Tiedättekö sen tilanteen, kun nettikaupassa ilmaisiin toimituskuluihin on matkaa enää muutama kymppi, eikä oikeastaan tarvitse enää mitään. Tämä on se paita, joka silloin ostetaan. Selaillaan turhautuneena läpi vaatteita ja otetaan mitä päähän sattuu juolahtamaan. Lapsille syysvaatteita ja minulle joku t-paita.
American Apparelin paita on siinä mielessä erikoinen, että se on samanlainen edestä ja takaa. Se on tehty ompelemalla kangaskaistaleen sivut yhteen. Kaula-aukko ja hihan suut on jätetty huolittelematta. Yksinkertainen. Paita on kaiken lisäksi imetysystävällinen, sillä kaula-aukko on tarpeeksi syvä. Kunhan pääsen täältä kotoa kangaskauppaan, olen ajatellut yrittää toisintaa paidan mallia itse.
Ainaisen imetyspaitapohdiskelun lisäksi tein tänään myös päätöksiä. Tänään päätin ostaa kaupasta kakkoselle korviketta ja tutustuttaa hänet ensimmäistä kertaa elämässään tuttipulloon. Vaikka ihan hyvin voisin jatkaa imetystä, en pysty siihen täysipäiväiseti itsekkäistä syistä. Minun on pakko päästä täältä kotoa pois ilman lapsia olemaan yksin, baarissa tai ihan mitä vaan. Muuten tulen hulluksi.
Olen korviani myöten täynnä kirjoista ja suosituksista opiskeltavaa luonnollisuutta lapsen hoidossa. Kaikenlainen jeesustelu imetyksestä ja muista vauvan hoidon periaatteista on helppoa niin kauan, kun nuo valinnat sopivat senhetkiseen elämäntilanteeseen. Idealismi ja arki eivät kuitenkaan aina kohtaa. Minun arkeni yhden uhmaikäisen ja yhden huonosti nukkuvan vauvan kanssa on karsinut melko tehokkaasti kaikki kuvitelmat omasta erinomaisuudesta äitinä tai ihmisenä.
Seuraavaksi keskityn löytämään itselleni maailman ihanimman mekon, jonka vedän ylleni sitten kun lähden parin viikon päästä baariin.
Mä oon lukenut sua kännykällä myös tuolla saaristossa, ja harmitellut, kun en jaksanut sillä kommentoida. Tärkeimpänä olisin sanonut, että ilahdun joka kerta, kun huomaan, että oot päivittänyt, tykkään kovin! Ja sit toiseks: mulla on pieni huono äiti syndrooma, koska haluaisin kovin edes vähän baariin. Tai oikeestaan terassille. Ei edes tarviis yötä myöten olla, vaan saada istua ja juoruta muutama tunti kaikessa rauhassa. Sitä paitsi onhan se tosi epäekologista ja epäekonomista ja kaikkee, jos vauvalle varmuuden vuoksi ostetut korvikkeet menevät hukkaan, eikö? Niin että täällä tuetaan päätöstäsi sataprosenttisesti ja nostellaan olemattomia hattuja sille, että oot jaksanut noinkin kauan!
VastaaPoistaVoi että. Tässä väsymyksen tilassa tuli liikutuksesta ihan tippa linssiin.
VastaaPoistaAinakin multa tulee synninpäästö tuosta sun syndroomasta, mutta minä tosin olen äiti joka litki punkkua jo synnytyssairaalassa. Että se siitä.
Ei mustakaan varmaan ole miksikään dtm:ssä reivaajaksi, kun sammun varmaan jo kolmannesta drinkistä väsymykseen. Justiinsa vaan sitä kaipaa, että saisi rauhassa vetää pari drinksua hyvässä seurassa eikä täytyisi olla niin vitun korvaamaton.
Olisi siis todellakin rikos, jos ne sun korvikkeet menis roskiin. Mä luulen, että ne korvikkeet menee vielä nyt terassikeleillä nopeemmin pahaks. :)
herramunjee naiset!! siinä mun kaks suosikkiäitibloggaajaa miettii asiaa, jonka pitäis oikeesti olla ihan jokaisen äidin oikeus; kesällä terdelle. onhan se kuulema isienkin oikeus! itse 8-viikkoisen ipanan äitinä aion tänään sinne lähteä, juurikin mainitsemallanne kaavalla. ei yöhön saakka, mutta parille. varmasti kotiin tulee iloinen ja virkistynyt mutsi.
VastaaPoistajotenkin en tunnista itsestäni (vielä) tuota huono äiti -syndroomaa.. mä taas olen miettinyt, että nykynormin mukaan pitäisi olla varmaan hysteerisempi täysimetyksen ja muun suhteen, mutta en jotenkin osaa. syötän lastani parhaan taitoni mukaan ja enempään en pysty. näin ajattelin tiineenä, näin ajattelen edelleen. toistaiseksi mennään täysimetyksellä muutamia poissaolokertojani lukuunottamatta, mutta ensi viikolla tilanne voi jo olla aivan eri. enkä jätä niitä harvoja menojani tekemättä siksi, että lapsi saa nannia nännin sijaan. samalla se riemu, kun mies SAA VIHDOIN syöttää lastaan on aika liikuttavaa..
voimia sulle liisa, en osaa edes kuvitella noin intensiivistä arkea kahden kanssa. helppo täältä on kuitenkin huudella yhden pienen ipanan viereltä..
aurinkoa päiviin, hanna
juuh, helppoa se on huudella yhden huonosti nukkuvan kanssa. En halua ajatella, jos niitä olisikin kaksi.
VastaaPoistaMeillä on kaapissa kaksi tölkkiä korviketta, jotka muuten menee kohta huonoksi. Pitää varmaan lähteä käymään terassilla, koska eihän niitä roskiinkaan voi heittää.
Kävin kyllä terassilla pari viikkoa sitten. Söin pitsaa ja join limpparia, enkä puhunut vauvajuttuja. Että teki hyvää. Ehkä seuraavalla kerralla uskallan ottaa sen lonkeronkin. Tai oluen. Itseäni ei edes haittaa se, että äiti ei saisi muka tehdä niin. Itseäni haittaa se, etten ole aiemminkaan osannut jättää sitä vain siihen yhteen. Pelkään, etten osaa vieläkään. Siksi on turvallisempaa pysyä siinä limpparissa.
Ja hei, mulla on monia paita ja mekko ideoita. Mutta mistä aikaa?? Ja niin, teillä on samanlaiset cd-telineet kuin meilläkin. Ne on käteviä.
Ja Liisan kommentin jälkeen jouduin miettimään, että kenen blogissa mä nyt olinkaan :D
Se piti vielä sanoa, että näinä joinain päivinä en minäkään jaksa mitään lapsentahtisuutta. Toki se lapsi otetaan huomioon, mutta jumalauta sitä itsekkyyttäkin pitää olla. Missä on äidintahtisuus?
Joo mä oon kans aivan varma, että näillä keleillä korvikkeet pilaantuu nopeammin... Ei mulla muuten oliskaan mitään syndroomaa (ja tääkin on aika pieni), mutku ekan jälkeen ei jotenki huvittanut mennä mihinkään ennen ku vauva alkoi olla jotain 3-4 kuukautta ja nyt en malttais odottaa, että vauva täyttää oman henkisen terassirajani eli kaksi kuukautta. Siihen on aikaa vielä kaks viikkoa. Ja siis tokihan mä oon ottanut perusruokajuomat eli snapsit ja viinit sekä satunnaiset saunakaljat, mut koti- eiku siis mökkioloissa ja kieltämättä rentouttavaa olis olla hetki jossain, minne kakkavaipan haju ei yllä.
VastaaPoistaRikoshan se olis myös jättää terassikelit hyödyntämättä, joten skål vaan itse kullekin säädylle!
Voi hanna, onnea sinulle uudesta tulokkaasta. Tässä jo ehdinkin pohtia, että onko se jo syntynyt!
VastaaPoistaMulla on käynyt jotenkin niin, että mitä kauemmin sitä lähtöä lykkää, sitä hankalammaksi se tulee. Esikoisen kanssa lähdin paljon aiemmin, mutta puolivuotiaana se alkoi hylkiä tuttipulloa ja lähteminen taas vaikeutui. Varmaan jännitän nyt vähän sitäkin asiaa.
Ja kyllä niissä ensimmäisissä lapsissa on hommaa ihan riittämiin myös.
Voi verski. Minä rohkaisen kaikkia pienten lasten äitejä ryyppäämään. Ei se humalakaan niin kamala asia ole.
Ja cd-telineet on hyviä, aikaa ei ole ja tällä hetkellä äidintahtisuus pesee lapsentahtisuuden.
Voi Hups, mulla taas on jotenkin autistinen ajatus siitä, että toista lasta pitäisi imettää yhtä kauan kuin ensimmäistä. Niin ei nyt vaan tule käymään, joten skål vaan sinnekin!
Itselleni tuo imetys on ehkä ainoa asia, jossa koen oikeasti onnistuneeni äitinä, joten sen lopetus tulee tälläkin kertaa olemaan tuskaa. Sekin on varmaan edessä viimeistään vuodenvaihteessa.
VastaaPoistaMuuten olenkin ihan paska äiti. Riidellään miehen kanssa lähes päivittäin siitä, kumpi pääsee pois kotoa ilman lapsia ja miten pitkäksi aikaa. Kun en muuten pääse, ostin hevosen ja käyn toisinaan pimeästi töissä.
Mulle tuo imetysvouhutus on oikeastaan ainoa asia, joka kaikenlaisissa suosituksissa on purrut. Ja esikoisen kohdalla onnistuinkin siinä verrattain pitkäänkin. Nyt on vaan pakko todeta, että tärkeintä on tällä hetkellä päästä hetkeksi eroon lapsista.
VastaaPoistaMinäkin olen miettinyt sitä, että pitäisi hankkia joku harrastus, jonka takia voisi lähteä pois kotoa, kun miehelläkin on sellainen. Lasketaanko baarissa käyminen harrastukseksi? Tai sitten mäkin ostan ponin. :)
No mut siis eihän se imetys tokikaan siihen baarikeikkaan lopu? Mutta siis sama autismi mulla tavallaan siinä, että kun kerta eka oli niinjaniin vanha ennen kuin lähdin baariin, niin tokankin pitäis olla yhtä niinjaniin vanha. Vaikka se on kyllä ihan pöhkö ajattelutapa.
VastaaPoistaMulla ei onneks oo mitään kamalaa täysimetyspakkoa päässä. Ekan kanssa korvike oli kuvioissa eka kuukaudet joka tapauksessa. Silloin kyllä sitä nyyhkin. Nyt taas kun lisämaitoa ei oo tarvittu, niin sen antaminen silloin tällöin ei tunnu ollenkaan niin pahalta. Voishan sitä pumpatakin, mutta kun sitäkin lajia tuli harrastettua esikoisen kanssa sen verran ahkerasti, että pelkkä ajatuskin oksettaa, niin taidan mieluummin käyttää ne Nannit. :)
Joo, ei se imetys lopukaan, mutta kun esikoinen sai korviketta ekan kerran vasta 10 kuisena, niin onhan se nyt kamalaa antaa tälle kakkoselle paljon aikaisemmin. :)
VastaaPoistaPumppaamisesta on mullakin mitta täynnä, joten kyllä se purkkikama saa nyt vaan tällä kertaa kelvata.