maanantai 1. huhtikuuta 2013

Prinsessojen pidempi oppimäärä

Kääpiö elää prinsessavaihetta -tarkemmin määriteltynä prinsessa-merenneitovaihetta. Hän raahautuu Arielina pitkin lattioita, heiluttelee evävarpaitaan ja taiteilee perhepotretteja, joissa meillä naisväellä on pyrstöt. Miehet eivät hänen mielestään voi olla merenneitoja.

- Piirrä vaihteeksi vaikka prinsessa, ehdotin esikoiselle. 
Mikä prinsessa? -Tähkäpää, Lumikki, Belle vai Prinsessa Ruusunen? 
- Ihan vaan joku prinsessa.
- Niin, mut mikä niistä? Piirränks mä Tähkäpään?
- Joo, piirrä vaikka Tähkäpää.


Hetken käytyä keskusteluamme pohdittuani tajusin, että lapseni elää Disney korporaation kuvittamassa prinsessamaailmassa. Vaahtosin miehelle kääpiön kaupallisuuden turmelemasta prinsessatietoudesta. Jumalauta, mä sentään piirsin ihan perusprinsessaa. Se luulee, että ei oo muita prinsessoja kuin nää piirrettyjen hahmot, jumalauta. 

Kotona prinsessatietoutta ei tähän mennessä ole juuri jaettu, vaan kääpiö on haalinut kaiken alan tietämyksensä naapurin 5-vuotiaalta ja päiväkodista. Nyt on aika aloittaa lapsen sivistäminen prinsessoista old school tyyliin. Grimmin sadut ovat ehkä vielä liikaa. Pieni merenneitokin taitaa olla alkuperäismuodossaan melko raaka. Vinkkejä laadukkaasta prinsessakirjallisuudesta otetaan vastaan! Mistä löytyvät 4-vuotiaalle sopivat prinsessasadut? Ja nyt ei sitten mitään Disneykamaa.

32 kommenttia:

  1. Jos saa samaan hengenvetoon toivoa myös hyviä satuvinkkejä 4-vuotiaille noin yleisesti. Meillä siis pelkkiä poikia, mutta vähän samaa murhetta, ehkä ei tosin niin prinsessapainoitteista...
    t. S

    VastaaPoista
  2. Kun laittaa kaupungin kirjaston (helmet) tarkennettuun hakuun hakusanaksi prinsessa ja klikkaa lastenkirjat, löytyy varmasti muutamia. Prinsessa ja herne on omasta lapsuudesta jäänyt hyvin mieleen!

    Toivottavasti löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prinsessa ja herne on hyvä! Olinkin sen unohtanut.

      Prinsessa hakusanalla kirjaston hakukoneesta tuli muistaakseni 580 osumaa, joten materiaalia ainakin on! :)

      Poista
  3. Tämä ei varsinaisesti liity tähän, mutta kerron kuitenkin. Vietimme päiväkodissa tyttöjen päivää, jolloin tytöt saivat pukeutua prinsessoiksi ja ottaa mukaan kaikki mahdolliset tykötarpeet korkokengistä keijusiipiin. Olin vähän järkyttynyt, kun valehtelematta joka toisella oli h&m:stä tms. ostettu valmis prinsessamekko. Oli Tähkäpäätä, Lumikkia, Ruususta ja ties keitä muita, päästä varpaisiin yhdennäköisinä. Ei hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin totta, että tosi monella on rooliasut viimeisen päälle. Meillä tähkäpään peruukin vrkaa toimittaa mun vanha huivi ja hienoin prinsessamekko on naapurin tytön vanha juhlamekko. Henkkamaukasta tosin. :)

      Poista
  4. Mulla ei ole vinkkejä, mutta mielelläni kyllä myös ottaisin niitä vastaan. Meillä on yksi anonyymi ranskalainen prinsessakirja (sen nimikin taitaa olla "La Princesse"), mutta koulussa kaverit on kyllä tehokkaasti valistaneet näistä disney-prinsessoista.

    Toisaalta en tiedä, jaksanko pistää vähiä lukuhetkiä prinsessoihin, nyt luetaan Kätkijöitä ja molemmat tykätään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina voitto, jos sekä lapsi että aikuinen tykkää. :)

      Poista
  5. Jos vähän modernimmat sadut kiinnostavat, niin Päivi Alasalmen Turhamainen aasi on hyvä kirja. Siinä on perinteisiä prinsessoja, prinseejä ja lohikäärmeitä, mutta prinssi ei välttämättä pelastakaan prinsessaa vaan toisinpäin. Itse tykkäsin raikkaista tarinoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Pisteitä ropisee perinteisen sadun kaavan rikkomisesta.

      Poista
  6. Erilaisia prinsessoja oli ainakin näissä: Per Gustavsson: Kuinka prinsessat lomailevat ja Babette Cole: Prinsessa Hoksnokka.

    VastaaPoista
  7. Olen lainannut vaihtelevalla menestyksellä kirjastosta iltasatukirjoja. Pari kertaa on arviointikyky pettänyt, ja lukijan on pitänyt olla pari riviä edellä valmiina sensuroimaan murhanhimoisten äitipuolien yksityiskohtaiset suunnitelmat. Ei riitä, että jättää lainaamatta Grimmin kirjat, samat sadut on tuhannessa muussa kirjassa.

    Joku aika sitten löytyi hauska kirja Iltasatujen ihmemaa (Philip Hawthorn), siinä oli paljon keiju- ja prinsessamatskua eikä yhtään verilöylyä. Nyt on lainassa Hyvän mielen iltasatuja (Timo Parvela), prinsessoita on vähemmän, mutta tarinat eivät ole pelottavia. Rudolf Koivulla on kivoja prinsessastooreja ja ah, niitä iiiiihania kuvia (esim. kokoelma Rudolf Koivun satuja ja tarinoita). Koivun tarinoissa saattaa olla sensurointitarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkäköhän ikäiselle lapselle noita "äiti suunnittelee lapsenmurhaa" satuja olisi tarkoituksenmukaisia lukea? :D

      Kiitos vinkeistä myös!

      Poista
    2. Sitä mäkin oon miettinyt. Hannu ja Kerttu on esimerkiksi aivan kammottava. Meillä on Disney-versiona kuvakirja Tuhkimosta, ja sitä itse asiassa luen mielelläni, koska siinä ei silvota kenenkään varpaita tai kantapäitä.

      Miten uusioperheet voi ikinä onnistua, kun pienestä pitäen tolkutetaan, että äitipuolet haluaa vain olla kauniita ja tappaa lapsia?

      Niin, ja jään miettimään keskimäärin vartiksi norjalaista pornoa sen jälkeen, kun jätän tänne jonkun kommentin.

      Poista
    3. Mä luin esikoista odottaessa yhden psykoanalyyttisen kirjan äitiydestä ja raskaana olemisesta, ja siinä sivuttiin myös satuja. Sadut on ilmaisesti alunperin olleet aikuisille tarkotettuja tarinoita ja kun esim. Grimmin veljekset keräsivät satuja he muokkasivat niitä lapsille sopiviksi ja poistivat kamalimpia raakuuksia ja seksuaalisuuteen liittyviä juttuja. Ilmeisesti satuja muokattiin myös niin, että pahaa lapsilleen tahtovat äidit muutettiin tarinoissa äitipuoliksi, jotta tarinat sopisivat lapsille ja pahuutta olisi "helpompaa" käsitellä. Psykoanalyyttinen satujen tulkinta näkee saduissa oidipaalivaiheen käsittelyn kysymyksiä, joissa tytär kilpailee äitinsä kanssa isän rakkaudesta. Omaa äitiä vastaan käytävä kilpailu ja äidin lasta kohtaan tuntema kateus olisi lapselle liian ahdistava asia käsitellä. On helpompaa suhtautua pahaan äitipuoleen, vaikka kyse on kuitenkin pohjimmiltaan tuon omaan äitiin liittyvän kysymyksen käsittelystä.

      Menipä diipiksi heti aamusta. Mutta norjalaista pornoa ajatellessa tunnelma kevenee heti! :D

      Poista
  8. Just olin tulossa sanomaan tuosta Hoksnokasta, mutta Mari ehti ensin.

    Mua kiinnostaisi muutkin tällaiset aktiiviset prinsessatyypit, jotka eivät loju tatamilla odottamassa pelastavaa prinssiä, vaan pistävät itse hommat kuntoon. Lisää vinkkejä?

    Venni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Feminististä prinsessakirjallisuutta kaivataan!!!! : D

      Poista
  9. Loistava prinsessakirja on Per Gustavsson: Mitä prinsessat tekevät. Lukemista siinä on tosin aika vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo toinen Per maininta! Hyvä Per!!!!

      Poista
  10. Mä hairahduin lainaanamaan (lapsen pyynnöstä...) kirjastosta 3veelle IHAN hirveän prinsessatuuban a la Disney. Sen nimi on Prinsessaelämää tms. Siinä pyörii just Lumikki&Ruusunen&comp ja suunnitellaan häitä(!), juhlitaan häiden vuosipäivää (no mitenkäs muutenkaan kun laittamalla ruokaa prinssille ja sitten prinssi hommaa timantin, daa...!) ja pukeudutaan nätiksi. Voi kyynel! Meni aika pikana palautukseen.

    Saman puljun "Sydänystäviä" kirja oli sentään semisti siedettävä, siinä oli prinsessoilla eläinystäviä ja ei ihan niin aivotonta kanameininkiä. Taloutemme aloitteva pikkuprinsessa rakastaa sitä kirjaa, ja kai mä tän ihastuksen sille suon.

    Haen itsekin tuota suhtautumistani kaikkeen "prinsessuuteen". Ihana saa ja pitääkin olla tietyssä kasvuvaiheessa, mutta mieluiten sellaisella aktiivisella tavalla, ei vaan objektina. Itsekin rakastin Barbejani syvästi lapsena, ne oli ihania. Oisin varmaan ollut tosi ihmeissäni, jos mua ois kielletty niillä leikkimästä, koska ne on, no, niin barbeja. Ja tästä ihastuksestani huolimatta musta tuli feministi enivei.

    Joten kiitos kaikille prinsessakirjavinkeistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole ikinä ollut ongelmia barbien kanssa, kun en ymmärrä sitä kehonkuvan vääristymisestä kohkaamista. Tämä prinsessapinkkikimalleöverikausi oli aluksi hankala, mutta kaikkeen tottuu ja nyt jo osaan ihastella kaikkia mauttomuuksia. :)

      Mutta nämä aivottomat prinsessat saavat kyllä veren kiehumaan.

      Poista
  11. Topeliuksen Adalmiinan helmi on hyvä.
    Löytyisiköhän oikeista prinsessoista lapsille sopivaa matskua? Elisabeth I on kiehtova hahmo, jos siistii tarinasta isän, joka mestautti äidin noitana (ja sen jälkeen kai pari äitipuolta menetti päänsä). Ehkä ne Grimmin kauhutarinat eivät ole kaukana (sen ajan) todellisuudesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Topelius! Kyllä! Mestaamiset sitten ehkä muutaman vuoden päästä. :D

      Poista
  12. http://www.tammi.fi/kirjat/-/product/no/9789513157951
    Tätä meidän 5v tykännyt lukea.

    VastaaPoista
  13. Katri Tapolan Pieni prinsessasatu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olikin tuossa edellisessä linkissä. :)

      Poista
  14. Tämä ei mene aivan prinsessa-kategoriaan, mutta joku kaipasi hyviä satuvinkkejä muutenkin:
    Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita. Ostin tämän muutama vuosi sitten itselleni, ja ihan pienen lapsen satuja nämä eivät ole. Mutta vähän vanhemman kyllä. Aikuinenkin tykkää.
    http://blogit.hs.fi/lukupiiri/2007/06/21/satuja-ja-tarinoita/

    Toisena vinkkinä Elsa Beskowin sadut. Ei taaskaan prinsessoja, mutta kauniita tarinoita, joissa on upeat kuvitukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen vinkki. Kiitos!

      Beskowit ovat kyllä hyviä. Niitä ollaan luettu jonkin verran esikoisn kanssa ja muistan diggailleeni niistä itsekin lapsena.

      Poista
  15. http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=817222

    Kaarina Helakisan Suuri Prinsessakirja on varsin hyvä perusteos. Vanhoja ja uudempia prinsessa satuja. Lisänä faktaa ihan oikeasta prinsessa elämästä ennen aikaan ja ihana kuvitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana!!! Ihan mahtavaa!! Tämä täytyy hankkia. Kiitos.

      Poista