Kääpiö on ollut koko viikon tohkeissaan. "Äiti, vielä viisi (4,3,2,1,) yötä, sitten on viimeinen kerhopäivä ja kevätjuhla. Sitten mulla alkaa: KESÄLOMA!!!" Edellä kuvatussa odotushehkutuksessa kaikki muut sanat lausutaan tavalliseen tapaan. Viimeisen sanan kohdalla volyymi nousee ja kädet nostetaan teatraalisesti ilmaan. En ole aivan varma, mitä 3-vuotias odottaa tapahtuvaksi, mutta tätä lomaa on odotettu. Ilmeisesti 2,5 tuntia kerhoa kaksi kertaa viikossa on kovaa hommaa.
Osallistuimme tänään kakkosen kanssa kauan odotettuun kerhon kevätjuhlaan. Kerhotalon pihalla katselin ovesta sisään valuvia vanhempia kukka- ja lahjapaketteineen. Kuiskasin viisikirjaimisen sanan. Missä vanhemmuusoppaassa tämä lahjomisperinne on välitetty kaikkien muiden vanhempien, paitsi minun ja aviomieheni, tietoon? Taivastelin lahjattomuuttani toisille äideille toteamalla -edelleen sen viisikirjaimisen sanan saattelemana "Mulle ei tullut mieleenkään!" "Me oltiin tuomassa vaan kukkia, mutta sitten mä kävin äsken tossa kaupassa ostamassa vielä vähän suklaata." eräs äiti päivitteli. "Nii just. Joo." totesin myötätuntoisena.
Osallistuimme tänään kakkosen kanssa kauan odotettuun kerhon kevätjuhlaan. Kerhotalon pihalla katselin ovesta sisään valuvia vanhempia kukka- ja lahjapaketteineen. Kuiskasin viisikirjaimisen sanan. Missä vanhemmuusoppaassa tämä lahjomisperinne on välitetty kaikkien muiden vanhempien, paitsi minun ja aviomieheni, tietoon? Taivastelin lahjattomuuttani toisille äideille toteamalla -edelleen sen viisikirjaimisen sanan saattelemana "Mulle ei tullut mieleenkään!" "Me oltiin tuomassa vaan kukkia, mutta sitten mä kävin äsken tossa kaupassa ostamassa vielä vähän suklaata." eräs äiti päivitteli. "Nii just. Joo." totesin myötätuntoisena.
Kääpiö nostatti tähtihetkeni jo valmiiksi vähän vaivaantunutta tunnelmaa huutamalla keskellä kerhosalia "Mun äiti ei tuonut mitään lahjoja!" Täytyi sulkea silmät muutamaksi sekunniksi. Sitten heittääkseen vielä vähän suolaa haavoihini, kääpiö tivasi juhlien jälkeisessä kahvitilaisuudessa minulta, kerhotätien vieressä seisoessani "Miksi sä et äiti tuonut mitään pientä yllätystä?"
Nämä olivat ikimuistoiset ensimmäiset kevätjuhlat.
:D
VastaaPoistaAi kauheeta. Mun on pakko muistaa tämä sitten parin vuoden päästä kun tulee itselle eteen. Miksi näitä ei tosiaan paineta johonkin neuvolan oppaaseen??
Näihin kirjoittamattomiin toimintatapoihin tarvitaan opas.
PoistaVastarannankiiskenä kieltäydyn kyllä viemästä jos ei ihan oikeasti ole sellainen olo, että joku työntekijöistä on meitä erityisesti auttanut tai "koskettanut". No... katsotaan miten oikeasti käy :D, omena kouraan vaan!
VastaaPoistaIlmeisesti kaikkia muita lapsia oli "kosketettu"!!! :D
PoistaMut näin vakavasti ottaen, ei munkaan mielestä siitä perusduunista mitään konvehtirasiaa täydy antaa.
Onkohan tämä lahjomisperinne jotenkin uusi juttu, en mä muista että omassa lapsuudessa olisi edes opettajille viety kevätjuhlaan mitään - tai sitten oltiin vaan itse niin tohkeissaan ettei huomattu vanhempien lahjuksia.
VastaaPoistaNyt olen kuitenkin viisastunut - ihmettelin jo joulun alla meidän perhekerhon notkuvaa lahjapöytää. Lapsi aloittaa syksyllä kerhon, täytyy muistaa tämä ja viedä jotakin rehuja sitten kun juhlan aikaa koittaa.
Ihana kyllä tuollainen totuudentorvi. Olisit nyhtänyt pihalta pari kukkaa? :D
Tää on selkeesti joku uus juttu.
PoistaTai sitten muut on vaan kohteliaita ja me ollaan moukkia.
:D :D Ihana lapsi.
VastaaPoistaNiin on. :)
PoistaAivan mahtavaa rehellisyyttä kääpiöltä :D Mä tuskin maltan odottaa kun oma lapsi alkaa kajauttelemaan totuuksia meidän elämästä julkisella paikalla!
VastaaPoistaMä kyllä luulen että kerhontädit ja -sedät oli ihan huojentuneita kun teiltä ei tullut sitä kahdettakymmenettä suklaarasiaa tai kukkaa. Mä ihmettelin avoimessa perhekerhossa jouluna kun sinnekin oli ihmiset tuonut ohjaajille lahjoja. Kyse on kuitenkin perhekerhosta jossa itse vahditaan omia lapsia... Mä luultavasti noudattaisin lahjonnassa tota bleuen linjaa.
-Hilkka
Joo. En mä kyllä ihan ymmärrä sitä, että pitäisi olla jotenkin tosi kiitollinen siitä, että ne ohjaajat tekee sitä työtä, josta ne saa palkan. Olen kiittämätön.
PoistaÄlä huoli, mulla oli sama kokemus muskarissa. Mutta sitten totesin, että ei se ope niitä lahjoja laske ja syynää kuka toi ja kuka ei. Tuskin jouduit millekään mustalle listalle :) Mullekaan ei vaan pälkähtänyt päähän, että pitäisi jotain viedä. Ehkä vien sitten, kun se tulee itsestään mieleen sen takia, että joku ope on vaan tehnyt niin hyvää duunia että haluan erikseen muistaa.
VastaaPoistaMuskarin musta lista! :D
PoistaEi mulla kyllä vieläkään ole sellaista oloa, että täytyisi joku lahja viedä.
Nämä lahjomishommat on rasittavia. Eilen kävin ostamassa lahjuksen yhdeksälle opelle/tarhatädille/tanssinopettajalle. Toisaalta mietin, onko tämä lahjominen tarpeen, toisaalta olen erittäin kiitollinen em. henkilöitten työstä lasteni kanssa. Ja meidän muistamiset oli pieniä, katselin tänään eskarin juhlassa, kuinka yksi äiti raahasi neljää rottinkikoria täynnä ties mitä kukkaa sun muuta, joka tädille siis omansa. Voi ristus, en suostu lähtemään tuohon kilpavarusteluun, vararikkoonhan siinä menee. Laskeskelin myös, että ensi syksynä muistettavien lista kasvaa kolmeentoista, kun kaksi nuorinta aloittaa päiväkodissa.
VastaaPoistaJa itse opettajana olen kyllä ilahtunut muistamisesta, mutta pakko-mielessä ostettuja krääsälahjoja inhoan. Jotain, joka kuihtuu/jonka voi syödä/juoda kelpaa kyllä. Ja minulle saa ostaa sen viinipullonkin. Enkä pidä mustaa listaa muistamattomista perheistä :D
Huh mikä määrä lahjottavia!
PoistaMä olisin varmaan se äiti, joka toisi lahjaksi alkoholia. :D
Mä kipasin illalla juuri ennen yheksää hakemassa kaupasta just sen konvehtirasian. Yritin pelastaa köperön lahjan kauniilla paketilla :D
VastaaPoistaMäkään en periaattessa ymmärrä tuota lahjomista, en minäkään mitään kukkia tai suklaata omasta työstäni saa kun jään lomalle. Mutta nyt toisen äidin facebookki muistutti mua kuitenkin toimimaan...
Tässä on kyllä joku ryhmäpaine tässä lahjomisasiassa. Saa nähdä kestääkö mun kantti olla ostamatta nyt kun tiedän käytännön.
PoistaJuuri näin. Paitsi että mä unohdan nää lahjomiset joka vuosi! Sitten paikkaillaan jälkikäteen: vanhassa paikassa hoitajia oli vain kaksi, ja ne oli superihania, joten vietiin "kunnon lahjoja", kuten pieni lahjakortti tai viinipullo. Nyt isommassa päiväkodissa en tiedä miten toimia: suklaata tulee varmaan "tätien" kaikista kaapeista ja viinipulloa ei kai oikein sopisi viedä. Ehkäpä jäi tämä kevät sitten viemättä mitään...
VastaaPoistaNiille superihanille varmasti haluaa viedä jotain kivaa. Mutta mä en oikein tiedä, haluanko sillai ihan vaan tavan vuoksi alkaa kaikkia lahjoa.
PoistaMä olin aluksi pihalla, että lahjooko ne jo lapsiaan kerhoissa :D Äitiysloma on tehnyt tehtävänsä tälle opelle, kun ei heti kellot soinut. Minä en ymmärrä sitä, että on pakko lahjoa, varsinkaan tavan vuoksi. Juurikin sen viidentoista konvehtirasian jälkeen voi olla hyvinkin tyytyväinen, jos joku jättää sen tuomatta. Jos nyt vilpittömästi haluaa jotenkin muistaa, niin toki saa sen tehdä ja oikeanlaiset lahjat (ei krääsää) voi hyvinkin ilahduttaa. Mun mielestä lahjaksi riittäisi hyvinkin esim. lapsen itsensä tekemä piirros/kortti.
VastaaPoistaJestas, kun ei meinaa saada kommentoiduksi, kun ei osaa kirjoittaa oikein...
Ne on varmaan niitä Panda-konvehtirasioita, joita ihmiset hakee hätäpäissään Alepasta edellisenä iltana! :D
PoistaJoo ehkei se 20 suklaarasiaa sit kuitenkaan lämmitä kovin. Itse kääntyisin kortin puoleen. Se on pieni, sille ei voi olla allerginen ja on vielä ekologisempi kuin esim leikkokukat. Lapsikin saa jotain iloa sen tekemisestä. Sitäpaitsi ehkä enemminkin ilahduttaisi sitä tosi kivaa opea, jos joku esim muistaisi nimpparit tai sit ihan vaan tois kahvipullat satunnaisena marraskuun päivänä.
VastaaPoistaJoo. Mä kannatan ehdottomasti sellaista kiittämistä, joka tapahtuu arjessa. Siitä tulee paras mieli.
PoistaOon lastentarhanopettaja ja eräänkin kukan, mukin jne. työuran varrella saanut. Tottakai se lämmittää mieltä, mutta ihan hyvin lahjat voisi jättää antamattakin. Saan työstäni (liian vähän) palkkaa ja se riittäköön. Eräs äiti tosin kerran murjaisi yliampuvaa joululahjaa ojentaessaan, että "tällä mä varmistan, että meidän "NiiloPetteri" saa hyvää hoitoa keväälläkin!" Hah, ihan kävin melkein naurattamaan. Jos siis lapsi jollain lailla haluaa muistaa, niin kortti on ihana muisto. Vanhemmilta en odota mitään.
VastaaPoistaKorruptiota! :D
PoistaMutta kyllähän sitä on varmaan mukava myös vanhempien kiittää, jos tuntee että lapsi on hyvässä hoidossa.
Mä olen ottanut sellaisen linjan, etten lahjo ja sillä siisti. Tosin kun 3v. halusi viedä päiväkodin kevätjuhlaan parille hoitajalle itse tekemänsä kortit, en estellyt. Mietin kyllä että miten ne ryhmän 2 muuta aikuista kokee sen, etteivät saaneet korttia. Annettiin ne kortit sitten sellaisessa hetkessä kun oltiin näiden suosikkiaikuisten kanssa kahden kesken.
VastaaPoistaMutta ehkä toi lahjomisvimma on muutenkin yleistynyt. Tässä parin vuoden sisällä olen huomannut sellaisen trendin ettei kenenkään kaverin luokaan voi oikein mennä kylään ilman lahjaa. Tai siis mä voin, mutta aina kun mun luo tulee vierailijoita joilla on tuliaisia, tunnen piston sydämessäni :)
Mä olen nyt pohtinut tätä lahja-asiaa ja en kyllä ala mitään ostamaan vaan sen takia, että kaikki muutkin ostaa. Se ei ole mikään syy. Ja voihan lapsi askarrella itse mitä haluaa ja antaa niitä lahjaksi.
PoistaMä oon huomannut saman, että pitäisi olla joku kyläilylahja. Outoa.
Just näin minäkin ajattelen - jos lapsella on joku ihana, oma suosikki, niin hänelle voi viedä jotain omatekemää, mutta muuten ei tarvitse viedä. Itse olen opettaja, enkä haluaisi edes kuvitella 20 suklaarasiaa kevätjuhlan jälkeen. Tähän saakka olen opettanut vain aikuisia, joskus he antavat ryhmänä lahjan. Onhan se tavallaan mukavaa, mutta en minä sitä missään määrin odota, enkä useinkaan osaa käyttää opiskelijoiden antamia tavaroita.
VastaaPoistaEn tiedä onko tässäkin eroja suurten ja pienempien kaupunkien välillä. Täällä meillä kilpavarustelu ei mielestäni ole niin mahdotonta kuin esim. etelässä.
Se voi olla, että tuollaiset uudet tavat rantautuvat ensin suurempiin kaupunkeihin.
PoistaEhkä mä olen ankea, mutta itse ajattelen, että siihen lahjan hankkimiseen täytyy olla joku erityinen syy. Tylsää ostella vaan tavan vuoksi.
Me ollaan viety tarhan tädeille jouluksi kynttilät (ne voi polttaa pois) ja keväällä lautasliinoja (rumat voi käyttää arkena). Tänä vuonna painettiin tiskirätteihin lapsen käsi ja tietty sitten vietiin itse (äidin) askarrelut kortit. Lapsi (ja äiti) oli ihan fiiliksissä tiskirättien teosta ja äiti korttien askartelusta. Eli ei tullut kalliiksi. Tää ei tietty oo hyvä vinkki, ellei oo tällainen himo-askartelija. Alkoholia en oo vienyt, kun jos joku on absolutisti tai entinen alkoholisti ;)
VastaaPoistaMua ei varmaankaan voi luokitella himoaskartelijaksi. :D Mutta hauskalta kuullostaa teidän touhut!
Poistameijän kerhossa tais lahjomisen unohtaa suurinosa vanhemmista,pari kukkaa näytti vikana päivänä olevan tädillä..todettiin yhen isin kanssa et ehkä olis parempi lahjoa syksyllä tyyliin että anteeks että tuodaan tää uhmis taas sun riesaks..koita kestää lahja;D
VastaaPoistaMä tykkään teidän kerhon vanhemmista! :D
Poista