Olen äitiyden myötä joutunut tilanteisiin, joissa en koskaan ajatellut olevani. Olen imenyt tyttäreni nenästä räkää letkun avulla. Olen tahrinut käteni kakkaan useasti. Olen jopa osallistunut vauvojen lorutuokioon. Olen nyt myös ostanut muoviset feikki Crocsit. Onneksi ne ovat kokoa 23.
Minä inhoan Crocseja. Ne ovat minusta rumia, eivätkä oikein sovi mihinkään asukokonaisuuteen. Näkemäni perusteella kuulun Suomessa vähemmistöön. Ne ovat varmaankin todella mukavat jalassa, mutta minä en ole niitä ikinä kokeillut. Kääpiö tuntuu kävelevän niissä ihan mielellään. Hän ei tosin vielä pysty ilmaisemaan, ovatko lipokkaat hänenkin mielestään sietämättömän rumat. Siihen asti hän joutuu tepastelemaan niissä, tosin vain uimahallissa. Paljain jaloin kääpiö katuilee taukoamatta.
Täysin muovisten ja uimahalliin sopivien kenkien metsästäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Käytyämme läpi Prisma, City Market, Stockmann, Tarjoustalo ja kasa urheilukauppoja, oli olo hämmentynyt. Muovisia kenkiä ei taida olla enää olemassa. Muistelimme Stadiumin myyjän kanssa kultaista 80-lukua, kun läpinäkyvästä neonvärisestä muovista valmistetut remmisandaalit olivat kova sana. Ne ajat ovat valitettavasti ohi. On vain Crocseja.
Kun vihdoin löysin Din Skosta kääpiön kokoiset feikkicrocsit, ei makuasioilla ollut enää väliä. Pienen ärtymyksen vallitessa pulitin muovipaloista 15 euroa ja päätin 2 viikkoa kestäneen muovikenkämetsästyksen siihen. Lapsen myötä on jo vähän tottunut ostamaan kaikenlaisia mauttomuuksia. Lelujen vilkkuvat valot ja kaikenlaista ääntä pitävät muovihirvitykset kun ovat lapsesta todella mielenkiintoisia. Sisustuslehtien lapset kyllä leikkivät vain Artekin valmistamilla leluilla. Niillä ei kyllä varmaan ole feikkicrocsejakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti