Kirjoissa sanotaan, että uhmaikä alkaa noin 2-vuotiaana. Kirjoissa on virhe, koska oikeasti uhma alkaa noin 1-vuotiaana. Meillä ja ilmeisesti myös muualla.
Saatuani tyttäreltäni pari mojovaa litsaria kiellettyäni häneltä erinäisiä asioita, päädyin hakemaan apua lastenhoidon pandoran lippaasta. Kysyin siis googlelta. Googlettamalla lähes mitä tahansa lapsen kasvuun ja kasvatukseen liittyvää, ovat ainakin ensimmäiset 10 hittiä taattua keskustelupalstatavaraa, jossa ketään ei säästellä. Olin kuitenkin ilahtunut ja helpottunut, kun totesin keskustelupalstojen olevan pullollaan 1-vuotiaan raivoa ja rajojen koettelua ihmetteleviä vanhempia. Minä en olekaan ainoa. Internet on välillä mahtava asia ja sitten toisaalta taas ei.
"Lapsestani on tullut hirviö"-keskustelussa päästiin noin viidessä viestissä siihen, että lapsi on viety liian aikaisin päiväkotiin ja 1,5-vuotiaan lapsen ja hänen äitinsä paikka on kotona. Toinen puoli toitottaa, että tuollaisesta asiasta ei saa valittaa, kun se kuuluu lapsen kehitykseen. Mikä meitä naisia oikein vaivaa? En oikein ymmärrä, miksi toisten valintoihin suhtaudutaan niin tunteella. On myös aika naivia ajatella, että kaikkiin lapsiin liittyviin valintoihin ja ratkaisuihin olisi vain yksi oikea vaihtoehto.
Jotkut naiset eivät myöskään tunnu sallivan äidissä minkäänlaista vajavaisuutta tai hermojen menettämistä. On totaalista itsekusetusta väittää, etteivätkö kaikki äidit olisi joskus suuttuneena, väsyneenä tai muuten vaan pohtineet, että voi kun tuosta lapsesta pääsisi edes hetkeksi eroon ja saisi vanhan elämänsä takaisin. Minä ainakin olen ja monta kertaa. Vauvan syntymän jälkeen en pariin viikkoon juuri muuta miettinytkään. Tästä huolimatta hoidin tytärtäni parhaiden kykyjeni mukaan.
Ensimmäisinä viikkoina google ratkaisi monta kysymystä, joita ei keskellä yötä voinut kysyä keneltäkään muulta. Voiko vauvan kakka olla vihreää? -Kyllä. Hyvää hupia on aloittaa haku jollakin kysymyssanalla ja katsoa minkalaisia kysymyksiä google arvelee sinun etsivän. Miten tehdään fritsu? -Imet ja puret samaan aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti