Tyhmä ja masentunut

Harva kirja saa kyyneleet nousemaan lukijansa silmiin ensimmäisillä riveillään. Minulle kävi niin maanantaina. Istuin ruuhkabussin takapenkillä kirja kädessäni ja räpyttelin silmiäni, etteivät muut huomaisi että itken. Kirja alkoi näin:

"Kello oli ehkä neljä, kun yhdeksän kuukauden ikäinen esikoiseni heräsi taas. Purskahdin hillittömään itkuun. Olen unohtanut monesko herääminen oli tuona yönä, koska puolen vuoden ja vajaan vuoden iän välillä lapsi heräsi joka yö kahdesta seitsemään kertaa... Olin aivan lopussa. Öisin toivoin enää, että aamu jo tulisi ja jatkuvan heräilyn kidutus loppuisi, koska olisi pakko nousta ylös..."

Minna, kaksi lasta

Kirjan nimi oli Unihiekkaa etsimässä -Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Kyyneleet tulivat, koska olin itsekin väsynyt ja koska minä tiesin miltä tuosta naisesta tuntui tuona yönä. Sortumatta sen enempää yltiösentimentaalisuuteen, samalla hetkellä tajusin, että nyt oli aika tehdä jotakin yöunieni parantamiseksi.

Vaikka olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että mikään kirjallinen tuote, joka on suunnattu pienen lapsen väsyneille vanhemmille ei saisi olla kahta A4 arkkia pitempi tuotos, oli Unihiekkaa etsimässä positiivinen yllätys. Kirjailijat eivät ole keksineet mitään maailmoja mullistavaa, mutta ovat koonneet yhteen mielenkiintoisen kokonaisuuden viimeisintä tutkimustietoa vauvojen unesta ja erilaisista unikouluista. Univajeinen äiti kiittää yksinkertaisista "Tee näin" osioista. Itse perehdyin ainoastaan yli puolivuotiaille vauvoille suunnattuun osioon, mutta pienemmillekin vauvoille on kirjassa oma lukunsa.

Kirjaa lukiessani tajusin, että vaikka olimme toimineet nukkumisasioissa meidän perheellemme sopivalla tavalla, ne ovat myös tapoja, jotka tyypillisimmin ja todennäköisimmin aiheuttavat vauvalle univaikeuksia ja toistuvia heräilyjä. Minä nukun vauvan kanssa samassa sängyssä ja vauvan nukahtamisvaihe on tapahtunut aikuisen läsnäolon avulla. Toimintatapojen lieveilmiöiden, eli jatkuvien heräilyjen, kanssa pystyy elämään joitakin kuukausia, mutta kahdeksan kuukauden tienoilla oma mittani on tullut täyteen. Kuten kirjassa kattavasti todetaan, univajeen vaikutukset ihmiseen ovat rumia. Unideprivaatiota ei muuten käytettäisi kidutuskeinona.

Myös paljon kiistelty huudatusunikoulu saa kirjassa synninpäästön. Se on kirjan mukaan yksi tutkituimmista unikoulumuodoista viimeisen 50 vuoden aikana. Yhdessäkään tutkimuksessa ei olla pystytty osoittamaan huudatuksen aiheuttavan haittaa vauvan ja vanhemman kiintymyssuhteelle. Tutkimustulosten mukaan vaikutukset perheisiin ja mm. lasten tunneilmaisuun ovat olleet ainoastaan positiivisia.

Nyt sumplitaan kotijoukkojen kanssa koululle sopiva ajankohta ja ryhdytään toimiin iloisemman elämän puolesta. Minä en halua olla tyhmä ja masentunut. Noita asioita unenpuute nimittäin kirjan mukaan aiheuttaa.