Omaan työhön kohdistuva vähättely vituttaa aina. Aamukahvi pyörähti eilen suussa, kun Hesarissa haastateltu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen pohti työurien pidentämisen eri vaihtoehtoja läpikäydessään kotihoidon tuen ajallista leikkaamista. "Kaikista meistä on ihanaa olla kotona, mutta pitääkö tätä ihanaa velttoilua rahoittaa veronmaksajien rahoilla niinkin kauan kuin kolme vuotta." Vartiainen totesi. -Ihanaa velttoilua. Tuntuu hyvältä, kun joku vihdoinkin pystyy kiteyttämään kahteen sanaan sen arjen, jota elän kahden lapseni kanssa hoitaessani heitä kotona. Piristävän termin kunniaksi päätin pukeutua vaatekappaleeseen, jossa kulminoituu kotiäitiys: leggingseihin. Tuli heti ihanan veltto olo.
Ihanasta velttoilusta tulee kuitenkin paradoksi siinä vaiheessa, kun nainen suunnittelee paluuta työelämään ja haluaisi laittaa lapsensa pääkaupunkiseudulla päivähoitoon. Tämän päivän Helsingin Sanomissa kerrottiin, että sekä Espoo että Helsinki kärsivät päiväkotipaikkojen jatkuvasta pulasta. Omalla alueellamme päivähoidon johtaja on jo soitellut muutamalle syksylle töihinpaluuta suunnitelleelle äitituttavalle, että voisiko 3-vuotias lapsi kuitenkin vielä jatkaa kotihoidossa. Ehkä se oma pohdinta vuodenvaihteessa töihin palaamisesta onkin turhaa, koska tuskinpa niitä paikkoja vuodenvaihteessa on kamalasti liikkeellä. Olisi kuitenkin ihan mukavaa, jos päiväkoti sijaitsisi omassa kaupunginosassa. Siellä olisivat tulevat koulukaveritkin.
Tämä päivähoitoasia tuntuu vaan niin omituiselta peliltä. Ilmeisesti olisi ollut pitkänäköistä laittaa vanhempi lapsi ajoissa päivähoitojonoon, jotta olisimme saaneet paikan mieluisasta päiväkodista jo silloin, kun olen vielä kotona hoitamassa pienempää sisarusta. Sitten olisimme saaneet pienemmän sisaruspaikalle samaan puljuun työhön palaamisen aikoihin vaivattomammin. Mutta siten toimimalla olisimme vain vieneet paikan joltakin perheeltä, joka ihan oikeasti tarvitsee hoitopaikkaa, jotta perheen vanhemmat pääsevät kartuttamaan työvuosia ja kansantaloutta. Olisin kiinnostunut kuulemaan Juhana Vartiaisen näkemyksiä myös tästä asiasta.
Tämä päivähoitoasia tuntuu vaan niin omituiselta peliltä. Ilmeisesti olisi ollut pitkänäköistä laittaa vanhempi lapsi ajoissa päivähoitojonoon, jotta olisimme saaneet paikan mieluisasta päiväkodista jo silloin, kun olen vielä kotona hoitamassa pienempää sisarusta. Sitten olisimme saaneet pienemmän sisaruspaikalle samaan puljuun työhön palaamisen aikoihin vaivattomammin. Mutta siten toimimalla olisimme vain vieneet paikan joltakin perheeltä, joka ihan oikeasti tarvitsee hoitopaikkaa, jotta perheen vanhemmat pääsevät kartuttamaan työvuosia ja kansantaloutta. Olisin kiinnostunut kuulemaan Juhana Vartiaisen näkemyksiä myös tästä asiasta.
Mahtaakohan Juhana-pojalla olla omia lapsia? Ja jos on, onko hänellä mitään käsitystä miten ihanaa velttoilua tämä lasten hoitaminen 24/7 on. Hohhoijaa. Meillä kävi niin säkä täällä Espoossa, että syksyn paikka lohkesi viereisestä pk:sta. Hakemus pistettiin tosi ajoissa ja "jonotusnumero" se on mikä ratkaisee. Ois kyllä niin tarkistamisen varaa tässä subjektiivisen päivähoidon oikeudessa. Niin fiksu päätös kun olevinaan olikin...
VastaaPoistaSuomessa pitäisi mun mielestä lisätä tosi voimakkaasti avointa pk-toimintaa ja varsinainen päiväkotihoito katsottaisiin yksin työssäkäyvien (tai sosiaalisista syistä hoitoa tarvitsevien) perheiden oikeudeksi. Olen puhunut :)
Meidän alueella on kaikkiin päiväkoteihin jonossa parikymmentä lasta. Panee kyllä miettimään, miten paikan voisi ensi syksynä saada, kun silloin haluaisin viimeistään palata töihin.
PoistaMä kannatan myös sitä, että päivähoito olisi vain työssäkäyville ja muu avoin pk-toiminta ja kerhot sitten joustavammin kaikkien käytössä. Mun mielestä on ihan absurdi tilanne, jos ihmiset ei pääse takaisin töihin, kun päiväkotipaikkoja ei ole. Ja sitten siellä päiväkodissa on hoidossa lapsia, joiden vanhempi on kotona.Tämä mielipiteeni varmasti ärsyttää monia, mutta tätä mieltä itse olen. Sosiaalisista syistä tai esim. maahanmuuttajalasten integraation tueksi riittää varmasti kevyempikin hoitojärjestely.
Jos hakemuksen laittaa ajoissa sisälle, kunnan on *pakko* osoittaa hoitopaikka. "Ei oo" ei kelpaa vastaukseksi. Toki se paikka voi olla missä vaan - mutta ei siis kukaan jää töihin pääsemättä sen takia.
PoistaYksi ongelma, joka usein tuntuu unohtuvan, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistaminen leimaisi ne, jotka tarvitsevat paikkaa tukitoimenpiteenä, ja siten ne lapset saattaisivat jäädä tulematta päivähoitoon.
Itse valitsin ottaa esikoiden pois hoidosta jäädessäni toiselle äitiysvapaalle. Muiden valintoihin en näe tarpeelliseksi puuttua.
Mä kokisin sen hieman hankalana, jos se meille osoitettu hoitopaikka olisi jossakin aivan muualla kuin suht järkevästi työmatkan varrella. Mun omille kavereille on Helsingissä tarjottu päivähoitopaikkoja, jotka pidentäisivät aamuisin työmatkoja melkein tunnilla. Silloin kyllä miettisin, jäänkö vielä kotiin odottamaan paikkaa jostakin järkevän sijainnin paikasta. Tiedän ihmisiä, jotka on jääneet siksi kotiin.
PoistaMä ajattelen niin, että jos hoitopalvelut olisi järjestetty niin, että päiväkodeissa olisivat vain työssäkäyvien lapset ja kevyemmissä "avopalveluissa" kaikki muut, ei leimaantumista tapahtuisi. Siellä olisi hyvin kirjavalla taustalla hoitoa tarvitsevia lapsia.
En mä yksittäisten ihmisten valintoja halua kritisoida, mutta järjestelmässä on selkeästi kehittämisen varaa.
Onhan se totta, että arki voi mennä kohtuuttoman hankalaksi pitkän hoitomatkan takia - tartuin tuohon sananvalintaasi "ei pääse töihin". Että *pääseehän* sitä, mutta voi olla että valitsee olla menemättä. Eli sori nipoilu ;)
PoistaMusta järjestelmää pitäisi kehittää päivähoidon resursseja parantamalla. Eli jos ja kun kerran on poliittinen tahto tarjota subjektiivinen päivähoito-oikeus, pitää tarjota myös sellainen palvelutaso, jolla sitä subjektiivista oikeutta voi harjoittaa. Eli en lähtisi purkamaan oikeutta, vaan lisäämään hoitopaikkoja (ja parantamaan tasoa). Voi sitä silti palkita vanhempia, jotka eivät vie lastaan hoitoon, jos haluaa rajoittaa sitä oikeuttaan käyttävien määrää. Espoohan esim. niin tekeekin. (Onko sillä vaikutusta, sitä en tiedä.)
Mä en tiedä, miten Espoossa palkitaan kotihoitoa, mutta tilanne on ilmeisen huono sielläkin.
PoistaVaikka olenkin pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattaja, olen alkanut kääntää päätäni siihen suuntaan, että ihan kaikkiin nykyisiin palveluihin meillä ei ole varaa. En jaksa uskoa, että jostakin löytyisi yhtäkkiä rahat päiväkodin henkilökunnan palkkaamiseen ja tilojen laajentamiseen. Kääntöpuolena päivähoidon ylikuormittumiselle on se, että palvelun taso laskee niin alas, että maksukykyä omaavat hakevat palvelunsa muualta. Se on ihan ok niille, joilla on varaa valita, mutta kaikilla ei tietenkään ole resursseja äänestää jaloillaan. Siksi mun mielestä olisi järkevää lisätä palveluita, joiden ylläpito olisi halvempaa ja myös laatu pysyisi helpommin yllä.
Espoo-lisää saa vain jos kaikki lapset kotihoidossa. En tosiaan tiedä mikä tämän vaikutus on esikois(t)en kotiinottotilastoihin.
PoistaTotta tuossakin on mitä sanot. Tosin tällä hetkellähän yksityinen päivähoito on asiakkaille yhtä kallista, mutta kunnalle kalliimpaa... Mikä on aika mielenkiintoista.
Siis yksityiset päiväkodit ovat kunnalle kalliimpia kuin kunnalliset. Toki yksityistä hoitoa voi järjestää muutenkin - ja isommalla rahalla.
PoistaLiian isoja asioita lyhyesti kommentoitavaksi. Kaikella on aina niin monta puolta...
Joo, nää on monitahoisia juttuja. Mä ajattelen niin, että meidän elinaikana tullaan näkemään iso muutos siinä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään. Suurimman osan kuntien talous on niin kuralla, että ei tämä palvelujärjestelmä voi mitenkään säilyä ennallaan. Kunhan vaan saisi omat lapset sellaiseen hoitopaikkaan, joka on suht lähellä ja että ei tarvitsisi iltaisin pohtia, että onko hoitopaikassa kaikki kunnossa.
PoistaTäällä Tampereella on nykyään myös niin, että Tampere-lisää saa vain, jos kaikki lapset hoidetaan kotona. Nuorimmasta lapsesta maksetaan 120e ja muista alle 3-vuotiasta 100e/kk. Ihan mukava porkkana ainakin itselle, mutta en tiedä mikä tuon summan vaikutus on laajemmin. Oon itse ehkä vähän yllättynytkin siitä, miten tavallista on pistää vanhempi lapsi "vauvan tieltä" päivähoitoon. Toki usein osa-aikaisesti, mutta kuitenkin. Leikkipuistossa juuri eräs äiti totesi tämän kuntalisä-uudistuksen olevan "huonoa säästöä", hänellä siis esikoinen oli päiväkodissa. Itsehän vaan odottelen pikkusisarusta saapuvaksi euronkuvat silmissäni :D
PoistaTäällä muuten myös kaupungin kerhot muuttuvat ensi syksystä lähtien maksuttomiksi (tätä ennen taisi olla 3,5e/kerta), mikä on musta tosi hyvä juttu! Käsittääkseni monessa kaupungissa kerhotoimintaa on vasta yli 3-vuotiaille, meillä siis 2-vuotiaskin pääsee kerhoon. Omasta näkövinkkelistä siis täällä meillä tätä avointa pk-toimintaa on kehitetty oikeaan suuntaan, en tosi tiedä onko mainonta mennyt perille ja tietävätkö vanhemmat oikeasti esim kerhotoiminnasta tarpeeksi.
100 euron bonarihan on tosi hyvä! Mun täytyy varmaan muuttaa Tampereelle ja rikastua tehtailemalla lisää lapsia. :D
PoistaMutta tämä vanhemman lapsen siirtäminen hoitoon vauvan tieltä on kyllä mielenkiintoinen juttu. Ajatteleeko ne vanhemmat, että kahden kanssa ei voi pärjätä vai haluaako ne vaan että on rennompaa vai mitä? En tiedä. En ole uskaltanut kysyä.
Helsingissä kerhoon pääsee 2,5-3-vuotiaana. Jonoa oli sen verran, että meidän esikoinen pääsi kerhoon vasta 3-vuotiaana, mutta kiva kun pääsi. On ihan mukavaa, kun voi olla nuoremman kanssa ihan kahdestaan ja keskittää huomion vain yhteen lapseen.
Jep, kyllä mäkin olen erityisen iloinen tuosta kerhopaikasta nyt kun on kakkoskakara tuloillaan. Toivon, että kerhoilusta saa iloa koko perhe.
PoistaEnpä ole mäkään uskaltanut kysyä, miksi se vanhempi lapsi laitetaan ihan päiväkotiin. Kun salakuuntelee puistossa, moni äiti vitsailee että ovat nyt niitä "huonoja äitejä" kun esikoinen on päivät hoidossa ja itse hengaa pienemmän kanssa. Joillekin se päiväkoti kai tarkoittaa niitä virikkeitä ja tekemistä, joita ei sitten ehkä kotona haluta/osata/viitsitä tarjota. Tai ajatellaan että se päivähoito tekee lapselle hyvää, tulee sosiaalisia taitoja ja kavereita yms. Myös jos isompi lapsi on jo ollut päiväkodissa, on se ehkä vaikempi ottaa sieltä takaisin kotiin, kun on se vauvakin siinä mullistamassa kaiken. Kun se "viihtyy siellä niin hyvin", mmh. Olen sun kanssa jonkin verran samoilla linjoilla tuosta subjektiivisesta oikeudesta, olisi kiva kuulla vanhempien henkilökohtaisia perusteluja vanhemman lapsen päivähoitoon laittamiselle.
Noh, ehkä mäkin sitten pimeänä talvena soittelen itku kurkussa päiväkoteihin, josko joku veisi uhmaikäisen pois jaloista ;)
Mä ymmärrän, että jos vanhempi lapsi on ehtinyt olla monta vuotta päiväkodissa, eikä löydy ikäistä seuraa kotipuistoista, pitäisin varmaan omankin lapsen osa-aikaisesti päiväkodissa. Tai sitten tietysti, jos on masennusta tai muuta sellaista, eikä muita vaihtoehtoja ole.
PoistaMulle se ei ole ollut iso vaiva, että olen kärrännyt vanhemman lapsen puistoon aamuisin. Vauvalle on ihan sama missä ollaan ja tekee aikuisellekin hyvää päästä vähän ulos. Ei kai lapsi nyt mitään sen ihmeellisempää tarvitse. Ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita kun on päiväkodin ulkopuolellakin. 1-vuotias vaatii jo sen saman ulkoilun ja rutiinit, mitä 3-vuotiaskin. Tuntuisi hassulta, että mä veisin ensin aamulla 3-vuotiaan päiväkotiin ja sitten lähtisin 1-vuotiaan kanssa puistoon.
Tottakai sitä kahden kanssa joutuu luopumaan enemmän omasta ajastaan ja hermoja koetellaan varmasti, mutta ei se mun mielestä ns. tavalliselta masennusvapaalta ihmiseltä ole liikaa vaadittu.
tää on niitä aiheita, jotka saavat mut näkemään verenpunaista. vaikka palasin "varhain" töihin lapsen ollessa 8kk niin minusta tällaiset puheet ovat ihan perseestä. musta ois ihan kiva, ettei pitkään kotona olevia tuomittaisi ja musta ois ihan kiva, ettei aikaisemmin töihin palaavia tuomittaisi. ja kyllähän, jos joku työpaikan omaava vanhempi on pidempään poissa, hänen tilalleen yleensä palkataan sijainen, joka saa tällä tavoin kokemusta ja jalan oven väliin työelämässä. väitän, että etenkin julkishallinnossa perhevapaat työllistävät suht vastavalmistuneita aika hyvin. kun hain pari vuotta sitten itselleni sijaista, hakemuksia tuli satakunta ja juuri tällaisia mitä haluttiin, pari vuotta kokemusta omaavia, joilla oli laajakirjoinen valtionhallinnon kokemus juuri perhevapaasijaistusten ansiosta. ja sillä kokemuksella, kun määräaikaisuudet ovat ns. perusteltuja, se vakipaikkakin varmasti tärppää ennen pitkää.
VastaaPoistaToi on hyvä pointti, että lyhyet sijaisuudet tarjoaa hyvän mahdollisuuden työkokemuksen kartuttamiseen ja työelämään siirtymiseen. Työurien pidentämiseen on mun mielestä ihan turha vedota kotihoidon vähentämisellä, kun tärkeimmät avaimet siinä asiassa on kuitenkin työkyvyttömyyseläketilastojen pienentämisessä.
PoistaMeillä on tylysti isommat 10pv/kk hoidossa, toivon että sillä heltiää paikka myös Vlle kun asia tulee ajankohtaiseksi.
VastaaPoistaUusi ja isompi päiväkoti valmistui 2010 syksyllä (vanhasta tuli kehitysvammaisten koulu), ja 2011 tammikuussa lapset aloittivat.
Päiväkoti on nyt täysi, kun 2011 lapset on suunnilleen kaikki vielä kotona (40 syntynyttä lasta 2011, alle 5000 asukasta, 2 päiväkotia ja pph en tiedä paljonko). Tilanne on se, että jos nuo 2011 syntyneet lapset otetaan päiväkotiin, ei ole 2-vuotiaille enää tilaa olla hoidossa.
Taidan vielä odotella kotona että miten tilanne ratkaistaan..
Mä tiedän monia, jotka ei uskalla ottaa lasta kotihoitoon päiväkodista vauvan tullessa, koska eivät halua menettää paikkaa päiväkodissa. Systeemi ei oikein toimi, jos niin joutuu tekemään.
PoistaMeillä siis jonotettiin isompien paikkaa alle 2kk ;) Täyttä on siis vaan pienten puolella.. Ja leuhkin, meidän pkssa noi on erillisessä omassa ryhmässä noi osa-aikaset (oliskohan 12 kpl).
PoistaJoten ne ei vie niiden paikkaa, joiden vanhemmat on töissä/opiskelee.
Missä päin Suomea te asutte?
PoistaEli siis lapsi, jonka vanhempi jää kotiin vaikka vauvan kanssa, siirretään osa-aikaisten ryhmään, jos lapsen hoitopäiviä lyhennetään? Mutta toihan jo tavallaan vastaa sellaista kerhotoimintaa joka olisi tosi järkevää.
Juu, sais Juhana tulla kokeileen tätä velttoilua meille. Ihan koska vaan.
VastaaPoistaJoo. Nää kommentit saa todella toivomaan, että kotihoidon aikaa jaettaisiin miesten ja naisten välillä tasaisemmin. Mä luulen, että Juhana on sitä ikäluokkaa, joka on ilmestynyt synnytyssairaalaan kukkapuska kädessä lapsensa syntymän jälkeisenä päivänä.
PoistaSe on harmillista, että monesti päättäjät ja kommentoijat ovat ihan pihalla siitä mistä puhuvat.
VastaaPoistaMä en ole ihan varma, missä tapahtuvan kommentoinnin tietämättömyyteen viittaat. Hyvä että asioista keskustellaan.
PoistaTähän ei voi sanoa ku sensuroiden et: piip piip piiip ja vielä piiiiip! Ei todellakaan taida tää heppu tietää mistä puhuu. Mulle ei tuu Hesaria, mut meinasin vetää nää sipsit henkeeni ku luin tuon alun sun jutusta...Siis oikeesti voiko joku sanoa noin??!!??? T: Ninnu
VastaaPoistaMä luulen, että aika moni on ihan oikeasti sitä mieltä, että lastenhoitotyö ei ole oikeasti mitenkään raskasta. Eikä ne ihmiset tajua, että sen ääneen sanominen voisi olla joidenkin mielestä loukkaavaa.
PoistaNo mutta siis onhan tää ihanaa velttoilua! :D Kaikki varmaankin muuttuu siinä toisen lapsen kohdalla, sitä odotellessa siis..
VastaaPoistaMutta ihan vakavasti sitten. Kun puhutaan siitä, että naiset pitää saada kotoa lorvimasta veroeuroja tienaamaan, unohdetaan aika monta tämän yhteiskunnan realiteettia. No juurikin se, että mihin ne alle 2-vuotiaat (tai vuoden, tai kolmen kuukauden ikäiset, jos juhanoilta kysytään) oikein pistetään hoitoon, kun jo nyt päiväkodit meinaa ratketa liitoksistaan. Muistaakseni laskeskeltiin, että jos kotihoidontuki rajattaisiin kahteen vuoteen, tänne Tampereelle pitäisi perustaa kuusi uutta päiväkotia. Ei liene ihan ilmaista se. Päiväkodissa oleva lapsi myös maksaa moninkertaisesti sen summan, mitä kotiäidille kuukaudessa annetaan. Entä onkohan kukaan laskenut, mitä kaikkia kustannuksia päivähoito välillisesti aiheuttaa? Pätevän henkilökunnan koulutus, vanhempien sairaspoissaolot töistä, terveyspalvelut...mitä vielä?
Myöskään ei taideta muistaa, että kaikilla kotiäideillä EI ole sitä varmaa ja tuottavaa työpaikkaa odottamassa. Eikä niitä töitä välttis ihan tosi helposti kaikille löytyisikään. Itsehän olen varsinainen yhteiskunnan loinen, kun päätin lisääntyä jo opiskeluaikana. Kun sitten joskus oikeasti etsin töitä, toivon pääseväni kiinni juurikin johonkin äitiysloman sijaisuuteen ja saavani jalan oven väliin. Moni opiskeleva/vastavalmistunut kaveri on juuri noiden perhevapaiden avulla päässyt oman uransa alkuun.
Mua ei siis näissä isojen setien lausunnoissa niinkään kismitä se, että kotiäitien (ja -isien, piip piip) arvoa jotenkin vähäteltäisiin tai panosta halvennettaisiin. Ehkä mä en niin koe, että lapsenhoito olis mun työtä, vaan ihan vapaaehtoinen osa elämää, enkä kaipaa siihen mitään kunniamerkkejä tai gloriaa (toki olisin aika iloinen, jos kotihoidontuki olisi samalla tasolla vaikkapa minimityöttömyysturvan kanssa). Sen sijaan toivoisin, että keskustelu ei olis niin mustavalkoista: äidit töihin ja rahaa valtiolle, niin se homma toimii! Haluaisin siis nähdä ne laskelmat, joissa kotihoidontuen tiukentaminen OIKEASTI tuo säästöjä ja valtiolle lisää tuloja. Tuollaiset höpöhöpö-lausunnot velttoilusta vaan vie keskustelun taas niihin ääripäihin.
Kun välillä on vain yksi lapsi hoidettavana, se tuntuu kyllä melkoisen paljon helpommalta. Lapset ovat myös erilaisia ja toisilla on ihan oikeasti rankkaa yhdenkin kanssa.
PoistaOsmo Soininvaaran blogissa oli taannoin mielenkiintoinen kannanotto tähän kotihoidontuen säästövaikutukseen. http://www.soininvaara.fi/2012/03/03/onko-kotihoidon-tuen-lyhentaminen-saastotoimi/
Se, onko omien lasten hoitaminen työtä, on mun mielestä lähinnä retoriikan kysymys. Mikä on velvollisuuden ja työn ero? Työn tekeminenkin on vapaavalintainen osa elämää, itse valittu osa elämää, jos haluaa nostaa omaa elintasoaan. Kehittyneessä yhteiskunnassa tiettyjä töitä on siirrettävissä ammattilaisten suoritettavaksi, kuten esim. hoivatyö. Mä olen itse valinnut tämän vlasten hoidon osakseni elämääni ja siirrän sen vastuun sitten töihin mennessäni ulkopuoliselle taholle. Kyllä tämä lastenhoito mun mielestä ihan työstä käy.
Mä näen kotihoidontuen järjestelmän uudistamisen enemmänkin projektina, jossa pyritään luomaan isille ja äideille tasa-arvoisempi tukijärjestelmä. Työurien pidentämisen avainkysymykset ovat jossakin ihan muualla, kuin siinä että milloin lapsi menee tarhaan.
Tosiaankin, ensin on ratkaistava tuo päivähoitoasia, ennenkuin aletaan lyhennellä kotihoidontukea! Suomessa ei varmasti ole yhtään sellaista kuntaa, jossa tuo systeemi toimisi niinkuin pitää? Kannattaisi varmaan lähteä tuota asiaa korjaamaan niin, että ensin huolehdittaisiin päivähoitoasiat kuntoon kaiken ikäisille, ettei kenenkään vanhemman olisi pakko jäädä kotiin sen takia kun tarjolla ei ole kunnollista hoitoa!
VastaaPoistaKyllä. Mä voin ainakin omalta kohdaltani sanoa, että harkitsisin töihin menoa varmaan aikaisemmin, jos hoito toimisi paremmin.
PoistaVantaalla kuntalisää saa 215 eur / kk jos kaikki lapset ovat kotihoidossa. Kuntalisä maksetaan siihen asti kun lapsi täyttää 2 vuotta.
VastaaPoistaNyt tosin suunnittelevat että tuotakin lyhennettäisiin 1,5 vuoteen...
Mehän asutaan ihan väärässä paikassa sitten! :D
PoistaMutta nyt kun aloin oikein tätä asiaa pohtia, niin onhan se aika älytöntä, että Suomessa monessa kaupungissa yhteiskunta maksaa vanhemmille bonuksia siitä, jos he kotona ollessaan hoitavat itse lapsensa. Tuota on varmasti monen ulkomaalaisen vaikeaa ymmärtää.
Totanoin. Tuntuu taas monelta unohtuvan, että lapset ovat erilaisia. Itselläni on vain yksi lapsi, mutta tämä lapsi on niin vaativa, että jaksaminen ja mielenterveys on välillä ollut vaakalaudalla. Ajatus helpostakin vauvasta tähän kylkeen on täysin poissuljettu. Nukkumiset ja syömiset voin monena päivänä omalta osaltani unohtaa, kaikki aika kuluu kiukkukohtausten rauhoittamiseen, syöttämiseen ja viriketulvan tarjoamiseen.
VastaaPoistaNo, koska minulla siis on vain tämä yksi lapsi, en tietenkään voi tietää mistään mitään. Olen kuitenkin seurannut vierestä kaveria, joka tosiaan laittoi esikoisen tarhaan, kun kakkonen oli muutaman kuukauden ikäinen. Mamma oli aivan zombie ja kavereiden kanssa jo pohdittiin, pitäiskö asiaan jotenkin puuttua. Esikoinen viihtyy tarhassa ja perheeseen on palannut jonkinlainen tasapaino.
Kärjistäen sanoisin tämän kokemuksen perusteella, että esikoisen tarhaaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin perheiden hajoamiset ja mielenterveyden järkkymiset.
Mä en haluaisi ajatella niin, että yhden lapsen vanhempi ei voi sanoa mitään mistään. Sehän on vaan järkevää omien voimavarojen arviointia, jos järkeilee että ei voi vauvaa hankkia sellaiseen tilanteeseen, jossa yksi lapsikin syö kaikki voimavarat. Niinhän se asia täytyy arvioida, että mistä lapsimäärästä ja millä ikäerolla tuntee itse selviytyvänsä.
PoistaJossakin ylläolevassa kommentissa sanoin, että mun mielestä on ihan ymmärrettävää laittaa lapsi hoitoon, jos on mielenterveyden tai jaksamisen kanssa ongelmia. Myös siis ennaltaehkäisevästi sillon, kun ongelmat eivät ole edenneet hajoamispisteeseen. Mun kaverilla on koliikkivauva ja silloin on ihan ymmärrettävää, että vanhemman lapsen on mukavampi olla päiväkodissa, jotta hänen ei tarvitse kuunnella huutavaa vauvaa ihan aamusta iltaan. Eihän silloin äitikään ehdi antaa esikoiselle huomiota. Mutta olen myös sitä mieltä, että lähtökohtaisesti kahden lapsen kotona hoitaminen ja riittävien virikkeiden tarjoaminen ei ole suurimmalle osalle ihmisistä ylitsepääsemättömän raskas tehtävä hoitaa kotosalla.
Mä nyt siis selitän vielä, että mua ei niinkään kiinnosta kritisoida mitään yksittäistapauksia, jolloin lapsi on tai ei ole päiväkodissa. Mun mielestä järjestelmä ei toimi ja se ei ole kenenkään perheen vika. Vika on päivähoito/hoitojärjestelmässä, joka on melko jäykkä sopeutumaan erilaisten perheisen ja elämäntilanteiden tarpeisiin.
Järjestelmässä on ilman muuta parantamisen varaa, se on selvä. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, mikä on yksittäis- ja poikkeustapausten sekä ns. masennusvapaiden perheiden suhde; sitä ei pysty omaa kaveripiiriään tarkastelemalla päättelemään. Joten eri syistä uupuneet perheet saattavat olla jopa enemmistönä.
VastaaPoistaPääasia lienee, ettei minkään perheen tarvitse tuntea huonoa omatuntoa valinnoistaan. En ole ikinä törmännyt äitiin, joka ainakaan myöntäisi laittaneensa tenavan tarhaan siksi, että olisi enemmän omaa aikaa.
Tuosta uupuneiden perheiden osuudesta kaikista perheistä en osaa sanoa mitään. Se teema on myös aika kaukana alkuperäisen kirjoitukseni aiheesta. Tuntuu siltä, että sinä ajattelet, että minä haluan syyllistää vanhempia, jotka laittavat lapsen hoitoon vauvan tullessa. En ole ainakaan tässä kirjoituksessani ja siihen liittyvässä kommentoinnissa huomannut sitä tehneeni.
PoistaAlkuperäinen kirjoituksenihan käsitteli sitä, että meidän alueella on päiväkotiin niin paljon jonoa, että oman alueen päiväkotiin pitäisi lapsi laittaa jonoon jo silloin, kun ei ole vielä itse läheskään palaamassa töihin. Ja se on mun mielestäni väärin. Sivujuonteena tuli pohdituksi jonkun lukijan kommentin yhteydessä, miksi vauvan syntyessä esikoinen laitetaan päiväkotiin.
Kuten totesin ylempänä, en tiedä miksi yleensä niin toimitaan. Jos lukijana on joku, joka näin on toiminut, voi hän kertoa motiiveistaan. Mun yksi kaveri toimi niin, koska ei kestänyt kotona uhmaikäistä. Yhden kaverin vauva on niin vakavasti sairas, että pitää olla paljon sairaalassa ja esikoinen on siksi päiväkodissa. Syitä on monia. Se, poteeko huonoa omatuntoa valinnoistaan, on jokaisen henkilökohtainen asia.
Jeps, hyviä ajatuksia. Meillä taiskin sitten käydä tuuri, kun saatiin poika siihen päiväkotiin mihin haluttiinkin. Jonotettiin se 4kk, minkä jälkeen kunnan oli pakko järjestää paikka. Asutaan Vantaalla. Ja poika alotti hoidon 2kk sitten, ettei edes syksyllä, jolloin paremmat mahikset päästä haluamaansa paikkaan.
VastaaPoistaMä taidan laittaa hakemuksen sisään heti nyt syksyllä, koska en usko, että saataisiin 4 kuukaudessa paikkaa omalta alueelta. Onneksi teillä kävi hyvin!
Poista