääpiö! Itse olen miettinyt aivan samaa, että se vilpitön ilo, tavallisista asioista nauttiminen ja mielikuvitus, mikä lapsilla on, on aivan valtavan arvokasta. Pelkään, että aikuinen ei sitä täysin takaisin saa, mutta siitä voi nauttia lasten kanssa touhutessa.
VastaaPoistaJa mä oon sun blogia lukiessa miettinyt, että kääpiö ja kakkonen on varsin söpöjä nimityksiä lapsillesi :)
Se on kyllä todella liikuttavaa katseltavaa, kun pieni lapsi nauttii itsestään täysin vilpittömästi. Hienoa olla osallisena siinä.
PoistaMakuasioita termit. Mä en usko, että pystyisin lukemaan blogia, jossa lasta kutsuttaisiin vaikkapa nimellä 'kullanmuru' tai 'pupunen'. Itse käytän mielikuvituksettaita termejä esikoinen ja kuopus koska en uskalla riskeerata ällön puolelle.
VastaaPoistaKotioloissa muuten hellittelen lapsiani (muiden nimien ohella) termillä "nakki". En itsekään tiedä mistä se tulee. Mutta monia johdannaisia siitä on helppo vetää. Äitin omat pienet nakkisämpylät.
Mutta että blogissa nakittelisin lapsiani. Ehhehe.
Mutta sopisiko söpöliini ja mussukka?
PoistaTuntuisi liian henkilökohtaiselta käyttää blogissa niitä oikeita lempinimiä ja hellittelynimiä. Tuntuisi siltä, että paljastaisi liikaa.
Ei muakaan häiritse tuollaiset "lempinimet". Itekin nimittelen lastani usein käppänäksi ;) Ipanan käppänä.
VastaaPoistaOnhan Project Mama -blogissakin lasten nimiksi ilmoitettu Skidi ja Snadi. Menee samaan kategoriaan sun Kääpiön ja Kakkosen kanssa :)
No hyvä!
PoistaOnkohan Hameella vaatekappaleena jokin syvällisempikin merkitys. Meillä tytär muuttuu "ihanaksi tanssijaksi" pukiessaan hameen päälleen ja hokee "minä osaan tanssia" samalla kun pyörähtelee ja heiluttelee hameen helmoja. Ja samainen tyttö noin puoli vuotta sitten ei halunnut suin surminkaan laittaa hametta, mekko vielä meni jotenkuten. Mutta ehkä siinä hameessa on jotain taikaa, tunteeko sitä jopa itsensäkin hieman viehkommaksi hame päällä iänikuisten farkkujen sijaan :)
VastaaPoistaKyllähän siitä hameen pukemisesta tulee itsellekin erilainen olo, kun kulkee yleensä farkuissa. Mukavaahan se on. :)
PoistaMua ei haitaa kääpiöhommat täällä, mutta voin varsin hyvin ymmärtää senkin jos joku on asiaa ihmetellyt, koska eräällä ystävälläni on ihan oikeasti kääpiö lapsi ja en tiedä mitä ajatuksia sellaisissa vanhemmissa herää. Siis eihän sitä lasta koskaan kääpiöksi sanota vaan lyhytkasvuiseksi (hänellä on Turnerin syndrooma eli lyhytkasvuinen eikä voi saada luomulapsia mutta muuten ihan tavis), niin tavallaan se asetelma, että toista haukutaan koulussa kääpiöksi ja sitten taas joku kutsuu tsoukilla lastaan kääpiöksi voi tuntua oudolta. Uskoisin kyllä, että tämä kyseinen ystäväni ihan hyvillä mielin naureskelisi näille jutuille :)
VastaaPoistaMä en itse miellä sitä kääpiö-nimeä mitenkään vitsiksi. Sillä on oma tarinansa silläkin nimellä, ja se liittyy niihin satujen kääpiöihin. Ja nehän ovat ihan sympaattista porukkaa. :)
Poista