Tällä viikolla vietetään kansainvälistä imetysviikkoa. Se kunniaksi järjestetään Helsingissä keskiviikkona Imetysflashmob. Naiset kerääntyvät asematunneliin julki-imettämään. Jos et imetä, voit myös ilmeisesti kannustaa vieressä. Imetys nimetään tapahtumasivulla jopa kunnallispoliittiseksi teemaksi. Mitäköhän se tarkoittaa?
Ihan hyvän asian puolesta imetysviikolla kuitenkin ollaan liikkeellä. Monesti imetykseen liittyvä keskustelu vaan saa hyvin puritaanisen sävyn ja siitä tulee melko kiusallinen olo. Itse olen kääntyväinen siihen ajattelutapaan, että kunhan lapsi saa ruokaa, se on hyvä asia. Kaikessa sitovuudessaan imetys voi olla todella ahdistavaa. Kakkosen ollessa vauva päädyin toteamaan, että jos korvikepönikän hinnalla saa kevennettyä sitä painostavaa olotilaa, jonka jatkuva vauvassa ja kodissa kiinniolo aiheuttaa, silloin ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksilla ole mitään väliä.
En ehkä kuulu myöskään imetystflashmobien potentiaaliseen osallistujakuntaan. Taidan olla vähän rajoittunut ja umpimielinen, mutta koen jo imetyksen sujumisesta keskustelemisen terveydenhuollon henkilökuntaan kuulumattomien henkilöiden kanssa epämiellyttävänä. Minun maailmassani imetys menee osastolle ruumiintoiminnot, joista kanssaihmisten ei tarvitse tietää. Toisaalta en myöskään ole koskaan törmännyt mitenkään imetysvihamieliseen ilmapiiriin. Kätilöliiton suunnittelemat Täällä saa imettää-sertifikaatit ovat mielestäni vähän hassuja.
Tässä aihepiirissä huomaa kyllä punnitsevansa sanojaan pitkään. Tuntuu siltä, että aina joku loukkaantuu.
Mä kyllä nyt vähän loukkaannun, että niitä sanoja pitää punnita niin älyttömän tarkkaan!
VastaaPoistaMutta mä oon todella pahoillani, jos loukkasin sua. Todella pahoillani. Ihan aidosti. En halua arvostella sun valintoja.
Poista"voi kannustaa vieressä" tirsk! Nauraisin ääneen jos oisin kotona.
VastaaPoistaNo niin ne siinä ilmoituksessa sanoo! :D
PoistaOotko ikinä kannustanut vieressä, kun joku imettää? Nyt olisi mahdollisuus kokeilla!!! :D
Mun on ihan pakko tunnustaa, että julki-imettäminen saa mut usein tuntemaan oloni epämukavaksi ja kiusaantuneeksi. En oo missään tapauksessa sitä vastaan, eikä imettävien äitien vauvoineen todellakaan pidä mun takia jättää imettämättä tai vaihtaa paikkaa, mutta mä en vaan itse oikein tiedä miten päin olisin kun joku vetää vieressä tissit tiskiin. Jotkut äidit osaa toki hoitaa homman tyylikkään huomaamattomasti, mutta kaikki, esim. minä itse, ei kyllä kuulu siihen joukkoon. Tästä syystä hakeuduin itsekin aina johonkin vessannurkkaan imettämään, mikä sinänsä kyllä on ihan tyhmää.
VastaaPoistaMutta tiedänpä nyt ainakin missä EN ajatellut olla tänään klo 16! Ja mä en siis ole mitenkään imetysvastainen. Olisin itsekin halunnut imettää pidempään ja imetyksestä saisi mun mielestä puhua enemmän. Kai se imetysystävällinen ilmapiiri (sertifikaatteineen?) vähitellen auttaisi siihen, ettei mun kaltaiset ihmiset tuntisi oloaan niin epämukavaksi. Mutta kymmenet tissit kerralla jossain asematunnelin käytävillä kesken kauppareissun on silti jo liikaa. En tiedä, mutta jotenkin tuntuu että tällaisilla tempauksilla herää enemmän kahtiajakoa ja äärimmäisiä mielipiteitä kuin sitä positiivista ja myönteistä henkeä.
komppaan siinä, että kyl toi vähän turhan uhmakkaalta vaikuttaa. ja lisää niitä ennakkoasenteita tavis-julki-imettäjää kohtaan (en edes pidä sanasta julki-imetys, ihan ku se tehtäis vasiten sen JULKISUUDEN takia).
PoistaMulla on sama fiilis kuin Marilla tässä yllä: se, että asiasta tekee hirveän numeron ei välttämättä ole aina se paras tapa luoda myönteistä henkeä koko yhteiskunnan halki, koska tällaiset flashmobit tuppaa jossain määrin jakamaan ihmiset kahtia (meihin, jotka ymmärrämme ja heihin, jotka eivät ymmärrä. Ja sitten jos joku tuntee olonsa epämukavaksi, hän helposti sulkeutuu ulkopuolelle. Jos et ole meidän puolellamme jne.)
PoistaKyse on kuitenkin lapsen ruokkimisesta, ja imettäminen on hirveän luontainen tapa ruokkia se lapsi - toisaalta, me nyt elämme yhteiskunnassa, jossa on muitakin vaihtoehtoja ja ne vaihtoehdotkin ovat ihan luontevia.
Itse olen täysin säädytön julki-imettäjä (tai siis olin, lasta ei kiinnosta enää imetys, ei julkinen eikä yksityinen), mutta en silti soisi, että hommasta pitää tehdä show. Minusta ihmisten pitäisi voida halutessaan imettää myös niin, ettei sitä tulkita kannanotoksi.
No kyllä mäkin hakeudun vähän kauemmas julki-imettäjästä, kun on se mun mielestä sellainen yksityinen tilanne. Mutta syöttäköön mun puolesta ihan missä vaan se on tarpeen. Mutta se flashmob on siis keskiviikkona, joten tänään voi liikkua kaupungilla ihan punastelematta.
PoistaEn oikein minäkään tiedä, miten nämä tempaukset auttavat asiaa. Ehkä se sitten pitää aihetta esillä ja ne, jotka haluaisi imettää pidempään, saa sitten apua ja tukea. Jos ihan kansanterveydelliseltä kantilta asiaa katsoo, pitäisi tietoa kai kohdentaa matalasti koulutetuille ja nuorille äideille, jotka tutkimusten mukaan imettää kaikista vähiten.
Wandaben kommenttiin vielä komppausta: en mä ole ikinä imettänyt julkisella paikalla siksi, että hahaa, tässäpäs imetän julkisella paikalla ja siitäs saatte, imetyksenvihaajat - vaan siksi, että lapsella on nälkä.
PoistaJa säädyttömyydellä tarkoitan, että imetän - ei munkaan rintavarustusta kyllä ole juuri nähnyt ellei ole erikseen tirkistellyt.
Kerran imetin hädissäni Gatwickin lentokentän läpi kävellessäni. Oli kauhea kiire ja lapsella kauhea nälkä eikä todellakaan ollut kivaa, mutta minkäs teet. Kiva, ettei kukaan alkanut avautua.
Kiitos Liisa korjauksesta! Säikähdin niin pahanpäiväisesti, että olin jo melkein julistamassa Asematunnelia pannaan koko viikoksi. Just in case.
PoistaMutta siis Liina ja Wandabe, juuri tätä tarkoitin. Että se iso uhma herkästi vaan ruokkii ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita.
Joukkoimetystä parempi kannustaja voisi olla joku "näin imetät säädyllisesti vilauttelematta" -koju! Mä oisin ainakin hyötynyt kädestä pitäen annetusta ohjauksesta niiden liinojen ja rättien ja muiden suojien kanssa. Ja lastanikin ois voinut joku opastaa vähän rauhallisemmaksi syöjäksi, niin ei ois ehkä senkään puolesta herätetty niin hurjasti huomiota. Tosin tarkemmin ajatellen, en kyllä oo ihan varma haluaisinko tällaistakaan ohjausta Asematunnelissa...
asematunneli on niin öklö paikka, etten imettäis siellä kuin ääritilanteessa. muutenhan olen imettänyt melkein missä vaan etsiytymättä vessaan. en tykkää varata lastenhoitohuoneitakaan imetystä varten, koska siinä menee aikaa ja ehkä joku nipat, sepat tai kypat vetäisseen vauvan vanhempi tarvitsee kipeesti sitä huonetta.
VastaaPoistamut en mä kyllä koskaan imetä "vetäisemällä tissit tiskiin" vaan sieltä imetysvaatteiden raosta. saa olla aika silmähoudini jos mun utareen ehtii näkemään.
Joo, asematunnelissahan on melko rajoitetusti niitä istumapaikkoja. Ehkä ne mammat tukkii sitten metrolle johtavan portaikon, että on varmasti neljän ruuhkan ihmisillä iloinen mieli.
PoistaOon kyllä kaikkien kommentoineiden kanssa aika samoilla linjoilla: eiköhän tollanen imetysrevittely vaan lisää sellaista "yök, tissit"-ilmapiiriä, jota imetys nimenomaan EI kaipaisi. Mä olin kyllä esikoisen kanssa sellainen "julki-imettäjä", että syötin lasta aina siellä missä sillä oli nälkä, mutta yleensä vähintään jonkun harson suojissa ja mahdollisimman kauniisti. Tämä toinen on ehtinyt kodin ulkopuolella ruokailla vain muskarissa, ja siellä oli niin kova meininki että tuskin kukaan ehti loukkaantua.
VastaaPoistaMutta! Tuosta "kunhan lapsi saa ruokaa" rohkenen olla hivenen eri mieltä. Saako tässä nyt heti pataan, jos rinnastaa korvikkeen vaikka valmisruokaan - lähes kaikki äidit pystyvät valmistamaan lapselleen ruokaa tuoreista raaka-aineista, mutta on hyvä, että on vaihtoehto myös niille päiville kun ei kykene/jaksa/ole paikalla. Mutta että lähtökohtaisesti haluaisi syöttää lapselleen vain eineksiä, tai että niitä suositeltaisiin neuvolassa "jos ei omat taidot riitä", se olisi kai vähän hassua. Kai? Ymmärsiköhän joku pointtini.. (Ja joo, joku roiskeläppäpizza on ehkä isompi "paha" kuin korviketetra, mutta vertaus se on ontuvakin.)
No kuitenkin, musta imetys on muutakin kuin "kunhan saa ruokaa", ja siksi haluaisin että siitä tiedotettaisiin ja sitä tuettaisiin paremmin. Tuollaiset hassunhauskat flashmobit sitten taas ei ehkä vastaa mun käsitystä imetystiedon lisäämisestä...
Mä kyllä jollain tasolla allekirjoitan kaiken mitä sanot, mutta se taso on tosi henkilökohtainen. Itselleni oli aina selvää, että imetän jos vain mitenkään mahdollista.
PoistaEn silti oikein osaa muiden valinnoista sanoa mitään; on tässä itsekin käytetty esimerkiksi purkkiruokia aivan paheksuttava määrä muksun kanssa. En ole siitä ylpeä, mutta ymmärrän jotenkin ihan omakohtaisesti nyt sen, etteivät minulle helpot asiat ole muille ehkä helppoja, tai, vielä tyypillisemmin: se, minkä muut helpoksi kokevat on mulle jostain syystä aivan ylitsepääsemätöntä.
Kuitenkin suurinta osaa puolivuotiaista imetetään ainakin osittain, joten siihen runsaaseen komanteen äideistä, jotka eivät enää imetetä ollenkaan, mahtuu hyvin monenlaista tarinaa. Mun mielestä kyse on nimenomaan, kuten Liina sanoi, yksilöiden tilanteista. Siinä ei auta muiden jeesustelut, että täytyy pystyä tarjoamaan lapselleen parasta ravintoa. Kyllä mä uskon, että lähes kaikki ovat tietoa imetyksen eduista neuvolasta saaneet. Ja tietysti niitä ihmisiä, jotka haluaa imettää, pitää tarvittaessa auttaa. Mutta en ihan rehellisesti usko, että meistä aikuisista voi tehdä kovinkaan montaa päätelmää sen suhteen, ketä mestä on imetetty ja minkä verran.
PoistaEi niitä äidinmaidon edullisia puolia pidä mitenkään hyssytellä, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
Minä komppaan Oniaa tuossa "kunhan lapsi vain saa ruokaa" -asiassa. Imetys on kuitenkin paljon muutakin kuin vain sitä ravinnon saamista. Aikuisista ei kenties pysty päättelemään, ketä on kuinkakin pitkään imetetty, mutta kyllä vauvalle ja lapselle juuri nykyhetkessä ja elämän ensimetreillä imetys on tärkeä asia. Ennen kaikkea se on minusta luonnollista.
PoistaImetysflashmobiin en kyllä itse lähtisi. Vaikka olenkin varsin imetysmyönteinen, pitäisi minusta imetyksen olla luonnollinen ja arkipäiväinen (ehkä myös yksityinen) asia, ei mikään uskonto, josta pitää paasata muille. Minusta taas Täällä saa imettää sertifikaatit ovat ihan hauska idea! :)
Onian kommenttiin vain, että täällä yksi mutsi, joka ei kyennyt lastaan ruokkimaan "puhtaista raaka-aineista". Imetystä kyllä harrastettiin niin maan perkeleesti (lapsi oli rinnassa kiinni lähes koko hereilläoloajan ja ei pahemmin ehtinyt nukkuakaan, mutta minkäs tekee kun lapsella on karsea nälkä). "Valmisruokaan" turvauduttua elämä muuttui aika paljon aurinkoisemmaksi. Eikä kyse ollut siitä etteikö imetyksen eduista olisi ollut tietoa (neuvolassa siitä tosin ei ole puhuttu pätkääkään), mutta aina ei käy niin kuin haluaisi.
PoistaOniaa ja Suskia komppaan imetysasiassa minäkin.
PoistaTuosta imetystapahtumasta sen sijaan tulee tosiaan hieman uhmakas fiilis, vähän samaan tapaan kuin itselleni Pride-kulkueesta (tätä ei kai saisi sanoa). Molempiin pätee, että tempaus on hyvän asian puolesta, mutta toteutustapa saattaa kääntää asian ryhmiä itsejään vastaan.
Viittaatteko Suski ja Onia imetyksen "muutakin kuin ruokaa" aspektista puhuessanne psykologisiin tekijöihin vai johonkin sairastuvuuteen liittyvään asiaan? Se ei käynyt selväksi.
PoistaAnonyymille: Imetyksestä luopuminen voi parhaimmillaan olla juurikin tuollainen ahdistavan tilanteen helpottaja, jonka jälkeen perheessä on aurinkoisempi ja leppoisampi ilmapiiri. Siitä ei mun mielestä kannata olla pahoillaan. Mun mielestä aikuisuutta on tajuta, milloin täytyy etsiä joku uusi toimintatapa, jotta asiat sujuisivat paremmin.
KK: Mä en tiedä, miten Pride kulkue, jossa ihmiset tanssii ja juhlii, kääntyy seksuaalivähemmistöä itseään vastaan?
PoistaMinulla ei ole mitään julki-imetystä vastaan ja minusta Suomi on aika liberaali paikka julki-imettäjille. Koitapa samaa Ranskassa tms.
PoistaOlin aina halunnut imettää, mutta aina ei halut käy yksiin todellisuuden kanssa. Molemmat vauvani olivat keskosia ja pääsin ekaa kertaa kokeilemaan imettämistä vauvojen ollessa viikon ikäisiä (eivät ole kaksoset, jos tästä sai sellaisen kuvan). Ilmeisesti vähäisen varhaisen ihokontaktin takia mulla jäi maidon määrä tosi pieneksi ja jouduin antamaan lisämaitoa alusta asti. Imetys onnistui vain rintakumin avulla. Huonosti nuo parikiloiset vauvat jaksoivat siitäkään imeä. Syöttöpunnituksen perusteella määrä saattoi olla vain 20ml. No pullonhan ne vauvat yleensä lopulta valitsee mieluisammaksi vaihtoehdoksi, kun pullo päivittäin on käytössä. Molemmat sai 4kk osittaisimetystä. Kyllähän tuo harmitti mutta terveitä poikia noista on kasvanut.
Mutta tässä nyt yksi tällainen tarina, jossa puolivuotiasta ei enää imetetä ollenkaan. Syyt voivat olla monenmoisia. Itse pidän imetystä sellaisena asiana, johon tulisi pyrkiä, mutta jos homma ei toimi, niin on olemassa muitakin vaihtoehtoja.
Liisa: Sanoppa se. Ihmiset reagoi joskus kummallisesti toteutustapaan, vaikka asiasta olisivat samaa mieltä.
PoistaOlen samaa mieltä Liinan ja Liisan kanssa, että kyse on yksilöiden yksilöllisistä tilanteista, ja asiat eivät ole mustavalkoisia. On hienoa, että on vaihtoehtoja ja valinnanvaraa.
PoistaUskon myös, että imetyksen eduista neuvolassa kuulevat lähes kaikki. Siitä en tiedä, saavatko kaikki sitä haluavat tukea ja apua imetyksen ongelmatilanteissa. Itse tajusin soittaa Imetyksen tuki ry:n neuvontapuhelimeen, kun olin osannut ottaa numeron ylös perhevalmennuksessa. Onneksi tajusin, sillä imetys ei ensikertalaisella ollut ihan mutkatonta, eikä neuvolan ylimalkaisilla neuvoilla olisi kovin pitkälle pötkitty.
Siksi minäkin, Onian tavoin, toivoisin, että imetystä tuettaisiin nykyistä enemmän. Kenenkään valintoja ei toki pidä mennä ruotimaan, vaan ainoastaan varmistaa se, että äidit voivat toimia oman valintansa mukaan.
Varmasti imetyksen tukemisessa on kehitettävää. Itse ainakin sain sairaalassa ja neuvolassa tosi puutteellista/väärää neuvontaa ja jouduin sitten tilaamaan kotiin imetysneuvojan.
PoistaIkäväksi nämä keskustelut menevät siinä vaiheessa, kun ruoditaan toisten valintoja. Mun mielestä ne imetysasiat ei hirveästi kenellekään perheen ulkopuoliselle kuulu.
No eihän ne kuulu.
PoistaItse jaksan hämmästellä sitä, miten ihan ventovieraatkin voivat tuoreelta äidiltä kysyä "onko maito riittänyt". Tuskin sillä varsinaisesti pahaa tarkoitetaan, mutta on se mun mielestä vähän sama, jos minä kysyisin vaihdevuosi-ikäiseltä naiselta, karkaileeko pissa. Ruumiintoimintoja molemmat - luonnollisia, mutta yksityisiä.
Mä koen myös imetyksen intiimiksi asiaksi. Julkisesti imetän vain liinan suojassa. Mieluummin tosin imetän vaikka vessassa nyt kun vauva on jo yli 4kk. Mua jopa vähän harmittaa, että ostoskeskusten lastenhoitohuoneissa pyörii isiä. Siel kun vois muuten imettää rauhassa. Mut mä oonkin vähän estynyt. Mut esikoinen on täysimetetty 6kk ja kuopuskin jo 4kk. Mut sinnikkyyttä ja hermoja on tarvittu.
VastaaPoistaMeillä oli niin häiriöherkät vauvat, että yleisissä vessatiloissakin oli liikaa hälinää ja ääniä. Ei tarvinnut miettiä, haluaako paljastella julkisesti. :)
PoistaItse kyllä imetin myös ulkomaan reissuilla ihan julkisesti (tietysti harson suojissa). En kertaakaan edes miettinyt haittaako imetys jotakuta, kyllä vauvan nälkä on mennyt muiden ihmisten mielipiteiden edelle. Kenenkään ei ole pakko katsoa, jos asia ahdistaa, eikä tosiaan mitään katsomisen arvoista olisi pitänyt harson suojista kyllä näkyäkään.. Esimerkiksi Espanjassa imetin ravintoloissa ja puistoissa, eikä espanjalaisen ystävän mielestä asiassa ollut mitään kummallista. Ainakin Espanjassa siis imetetään julkisesti, jos siihen on tarvetta. Itse en mihinkään flashmobiin osallistuisi, mutta jos olisin paikalle vahingossa eksynyt, olisi tilanne varmasti hymyilyttänyt. Ajatus on niin hassu :)
VastaaPoistaKyllä siinä pitää aika utelias katsoja olla, jos haluaa jotain oikeasti nähdä. :D
PoistaNiin ja täytyy sanoa, että kesällä näkyi kyllä teinityttöjen vartaloa enemmän ns. vaatteet päällä kuin minun kroppaani imetyksen aikana ;) hehhee..
VastaaPoistaSe on totta. :)
PoistaJoo. Mä ehkä vähän ärsyynnyin tosta imetys-flashmobista. Vaikka toisaalta en siis sitä tempausta mitenkään vastusta. Mutta joskus tuntuu, että imetysaktivistit näkevät imetysvastaisuutta sielläkin missä sitä ei ole. Mä oon julki-imettänyt ihan joka paikassa enkä koskaan ole kohdannut dissausta ja uskoisin, että tän imetystaipaleen aikana sitä olisi tullut jo, jos ilmapiiri olisi kauhean imetysvastainen. Päin vastoin, musta Suomessa imetyksen suhteen on aika täyspäinen meininki, toisin kuin jossain Jenkkilässä jossa myydään jotain imetys-burkhia.
VastaaPoistaImetyksestä on tullut mulle hyvin tärkeää ja oon nykyään perverssi taaperoimettäjä. Silti imetys- kuten muukin ideologinen äitiaktivismi on aina tuntunut vieraalta. Siinä on mestaroiva sävy hyvin helposti ja hyvätkin jutut (kuten nyt vaikka tämä taannoinen purkkiruokajuttu Lähiömutsissa) saa kummallisesti syyllistävän ja vähän empatiakyvyttömän sivusävyn. Mua on pari kertaa yritetty saada mukaan sellaiseen "voivoi kun sekään ei täysimettänyt"-lääräämiseen mukaan, imeisesti siksi että olen itse aikamoinen Imettäjä isolla iillä, mutta sit aina palautan napakasti tilanteen kertomalla että joo, en mä vaan noita kumpaakaan täysimettänyt. Eikä muuten ahdista.
Mä en ole ikinä kohdannut missään imetysvastaisuutta. En tajua, mistä siinä olisi kyse. Jos joku haluaa julkisella paikalla imettäessään tulkita jonkun ohikulkijan katseen negatiiviseksi, se on mun mielestä enemmänkin sen imettäjän oma ongelma.
PoistaJuuri se imetysmestarointi on mun mielestä hämmentävää. Se, että minä olen pystynyt täysimettämään, ei tarkoita, että sen täytyisi toimia mittapuuna muille. Että kyllähän teidän muidenkin täytyy pystyä, kun se oli minullekin mahdollista. Siinä antaa helposti itsestään tosi empatiakyvyttömän kuvan. Kuka minä olen ketään moittimaan, jos vaikka väsyy yösyöttöjen takia ja mies ottaa oman osansa syöttövastuusta. Tai jos imetys vaan muuttuu todella ahdistavaksi asiaksi. Syitä osittaisimetykseen tai imetyksen lopettamiseen on niin monia, että siinä on mun mielestä ihan turhaa päivitellä, miksi äidit ei hoida vauvojaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Olen tässä päivän mittaan kerännyt hieman kierroksia tästä aiheesta.
Kiitos Liisa ihanan kiihkottomassa kannasta asiaan ja imetysinnokkaisiin kommentteihin! Itse olen molempien lapsieni kanssa ajanut itseni nurkkaan koittamalla sitä imetystä ja molemmilla kerroilla oli kätilöt kotona asti auttamassa mutta kun ei niin ei. Kun lopulta kotona vaan itketään (lapsi nälkäänsä ja äiti väsymystää), tuo se pullo todellisen helpotuksen koko perheen elämään.
VastaaPoistaMä kannattaisin pullo-ruokinta flasmobia, meinaan siinä vasta avointa ja äänekästä paheksuntaa saa. Eikä paheksuntaa ennen kukaan vaivaudu kysymään miksi lasta pullolla ruokitaan. Eipä että se lopulta kenelläkään kuuluisikaan. Niin ja korviketiedon saaminen vasta salatiedettä on sitä kun on laitonta jakaa. Tämä siitäkin huolimatta vaikka lapselle ei ole mahdollista äidinmaitoa saada. Läheisyyttä meillä on ollut paljon pulloruokituillakin lapsilla, kyllä tätäkin voi toteuttaa mahdollisimman lapsilähtöisesti.
Tarkoitus ei ollut pahoittaa kenenkään mieltä tai varsinkaan arvostella muiden valintoja. Näin vain yksi tarina siitä miten kaikki ei ole niin mustavalkoista.
t. In
Mulla on ollut tänään niin surullinen mieli teidän puolesta, jotka on koittaneet imettää ja saaneet ohjausta, ja päätyneet imetyksen lopettamiseen. Tuntuu ihan tarpeettomalta, kun rivien välistä annetaan ymmärtää, että olisi täytynyt jaksaa koittaa pidempään ja että ohjauksessa oli joku vika.
PoistaNe alkuviikot ja kuukaudet imetyksen kanssa on pahimmillaan sellaista ahdinkoa, jota ei toivoisi kenellekään. Ketään ei mun mielestä saa edes yleisellä tasolla paheksua siitä, että on yrittänyt järjestää itselleen ja vauvalle positiivisen ilmapiirin keskinäisen suhteen rakentamiselle, vaikka nyt sitten siihen pulloruokintaan ryhtymisellä.
kaikki saa tietenkin imettää ihan juuri niin usein ja pitkään kuin haluavat ja pystyvät, mutta en vaan ymmärrä, mitä se toisten valintojen taivastelu ketään auttaa.
Mä kuulun myös niihin, joilla imetys ei vaan onnistunu, maitoo kyllä tuli, mutta syyt oli muualla. Sen takia mä todellaki ärsyynnyn tollasista korvikkeen vertaamisesta valmisruokaan. Jos ei oo muuta vaihtoehtoo, ni ei siinä viittis enää alkaa mieltänsä pilaamaan sillä, että valitettavasti joutuu nyt syöttään lapselleen valmisruokaa. OIkeesti. Vähän kunnioitusta myös meille pulloäideille. Ja todellaki myös pullovauva saa mun mielestä jopa enemmän läheisyttää ja etenkin molemmilta vanhemmilta, kun imetetty lapsi. Isäkin voi osallistua lapsen ruokintaan yhtä lailla kuin äiti. Samoin mua ärsyttää se, kun niin monet pitää imetystä hyvän äitiyden mittarina. Paskan marjat, sanon minä. Kaikilta se ei vaan syystä tai toisesta onnistu ja that´s it.
PoistaMua kanssa inhottaa imetyskeskusteluissa eniten just se aitien vastakkain asettelu, kun eiko nimen omaan aitien pitais vetaa yhta koytta.
VastaaPoistaSe, etta itsella imetys onnistuu ei anna minkaanlaista oikeutta arvostella toisten imetysta tai sen puutetta. Voisko vaikka sen "lasten parhaaksi" ajattelun ja energian sitten vaikka suunnata ihan oikeisiin lastensuojeluongelmiin, kukaan ei nykyaan enaa korvikkeella lastaan myrkyta. Itse olen imettanyt esikoista 14kk ja nyt vauvaa sunnuntaina puoli vuotta, mutta varsinkin ekan kanssa alku oli ihan hirveaa. Ja tunnen monia ihmisia, joille korvike on todella ollut paras vaihtoehto koko perheen kannalta. Miettikaa ihan oikeesti miten pahalta voi tuntua aidista joka on ollut jaksamisen viime rippeilla ja tehnyt mielenterveyttaan saastavan valinnan vahentaa imetysta niin etta puoliso voi auttaa, ja sitten sanotaan etta sa et nyt ruoki lastasi kunnolla. Taydellinen aidin auttamisen ja vertaistuen fail.
Itse asun jenkeissa ja taalla koko homma on viela paljon polarisoituneempaa, ja julki-imetys tehdaan just noiden imetysessujen avulla :) Haaveilen suomen ilmapiirista, jossa voi ihan noin vaan imettaa, kuopus kun nykyaan inhoaa sita essua! Kiitos Liisa tasta maalaisjarkisesta postauksesta!
-Henkka
Se on mun mielestä vaarallista olettaa tietävänsä, mikä on toiselle perheelle parhaaksi. Imetyksellä on varmasti tieteellisesti todetut terveysvaikutukset, mutta vauvan hyvinvointi koostuu muistakin tekijöistä. Itse en ainakaan toivoisi imetysohjaajakseni täysimetysfanaatikkoa, vaan elämän monista sävyistä ymmärrystä omaavan naisen, jolla on pelisilmää muullekin kuin omalle asialleen.
PoistaKeskustelu saa mun mielestä vähän sadistisia vivahteita, jos nainen ei edes omaa jaksamistaan suojellakseen saisi esimerkiksi jakaa syöttövastuuta miehen kanssa. Että se täysimetys olisi joku itseisarvo, jonka ympärille koko muu elämä ja perhe pitää organisoida.
Niinpä. Itseäni jaksaa ihmetyttää, miksi luonnollisesta asiasta on tehty toisaalta niin epäluonnollinen, mutta toisaalta jokin supermutsiuden tae. Toisaalta mielestäni on myös hieman huolestuttavia merkkejä siinä, että voimakas korostus oikeudesta omaan aikaan jne. alkaa heti synnytyksen jälkeen - missä korostus oikeudesta viettää aikaa oman lapsen kanssa?
VastaaPoistaMä en ihan ymmärrä sitä, millä tavalla imetyksestä on tehty epäluonnollista. Kyllä mä luulen, että nekin naiset, jotka antaa vauvalle korviketta, tietää että se on ihmisen luonnollinen tapa ruokkia imeväisikäistä. Mun mielestä se, että valitsee (pakosta tai omasta valinnasta) korvikkeen ei ole lausunto imetyksen luonnottomuudesta. Itse en ole ikinä kohdannut omaan imetykseen kohdistuvaa kielteisyyttä tai puhetta epäluonnollisuudesta, joten en ihan hahmota, mitä sillä tarkoitetaan.
PoistaMä itse ajattelen tuosta omasta ajasta niin, että minun ei ole asia määrittää, kuka tarvitsee mitäkin selviytyäkseen vauva-arjesta. Minulle teki valtavan hyvää esikoisen synnytyksen jälkeen päästä hetkeksi ulos kävelemään ja istumaan kahvilaan ilman vauvaa. Imetys oli alkuun piinallista ja pääasiassa itkin ensimmäiset 4 viikkoa synnytyksen jälkeen. Minusta olisi tuntunut irvokkaalta, jos joku olisi tullut minulle sanomaan, että sinä et saa kaivata aikaa voimien keräämiselle, vaan sinun pitää viettää kaikki aikasi vauvan kanssa. En usko, että toisten valintojen arviointi tässäkään asiassa on kamalan mielekästä.
Minä olen kohdannut imetykseen kohdistuvaa kielteisyyttä kun olen imettänyt yli puolivuotiasta. Sitä ennen suhtautuminen oli positiivista tai neutraalia, mutta useammalta taholta (mm. äitini) olen kuullut hämmästelyjä, että imetän pitkään, kun osittaisimetän alle vuoden vanhaa.
PoistaLapsen ollessa 5 kk lapsen lääkäri torui meitä vanhempia siitä, ettemme vielä tarjoa kiinteitä. Lapsi ei kuulemma ennätä kiinteisiin tottua jos aloittaa maistelun vasta puolivuotiaana. Ja minä hölmö tästä pelästyin ja käskystä aloitin soseiden tarjoamisen. Harmittaa, että luotin lääkärin auktoriteettin enemmän kuin omiin vaistoihini.
Tässäkin asiassa on varmasti monia kokemuksia, ja hyvä, että Liisa sinulla on käynyt hyvä tuuri, eikä imetyspäätöstäsi ole muiden toimesta arvosteltu. Imetys on niin henkilökohtainen ja siihen latautuu paljon odotuksia ja tunteita, että on myös helppo loukkaantua ja ottaa itseensä asioita, joita ei edes ole tarkoitettu arvosteluksi.
Tämä imetyksen epäluonnollisuus!
PoistaKun musta juuri nämä flashmobit ovat omiaan tekemään koko imetyshommasta jotain kummallista luonnotonta Broadway-koreografiaa. Reagoidaan raivoisasti johonkin, joka saattaa ehkä enemmän hengata siellä omassa päässä kuitenkin. Sori. Ehkä ei kaikkien omassa päässä, mutta esim. mulle voisi käydä niin, että tulkinta hieman värittyisi jos odottaisin imetysnegatiivisuutta. Tai siis on käynyt niin, jos nyt ei juuri imetysasian kanssa.
Oli jotain muutakin. Niin, tämä oma aika -asia on kanssa silleen vähän outo. Ensinnäkin komppaan Liisaa, kukin tekee mitä täytyy selvitäkseen vauva-ajasta. Mutta siinä on toinenkin juttu: ydinperhe on aika uusi ja minusta jokseenkin vinksahtanut keksintö. Laumaeläimiähän tässä ollaan, ja epäilen kyllä, että ajatus siitä, että äiti hengaa vauvansa kanssa symbioosissa vaikka vuoden pääsemättä siitä koskaan irti on hieman vinoutunut - vaikka sitähän monen perhe-elämä vauva-aikana on. Jos eläisimme suuremmissa perheyksiköissä, vauva voisi luontevasti viettää aikaa myös muiden kuin primäärimaitobaarin sylissä ja se olisi kaikkien etu se.
Täsmennän hieman ajatuksiani
PoistaImetyksen epäluonnollisuudesta: Olen kohdannut useita ihmisiä, joiden mielestä on jotenkin irvokasta/perverssiä/tarpeetonta/jne. imettää esimerkiksi itse seisovaa lasta (useat jo tukea vasten n.8-9kk) tai puhumattakaan yli vuotiasta. Luulin myös, että imettämättömyys syystä, että se on ällöttävää/rintojen ulkonäkö muuttuu ym. on urbaanilegendaa. Olin väärässä, tämä jos mikä on mielestäni epäluonnollista, sillä mitähän varten ne rinnat nyt taas olivatkaan...
Kuitenkaan paremmaksi äidiksi imetys ei tee, eikä ole kenenkään toisen asia kyseenalaistaa toisen päätöstä esimerkiksi olla imettämättä. Eikä imettämättömän tarvitse päätöstään toisilla hyväksyttää tai perustella.
Omasta ajasta: Jos imettää, haluaa sen sujuvan ja pääsevän hyvin vauhtiin, on vauvasta vaikea olla erossa ensimmäisten viikkojen aikana. Ehkä jopa noin karkeasti ottaen ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Ympäristöstä (siis jos ei itsestä tuleva halu!) tuntuu tulevan hurjasti paineita ja korostusta oikeudesta toteuttaa itseään ilman toisten asettamia rajoituksia (eli vauvan), ja tällaiset odotukset minun näkemykseni mukaan saattavat vain aiheuttaa jopa turhaan muutospaineita. Sitä "kun pitäisi..." -ajattelua.
Tietyllä tavalla en edes ymmärrä alkujaan sitä asetelmaa suurista vaatimuksista irtautumiseen heti välittämästi sen luokse tervetulleeksi toivotetun lapsen synnyttyä. Lapsi vaatii kyllä aikalailla "ikuista" sitoutumista, kausissa enemmän ja vähemmän, ehkä sitä ehtii irtautumaan enemmän sitten sen tutustumisenkin jälkeen? :)
Sanomattakin on selvää, että toinen vanhempi on ihan yhtä vastuullinen lapsestaan, ja muukin lapsesta kiinnostunut lähipiiri on suorastaan siunaus - sosiaalinen turvaverkko.
Itse olen ollut "tosi huono" jättämään vauva hoitoon, mutta kohtaan silti jatkuvia arvosteluja sitä kohtaan "sun pitäisi vain viedä lapsi hoitoon ja ottaa sitä omaa aikaa!" vaikka en sellaista tarvetta kokisi niin massiivisessa määrin, tai jos puhun yleisesti perheemme ajan "vähyydestä", vai onko se "hoitoon antamista", että isä vahtii poikasta minun kirpparikierrokseni ajan???
Liinalle: Mä en jaksa olla kovasti huolissani (tai innoissani) flashmob-tapahtumasta. Onhan näitä julkisia tempauksia ties minkä asian puolesta, eikä ne yleensä käänny itseään vastaan. En tosin tiedä, onko niistä erityistä hyötyäkään ko. asian puolesta.
PoistaKommentoin nyt yksitellen teille yllä oleville, kun tässä on paljon mielenkiintoista asiaa.
PoistaSaara: Siis kyllä minunkin oma äitini ihmetteli, että vieläkö jaksat imettää, kun vauvat ovat olleet lähemmäs 1-vuotiaita. Itse olen vaan ajatellut, että oman äitini vauvanhoitovuosina suositukset olivat hyvin erilaiset, eikä sen vuoksi vanhempi ikäluokka ole niin perehtynyt uusimpaan tutkimukseen aiheesta. Kyllä mulle on neuvolassa todettu, että anna vaan korviketta, jos siltä tuntuu ja aloita miinteät kun huvittaa, mutta ei siinä mulle itselleni ollut mitään ikävää sävyä. Tietysti osa ihmisistä kokee hämmennystä, jos terveydenhuollon henkilökunta suosittelee asioita, jotka ovat ristiriidassa jonkun tunnetun suosituksen kanssa. Mutta paljon mun mielestä myös ylitulkitaan asioita, joissa ei viestin antajan mielestä ole mitään kielteistä sävyä.
Itse ajattelen, että ne suositukset ovat kuitenkin aina kiinni ajassa ja kulttuurissa ja tulevat varmasti muuttumaan vuosien saatossa vielä moneen kertaan. En jaksa uskoa, että absoluuttinen totuus olisi kaikesta vauvojen ruokailuun liittyvistä asioista meillä käytössä. Tietysti olisi loogista, jos terveydenhuollossa toimittaisiin linjakkaasti. Mutta muu kansa saa ajatella mun mielestä imetyksestä ihan mitä vaan. Mun mielestä mistään kysymyksestä ei saa tehdä asiaa, josta on vain yksi oikea mielipide ja paras tapa toimia.
Liina: Samaa mieltä tuosta lauma-asiasta. Mä haluan ajatella, että se on ihan luonnollista, että suku ja kaverit osallistuvat vauva-arkeen omalla panoksellaan. Tällainen ydinperhe omassa kaupnkiasunnossaan hoitaa omat lapsensa ei välttämättä ole se ihan ainoa tapa elää. Olin tosi iloinen, kun oma perheeni tuli välillä hoitamaan vauvaa, että pääsimme miehen kanssa ulos kävelylle tai vaikka ihan vaan ruokakauppaan.
PoistaLiisa: Oon täysin samaa mieltä, ja sitä yritinkin tuossa kommenttini lopussa (ehkä hieman epäselvästi) sanoa, että paljon on kyse myös ylitulkinnasta (myös omassa päässäni).
PoistaTotta kai suositukset muuttuvat: meidän lapsiamme tullaan varmaan aikanaan neuvomaan ihan eri tavalla lapsenhoitoon liittyvissä asioissa kuin meitä nyt.
Piia: Itse ajattelen, että nainen voi kokea imetyksen epämukavana tosi monesta syystä. Tietysti alussa voi olla tosi paljon kipua, mutta erilaiset elämänkokemukset voivat myös muokata sitä, miltä imettäminen psykologisesti tuntuu.
PoistaOman kokemuksen mukaan, jos ajatellaan nyt vaan sitä imetyksen onnistumista, sillä ei ole kamalasti väliä, missä minä olen sillä aikaa, kun vauva on päiväunilla, ja vastasyntyneet nukkuvat yleensä todella paljon. Jos jollekin yksin kävely ulkoilmassa on tarvittava huilaustauko vauvan hoitotoimenpiteista, mun mielestä se oman jaksamisen vaaliminen vain edesauttaa myönteisen vuorovaikutussuhteen solmimista vauvaan. Vaikka meille lapset ovat olleet tervetulleita, en ole kokenut asiaa niin, että en saisi ottaa huomioon omia tarpeitani ja omaa jaksamistani. Ahdistuneet ja väsyneet äidit onnistuvat huonommin vauvan tarpeiden tulkinnassa ja se ei mielestäni ole eduksi kenellekään.
Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään irtiottoja, jos ei huvita, mutta mun mielestää pitää ymmärtää myös toisenlaisia tilanteita.
Liisa: täsmensin tuonne alle hieman lisää määritelmääni sitoutumisesta. Nettikeskusteluissa tullee aina olemaan ongelmana ns. sosiaalisten vihjeiden puute, joka herkästi aiheuttaa väärinymmärryksiä puolin ja toisin, ja tietynlainen anonymiteetti myös jopa vihamielistä suhtautumista toista kirjoittajaa/toisen valintoja kohtaan (kuten mielestäni allaoleva kärjistys variksenpelätin vaatimuksesta;))
PoistaMä tulkitsin sen variksenpelätinjutun vitsihuumoriksi! :)
PoistaEn huomannut myöskään muuta vihamielisyyttä. Mun mielstä se pointti oli, että joillekin sopii se tiivis oleminen kotona ja jotkut tarvitsevat hengähdystaukoja. En huomannut siinä vivahdetta, että ei saisi olla kotona vauvan kanssa.
-- ja minä suluissaolevan tekstini vitsiksi ;)!
PoistaHienoa, että tämä keskustelu täällä on pysynyt näin asiallisena. Kiitos siitä kuuluu varmasti sulle, sillä ohjaat tätä keskustelua asiallisesti! :) Jokainen tahtoo varmasti olla hyvä vanhempi lapselleen ja toteuttaa siten omalle perheelleen sopivia valintoja _kokonaiskuvan_ mukaan. Arvostelun ei saisi personoitua vaikka asioista tulee voida keskustella!
Joo, ikävän usein tulee mielikuva siitä, että jos joku ei itse koe tarvitsevansa vaikka sitä kuuluisaa omaa aikaa, ei sitä kenenkään muun tule myöskään haluta. En siis tarkoita sua, vaan noin yleisesti.
PoistaMä en ymmärrä miten imetys estäisi poistumisen vauvan luota?? Mun mielestä täällä ei kukaan ole kritisoinut korvikkeen antoa edes, vaikka siitä tuntuu nousseen suuri älämölö?? Onko näistä blogeista tullut uusi äitien hiekkalaatikkotappelukenttä? t: (ex)vakilukija
PoistaEi se varsinaisesti estäkään. Paitsi osa ihmisistä on sitä mieltä, että äidin pitää olla vauvan kanssa koko ajan synnytyksen jälkeiset kuukaudet. Mutta kyllä se imetys paljon menemisiä rajoittaa. Se, haittaako se menemisten rajoittuminen, on melko yksilöllistä. Jotkut ovat muutenkin kotona viihtyviä, toiset taas eivät.
PoistaMeillä vauvat ovat olleet tiheästi syöviä vauvoja. Joskus satunnaisesti syöttövälit ovat olleet 3 tuntia, mutta useinmiten jotakin parin tunnin molemmin puolin. Ei voi myöskään koskaan tietää, milloin vauvalla on nälkä, koska ainakin meidän vauvat (nykyisin lapset) ovat temperamentiltaan nollasta sataan hetkessä vauvoja, jotka eivät vienosti vihjaile, että on ehkä kohta tulossa nälkä.
Joskus myös käy niin, että rintapumpulla maidon taltioiminen säilöön ei onnistu, vaan kaikki maito menee vauvan imemänä käyttöön. Jos vaikka haluaisi lähteä käymään ravintolassa juhlaillllisella ystävän syntymäpäivänä, se onnistuisi varmaan vain yhden ruokalajin verran ja sitten olisi lähdettävä takaisin kotiin imettämään. Tai sitten lapsia hoitavan henkilön täytyisi pakata vauva ja perheen mahdolliset muut lapset autoon ja ajaa ravintolaan, jossa sitten äiti imettäisi vauvan ja jatkaisi ruokailua. Voi tietenkin pohtia, onko vauvan äidin tarpeellista haluta juhlimaan vaikka ystävänsä valmistujaisia, mutta kyllä se täysimetys tuollaisissa tilanteissa esimerkiksi rajoittaa poistumisen kestoa.
Onian kommentti "Mutta että lähtökohtaisesti haluaisi syöttää lapselleen vain eineksiä, tai että niitä suositeltaisiin neuvolassa "jos ei omat taidot riitä", se olisi kai vähän hassua. Kai? " verraten korvikkeen käyttöön, oli minun tulkintani mukaan korvikkeen antoa kritisoiva kommentti. On paljon ihmisiä, joiden mielestä vauvalle ei saisi antaa mitään muuta kuin äidin maitoa. Jos antaa korviketta, vaikka olisi mahdollista jäädä kotiin imettämään, on se joidenkin ihmisten mielestä väärä valinta.
Itse en ole koskaan hiekkalaatikolla tapellut kenenkään kanssa. Minusta on kivaa, kun keskustellaan ja ollaan eri mieltä. Olisi tylsää, jos kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä. Ihan asiallista tämä on omasta mielestäni ollut.
En ajatellut kommentoida, mutta tuo höpölöpö siitä, että vauvaan pitää "liimautua" 3 kuukaudeksi, jotta imetys onnistuisi??? No ei todellakaan pidä ainakaan meidän kohdalla paikkaansa. Jos halusin vaikka käydä lenkillä tai jopa paheksuttavasti parturissa(äitienhän pitäisi nykystandardin mukaan näyttää ensimmäinen vuosi variksenpeläteiltä), pystyi isä antamaan pumpattua maitoani vauvalle pullolla. Yleensä ei ollut edes tarvis, kun vauva nukkui päiväunia koko poissaoloni ajan. Oikein hyvin vauva oli 6kk asti täysin äidinmaidolla (imetetty siis, paria poikkeusta lukuunottamatta) ja osaimetyksellä 1.v asti, kunnes lopetti itse. Eli imetys kyllä voi lähteä sujumaan oikeinkin hyvin ilman äidin liimaamista vauvaan 24/7. Minulle ainakin teki erittäin hyvää muutamat irtiotot kotoa. Ja on aika ajattelematonta väittää, että imetyksen sujuvuus johtuu siitä oletko kotona vai ei! Ehkä siksi otan tästä niin paljon kierroksia, että siskoni juurikin painii imetysongelmien kanssa ja etsii koko ajan syitä itsestään. Olisi kovin ikävä, että hän tuntisi sen päälle syyllisyyttä siitä, että joskus ottaa aikaa itselleen.. :(
VastaaPoistaEn tiedä tarkoititko vastata minulle, mutta minä en ainakaan tarkoittanut sitoutumisella liimaantumista 24/7. Minulle olisi ainakin ollut vaikea olla vauvasta erossa se yö, tai vuorokausi tuossa kohtaa (pumpulla ei irtoa, mutta silti rinnat täyttyvät ja tekevät tukalan olon) ennen maidontulon tasaantumista.
PoistaTässä huomaa mielestäni hyvin sen, että imetys on niin tosi tunnepitoinen asia, että tosiaankin moni kommentti, jota ei arvostelevaksi/tuomitsevaksi tms. ole tarkoitettu, ymmärretään sellaiseksi. Tuntuu, että mikään, mitä sanotaan, ei ole jotenkin oikein??
Mä luulen, että useinmiten ne irtiotot vauvan seurasta ei ole mitään yön yli reissuja, vaan jotain käyn kahvilassa/syömässä kavereiden kanssa/yksin vaatekaupassa/parilla drinkillä-tyyppistä. Rintojen reaktiotkin kai ovat yksilöllisiä.
PoistaAi niin, ja pakko vielä lisätä: meillä ollaan siis syöty korviketta hyvillä mielin (pumppuprobleemat ym.) aina tarvittaessa minun poissaollessani, eli näin kauhea imetysfanaatikko täällä ;-)
PoistaIrtiottoja on tosi vaikea ottaa jos (a) maitoa ei heru pumpulle eikä käsin lypsäen ja (b) lapsi ei nuku vartin pidempiä pätkiä päiväunia ja on muuten about koko ajan rinnalla (hyvä että ehtii käydä suihkussa ja syödä jonkun muun laittaman ruuan). Tiedän että on vauvoja jotka nukkuvat päiväunia ja pitävät tuntienkin taukoja syömisessä, mutta sellaisen äidin on hemmetin helppo tulla sanomaan että omaa aikaa pystyy ottamaan. Mun oman ajan reissut ennen lapsen 3kk päivää olivat pakollisia lääkärireissuja, joista sinkosin kotiin suurinpiirtein juosten että itkevä lapsi saisi ruokaa (kappas, jossain vaiheessa iski totaaliuupumus ja lapsi sai korviketta).
PoistaMeillä vastasyntyneet nukkui paljon, mutta sitten se loppui ja niin loppuivat minunkin kotoa poistumiset, kun vielä silloin olin siinä uskossa, että korvike on jotenkin kamala asia antaa vauvalle.
PoistaAina vähän itselläkin kirpaisi (ja kirpaisee vieläkin), kun joku toteaa, että senkun pumppaat pulloon ja lähdet. Että kyllähän sitä omaa aikaa järjestyy. Se on aivan helvetin vaikeaa, jos yli puolivuotias ei syö mitään muuta kuin rintamaitoa ja pumppaamisesta ei tule mitään. Siinä on ihan turhaa toisten jeesestella, että omaa aikaa kyllä saa. Minäkin koin sen totaalisen väsymyksen ja sitten vauvalle syötettiin lääkeruiskulla korviketta, kun mikään muu metodi ei toiminut, imetystä lukuun ottamatta.
Tuohduksissani unohdin mainita, että ei siis kyse ollut todellakaan mistään kolmen tunnin syöttöväleistä. Vaan todella tiheästi syövästä vauvasta.
Poistamä päädyin tekemään tänään omankin postauksen aiheesta, koska ajatusrykelmäni olis ollut liian pitkä kommenttiboksiin. mua on viime aikoina yleensä ottaen hämmästyttänyt joissakin blogeissa/kommenteissa vallitseva ääri-induktiivinen ajattelu. että jos oma kokemus on a, niin a:n pitää onnistua muiltakin. oli sitten kyse synnytyksestä, oman ajan tarpeesta, imetyksestä, purkkiruoasta tms.
VastaaPoistamä kun tähän ikään ehtineenä ihan luulin, että suurin osa ihmisistä kykenee näkemään asiat myös muiden kuin omasta näkökulmastaan. mä sitten välillä pahoitan mieleni myös muiden kuin itseni puolesta.
Mä olen tänään miettinyt ihan samaa. Kyllä sitä välillä itsekin sortuu tuohon induktiiviseen ajattelumalliin, mutta tuntuu ainakin itsestä siltä, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin muistan ne kaikki harmaan sävyt. Mun elämä ja mun valinnat ei vaan toimi minkäänlaisena yleisenä normina, joka kaikkien muiden täytyisi omaksua. Mutta puuttumatta niihin mun valintoihin täytyy kyllä pystyä olemaan.
PoistaMun mielestä täällä ei ainakaan ole näkynyt puuttumista toisen valintoihin, ja kirjotit ettet sitä ole kohdannut ainakaan imetyksen osalta. Täällä on tullut monia eri puolia imetyksestä/vauvan ruokkimisesta esille? Vai ymmärsinkö nyt jotain väärin vai johtuuko se siitä, että olen (vasta) mahavauvan äiti? t: (ex)vakilukija joka toivoo kovasti imetyksen onnistuvan
PoistaTuossa ylempänä puhumme Wandaben kanssa siitä, että elämässä usein ihmiset ajattelevat, että jos itsellä on joku näkemys jostakin asiasta, myös muiden ihmisten täytyisi haluta toimia/pystyä toimimaan samalla tavalla, koska se on paras tapa .Että jos on sitä mieltä, että lapsille ei saa koskaan antaa eineksiä, on kaikkien muidenkin ihmisten tehtävä kaikki ruoat aina itse, koska lapselle täytyy tarjota aina vain sitä parasta kotiruokaa.
PoistaYllä oleva vastaukseni Wandaben kommenttiin käsitteli siis hieman laajempaa kysymystä, kuin vain tätä blogitekstiä ja sen kommentointia. Tässä postauksessa keskustelu on ollut mun mielestä monipuolista ja mukavaa. Noin muussa elämässä kuitenkin oletan, että kukaan kadun jamppa ei tule puuttumaan nyt vaikka siihen, että kuinka kauan hoidan lapsiani kotihoidossa tai mitä heille päivän mittaan syötän.
En usko, että sun raskaana olemisella on tässä asiassa mitään tekemistä.
Kun nyt Pride-kortti heitettiin kehiin, tajusin, että jotain yhteistä näillä asioilla voi olla. Pääsääntöisesti imetys ja Pride (tai seksuaalivähemmistöt) ovat kaikkien mielestä kivoja ja positiivisia ilmiöitä. Sitten on muutamia fanaatikkoja, joiden mielestä hyökkäys on paras puolustus. Esim. veljeni ajatus nuorena homona oli, että koko maailma on heitä vastaan ja kulkueeseen meni kovasti asenne edellä. Aikuistuttuaan ei ole jaksanut asiasta vouhottaa ja oli ehkäpä vähän pettynytkin, kun ei päässyt perheen kanssa asiasta kinaamaan. Ehkä imettäjissäkin on niitä, jotka tosiaan näkee mörköjä sielläkin, missä niitä ei ole.
VastaaPoistaItse en tykännyt imettää ollenkaan. Silti imetin, olin päättänyt imettää ainakin sen puoli vuotta. Neljän kuukauden kohdalla maidon tulo loppui. Pumpulla sain puolen tunnin törinällä kasaan noin kymmenesosan lapsen kertatarpeesta. En ole törmännyt mihinkään negatiivisiin kommentteihin, ikään kuin kaikki tajuaisivat, että välillä tää nyt vaan menee näin.
Mutta hei, nyt älkää vetäkö hernettä nenään, tässä tulee huonoa huumoria: mun veli on vauvana saanut vain korviketta... ja siellä se nyt heiluu Pride-kulkueessa :D
Tuore tutkimus: Korvikkeella kasvaa homoja!!!!! :D
PoistaItselläkin on kieltämättä vähän hankala suhde niihin todella vihaisiin seksuaalivähemmistön edustajiin, jotka näkevät heteronormatiivista sortoa vähän joka paikassa. Mutta Pride kulkueessa pitää kaikilla olla oikeus kävellä ilman, että joutuu pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta. Ja sama pätee tietenkin julki-imettäjiin.
Niin se kyllä mun mielestä elämässä menee, että jos on liikkeellä ajatuksella, että kaikki on mua vastaan, tulee todennäköisesti tulkinneeksi monen asian vähän pieleen. Eikä kukaan oikein halua olla sellaisen ihmisen kaveri.
Liisa, iso kiitos tästä postauksesta ja viisaista kommenteistasi keskusteluun! Omasta imetys/pulloruokinta-ajasta on jo aikaa mutta silti lämmittää sydäntä lukea tällaista tekstiä. Todella. Analyyttista, punnittua, empaattistakin. Ylipäätään tämän vuoden imetysviikon blogipostauksissa olen ollut huomaavinani aiempaa enemmän niitä harmaan sävyjä fanaattisuuden sijaan. Se on hienoa se.
VastaaPoistaNyt väsyttää ja nukuttaa, en jaksa varsinaiseen aiheeseen kommentoida, halusin vain kiittää ennenkuin surffaan muille sivuille / laitan koneen kiinni ja unohdan että missä blogissa tää keskustelu olikaan. :) Eipä mulla varmaan lisättävää olisikaan, monet asiat on sanottu tässä keskustelussa jo niin hyvin. Öitä!
Kiva kun kommentoit!
PoistaTämän postauksen kommentoijat kyllä osoittavat, että imetyksestä voi keskustella kaikkia erilaisia tilanteita ja valintoja kunnioittaen. On ollut ilo tajuta, että erilaisiin ratkaisuihin ja valintoihin päätyneet naiset voivat todella ymmärtää ja tukea toisiaan myös internetissä.
Imetyksestä keskusteltaessa suuri merkitys on sillä, miten siitä puhutaan. Mun mielestä omia mielipiteitä ja näkemyksiä täytyy jakaa harkiten, kun kyse on julkisesta keskustelusta ja niin herkkään ajanjaksoon elämässä sijoittuvasta asiasta. Uskoisin, että jos nämä puolihuolimattomasti itseään natseihin vertaavat naiset keskittäisivät huomionsa imetystukihenkilökoulutusten käymiseen, neuvolahenkilökunnan lisäkoulutusvaatimusten tekemiseen, imetystukikurssien vetämiseen ja yhteistyöhön synnytyssairaaloiden kanssa, heillä olisi ihan tarpeeksi tekemistä asian tiimoilta. Ei tarvitsisi internetissä ja puiston penkillä taivastella, miten kukaan ei tajua täysimettää ja on se kumma kun ihmiset ei tajua, miten sen maidon saa riittämään. Siitä kun ei ole ihan oikeasti kenellekään mitään hyötyä. Paitsi, jos tarkoituksena on omassa paremmuudentunteessa kieriskely.
http://www.lauranordstrom.fi/2012/10/17/kunnollista-imetysohjausta-kaikille-halukkaille/
VastaaPoistaKiitos linkistä! Tuossa blogimerkinnässä selventyy se imettämisen poliittinen aspektikin.
PoistaOn hienoa, että ne ihmiset, jotka ovat innostuneet imetysasiasta, tekevät jotakin konkreettista yleisen jupinan sijaan. Siinä mielessä tuo flashmob on ihan hyvä juttu.
Hah! Sana "imetys" ja heti kommenttiboksi täynnä. :)
VastaaPoistaSeuraavaksi aion julkaista tekstin otsikolla "Miksi kantoliinat ovat minun mielestäni ihan perseestä."
Poista