Minut on nyt todettu kahteen otteeseen hiv-negatiiviseksi. Minulla ei ole kuppaa, tippuria, klamydiaa, hepatiittia tai kromosomihäiriötä. Psykologi on tavattu. Papakoe oli normaali. Hemoglobiini 137. Olen allekirjoittanut suostumuksen, jonka perusteella luovutan munasoluni toisten ihmisten käyttöön vuoden 2027 tammikuuhun asti, ellen tule toisiin ajatuksiin. Jääkaapissa odottaa hormonipistoksiin tarkoitettu kynä.
Ensi viikolla se sitten alkaa -valmistautuminen munasolun luovutukseen. Välillä tarkistetaan ultraäänellä, ovatko munasolut kehittyneet toivotusti, tarkistetaan lääkeannostusta, otetaan mukaan toinen lääke ja sitten kerätään mitä on kerättävissä. Parin viikon päästä pistosten aloituksesta homman pitäisi olla hoidettu.
Istuessani hedelmöityshoitoklinikan käytävällä odottamassa lääkärin tapaamisia, olen tuntenut oloni jotenkin oudoksi. On tuntunut siltä, että olen astunut maaperälle, joka on hyvin arka ja yksityinen. Väistämättä tulee pohtineeksi tarinoita käytävillä odottavien miesten ja naisten takana. Tulee suuri tarve toivoa, että jokaisen heistä tarina saisi onnellisen lopun. Ja samalla tuntee suunnatonta ja sanatonta kiitollisuutta omista lapsistaan.
Tuli oikein kyyneleet silmiin. Aivan helvetin hienoa! Kerrothan miltä tuo koko projekti tuntuu, henkisesti ja fyysisesti.
VastaaPoistaJoo, kerron kyllä. Tuolla klinikalla tulee kyllä sellainen olo, että elämä on vaan välillä niin epäoikeudenmukaista.
PoistaTämän voisin määritellä jo altruismin piiriin :).
VastaaPoistaNo en tiedä. Kyllä tuosta saa rahallisen korvauksen ja hyvän mielen, joten ei se kai ihan puhdasta altruismia ole.
PoistaIhan mahtavaa!!
VastaaPoistaMun kaverini kirjottaa blogia omasta lapsettomuudestaan. Se on niin kurjaa luettavaa, että kyyneleet tuli itselläkin silmään tästä sun ihanasta teosta. Olen sanaton. Tuo on hyvyyttä parhaimmillaan.
Aika harvoin tulee sellainen tunne, että ihan oikeasti auttaa toista ihmistä. Toivottavasti sillä luovutetulla munasolulla joku perhe saisi sen avun.
PoistaWau! Ja siis sä oot WAU!
VastaaPoistaVielä ku joskus ite uskaltais tähän samaan ryhtyä.. Tää tarvii kyl kokonaisvaltaisen kuvauksen kaikesta asiaan liittyvästä, niin mäkin ehkä saisin sen innostuksen puskemaan läpi vähän myöhemmin.. Ei voi sanoa ku Wau ja nostaa sulle hattua! T: Ninnu
Täytyy raportoida kun homma etenee. Lääketieteelliseen puoleen olen perehtynyt vähän suurpiirteisemmin. Lähinnä olen miettinyt noita tunnepuolen ja juridisen puolen juttuja.
PoistaMäkin sanon että WAU. Tosi hieno asia, kyllä munkin hattuni nousee.
VastaaPoistaMua alkoi myös kiinnostaa tämän prosessin juridiset puolet. Voiko sun munasolusta alkunsa saava lapsi saada selville, kuka olet? Entä saatko sinä tietää, missä tämä lapsi elelee? Voisiko teoriassa olla mahdollista amerikkalaisten elokuvien tilanne, jossa vaikkapa oma lapsesi tietämättään kaverustuisi tämän "munasolulapsen" (äh!) kanssa..?
Kiinnostuneena seuraan myös luovutusprosessin fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Toivottavasti raportoit aiheesta jatkossakin! Ja ihan vähän hymähdän sille, että juuri SINÄ haluat jakaa lapsiperheen ilosanomaa eteenpäin ;)
Sitten kun mahdollinen lapsi täyttää 18 vuotta, hänellä on oikeus saada Valviran luovuttajarekisteristä mun henkilötiedot. Minä en saa tietää lapsesta mitään muuta kuin sen, onko luovuttamasta solustani syntynyt lapsi ja milloin. Teoriassa on mahdollista, että oma lapsi tapaa "munasolulapsen" ja amerikkalaisen elokuvan tyyliin he rakastuvat palavasti ja menevät naimisiin!!! Epätodennäköistä, mutta siitäkin puhuttiin lääkärin kanssa kun mietittiin luovutusta.
PoistaJa MINÄPÄ hyvinkin! Sä et tiedä musta kaikkea. ;)
En yleensä (ikinä) kommentoi lukemiani blogeja, mutta nyt riipaisi niin läheltä, että tuli pakonomainen tarve kommentoida:) Itse olen tuon tällä hetkellä ainokaiseni saanut hedelmöityshoitojen turvin ja tuntuu upealta lukea tällaista. Meillä tosin käytettiin omia sukusoluja, mutta yhtä kaikki lapsettomuus, oli se sitten mistä syystä hyvänsä johtuvaa, riipaisee ja syvältä. Sitä tuskaa on miltei mahdotonta pukea sanoiksi ja asia onkin useasti henkilökohtainen salaisuus. Toisen lapsen kaipuu on kova ja uusi yritys aloitettu alkuvuodesta. Toistaiseksi tuloksettomat hoidot jatkuvat taas keväällä ja uskallan jälleen toivoa parasta. Nuo hormonihoidot saattavat olla raskaita ilman sitä suurta henkistä rasitettakin (lapsitoivetta), joten kovasti tsemppiä koitokseen! Olet hieno ihminen ja toivon sydämestäni, että joku onnekas pariskunta saa sinulta suurimman lahjansa!
VastaaPoistaTässä ihan liikutun minäkin. Kiitos kommentistasi! :)
PoistaYhdyn kaikkiin edellisiin! Olen otettu jo siitä jos joku taluttaa mummon suojatien yli mutta tämä on jo ihan eri luokkaa. Hieno teko ja olet kyllä rohkea! Seuraan kyllä mielenkiinnolla tätä projektia, toivottavasti availet sitä aina välillä :)
VastaaPoistaJoo. Kerron enemmän sitten, kun pistokset alkavat ja hoito etenee.
Poista