Jokaisella Sex and the City sarjan ystävällä on toivottavasti ollut oma SATC hetkensä. Ostaessaan viimeisillä pennosillaan liian kalliit kengät tai muuten vaan juostessaan upeana korkeissa koroissa kaupungin sykkeessä.
Minulla oli yksi pieni hetki perjantaina. Illan uloslähtösuunnitelmien riehaannuttamana kaivoin aamulla kaapista esiin laihafarkkuni. Farkut, jotka on hankittu joskus 2000-luvun alussa -aikana jolloin monet tämän päivän tuoreet äidit kertailivat vielä yläasteen penkillä pinta-alamuunnoksia. Minä en ole mahtunut laihafarkkuihin moneen vuoteen. Kakkosen synnytyksen jälkeen olen pysytellyt tiukasti hyväksi havaitsemallani stretchfarkkulinjalla. Laihafarkut eivät veny.
Asiaa sen enempää ajattelematta pujotin jalat farkkujen lahkeisiin. Reisiä ei puristanut. Suljin napin vetämättä vatsaa sisään ja vedin vetoketjun kiinni. Seistessäni peilin edessä en voinut uskoa näkemääni. Siinä minä seisoin laihafarkut jalassa, eikä puristanut yhtään. Olo oli kuin Mirandalla, joka vauvakilot pudotettuaan sai vedettyä jalkaansa skinny jeansit, eikä saanut omasta takapuolestaan tarpeeksi.
En tiedä, onko minulla vielä raskauskiloja. En ole käynyt vaa'alla moneen kuukauteen. Laihafarkut jalassa pähkäilin, että minulle on ollut eduksi, että kotona päiviä kanssani viettää herkkupoliisi. Hän ryntää keittiöön tivaamaan "Mitäs täällä patahtuu, äiti?" jos yritän salaa rapisutella keksipussia. Esikoisvauvan kanssa sai syödä roskaruokaa ja herkkuja ihan rauhassa. Ei tarvinnut salaa tunkea karkkia suuhun ja yrittää sitten vältellä katsekontaktia lapsen kanssa.
Olen lasten syömisten suhteen melkoinen ruokanatsi ja toteutan innokkaana saksalaisella tarkkuudella aikataulutettua ruokailurytmiämme. Sopii ilmeisesti myös raskauskilojen pudotukseen. Vyötärön kaventumisesta voin kiittää myös Philiä ja Tediä. Heidän ansiostaan en työntele kärryissä ainoastaan yhtä vauvaa, kun mukaan mahtuu myös 12 kilon lisäpaino.
Kävin juhlistamassa iloista housutapahtumaa lisäpainon ottaessa päiväunia. Kävin keksipussilla.
Kateus.
VastaaPoistaOlen edelleenkin tästä asiasta vähän hämmentynyt. Ilmeisesti tunnin päikkäreiden aikana ei ehdi syödä niin paljon suklaakeksejä, että paino nousisi.
VastaaPoistaWau, hyvältä näyttää :) Itse olen vielä siinä vaiheessa että kierrän farkkuni kaukaa. (Ja elän siinä lumeonnelassa että mahdun niihin).
VastaaPoistaOlisinko vielä saanut udella että minkä ikäinen teidän nuorimmainen oli?
Mun piti sanoa jo siinä ilanviettotekstissäsi, että oletpa mielettömässä kunnossa :).
VastaaPoistaMinulla kävi esikoisen kanssa kanssa noin, että pahimman imetysajan aikana (5 kk maissa) olin siellä lukion parhaimmissa painoissa (ja söin kuin hevonen), ja tissit oli kokoa jättiextra. Oli aika hottis olo.
No vuosi jälkeenpäin ei tarvitse paljon enää hottistella, kilot tasautui lähtöpainoon ja selvästi pienten nousujen tiputtaminen on nyt vaikeampaa kuin ennen. Vaikka olen myös ruokanatsi.
Mutta lempiohjelmat ovatkin lähempänä Kinkkuelämää kuin Sinkku.
Raparperityttö: Tottakai sä mahdut niihin farkkuihin, eihän sitä tartte edes koittaa!
VastaaPoistaVauva on tarkalleen ottaen 7kk ja 5päivää vanha.
bleue: Imetys kyllä tässä on varmasti ollut suurena apuna. Mutta hei, nyt vaan sinäkin sitten maidontuotantoa uudelleenkäynnistelemään. Taaperoimetyshän on tosi luonnollinen juttu! :D
Juu, tottakai mahdun ;)
VastaaPoistaJa kiitos infosta, otaksuinkin että jotain tuota ikäluokkaa :)
Juu, niin näytti olevan, kun aloitimme syksyn kerhoja. Seinfeldiä lainaten: "Not that there's anything wrong with that" . :D
VastaaPoistableue: Voi apua. -Vaikka eihän siinä tietenkään mitään vikaa ole.
VastaaPoista