Maidosta on tullut viime vuosina tunneasia: äidinmaito, pastöroimaton maito, luomumaito, maito eri rasvaprosenteilla, suomalainen maito, Valion vai Arla Ingmanin maito. Ravintosuositukset rakastavat rasvatonta maitoa, mutta yhä kasvava osa kansaa epäilee, onko pitkälle jalostettu, pastöroitu ja homogenoitu maito sittenkään hyväksi meille. Itse en ole juonut maitoa vuosikausiin muualla kuin kahvissa. Lapsille ostamme luomumaitoa, koska harrastuneisuus ei riitä raakamaidon kanssa pelaamiseen. Minusta on kuitenkin ihmeellistä, että monet suomalaiselle purkkimaidolle allergiset ihmiset pystyvät syömään Keski-Euroopassa tuotettuja jäätelöitä. Pastörointi ja homogenointi ovat ilmeisesti melko brutaalia kohtelua maidon luonnolliselle rakenteelle. Minua myös hämmästyttää, että 1-10-vuotiaan lapsen pitäisi suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kitata maitoa puoli litraa päivässä.
Maitoasia nousi meillä ajankohtaiseksi muutama kuukausi sitten, kun kakkonen valitteli jatkuvasti mahansa olevan kipeä. Välillä poskille nousi epämääräinen puna, jolle emme löytäneet suoraa syytä. Ensin ajattelimme, että aikuisen miehen ruokahalulla varustettu lapsi syö liikaa. Sitten pohdimme yliherkkyyttä jollekin ruoka-aineelle, koska lapsen iho on atooppisuuteen taipuvainen. Sitten muistimme, että posket ovat punottaneet aiemminkin, kun yritin lopettaa imetystä korvikkeen voimin. Silloin siirryimme riisimaitoon ja myöhemmin ihan tavalliseen luomumaitoon, jota kakkonen on hörppinyt ihan tavalliseen tapaan melkein vuoden. Kunnes sitten kuukausi sitten hän alkoi pyytää ruokajuomaksi vettä lähes joka aterialla.
Uskon vakaasti siihen, että jo pieni vauva osaa syödä aterialla vaistomaisesti sopivan määrän ruokaa ja valita ruoakseen kasvulle välttämättömiä ruoka-aineita. Kun aloimme tyttären maitoboikotin myötä pohtia, saako lapsi tarpeeksi kalsiumia, tajusimme kakkosen vaistomaisesti syövän oikeita ruoka-aineita. Hän valitsee iltapalaleiväksi täysjyväruisleipää ja vaatii aamuisin ison lautasellisen kaurapuuroa. Purkkimaito ei jostakin syystä maistu, mutta luonnonjogurttia hän tuntuu syövän mielellään. Onko kyse jonkuntyyppisestä maitoallergiasta? -En tiedä, mutta lapsen ruokavalintoja tarkkailtuamme olemme huomanneet, että hän jättää hämmentävän usein syömättä ruoat, joissa on maitoa tai kermaa. Hylamaitoon hän ei suostu koskemaan.
Olen melko varma, että Valiolla on ollut sormensa pelissä, kun suomalaisia ruokasuosituksia on hiottu kuntoon. Suositukset tietävät heille hyvää kassavirtaa, kun kalsiumia ei tunnu lapsen suuhun siirtuvän mistään muualta kuin maitopurkista. Silti mieleen jää epäilys, tuleeko kalsiumia kuitenkaan tarpeeksi, jos päivässä pitäisi saada 600 mg ja 100g kaurahiutaleita sisältää kalsiumia 180 mg. Puolella litralla maitoa tämä kalsium määrä täyttyisi, mutta meillä päiväkulutus on lähempänä desilitraa. Juustokaan ei maistu.
Emme varmaankaan ole ainoa perhe, jossa maitotuotteet eivät maistu. Miten te varmistatte riittävän kalsiumin saannin?
Maitoasia nousi meillä ajankohtaiseksi muutama kuukausi sitten, kun kakkonen valitteli jatkuvasti mahansa olevan kipeä. Välillä poskille nousi epämääräinen puna, jolle emme löytäneet suoraa syytä. Ensin ajattelimme, että aikuisen miehen ruokahalulla varustettu lapsi syö liikaa. Sitten pohdimme yliherkkyyttä jollekin ruoka-aineelle, koska lapsen iho on atooppisuuteen taipuvainen. Sitten muistimme, että posket ovat punottaneet aiemminkin, kun yritin lopettaa imetystä korvikkeen voimin. Silloin siirryimme riisimaitoon ja myöhemmin ihan tavalliseen luomumaitoon, jota kakkonen on hörppinyt ihan tavalliseen tapaan melkein vuoden. Kunnes sitten kuukausi sitten hän alkoi pyytää ruokajuomaksi vettä lähes joka aterialla.
Uskon vakaasti siihen, että jo pieni vauva osaa syödä aterialla vaistomaisesti sopivan määrän ruokaa ja valita ruoakseen kasvulle välttämättömiä ruoka-aineita. Kun aloimme tyttären maitoboikotin myötä pohtia, saako lapsi tarpeeksi kalsiumia, tajusimme kakkosen vaistomaisesti syövän oikeita ruoka-aineita. Hän valitsee iltapalaleiväksi täysjyväruisleipää ja vaatii aamuisin ison lautasellisen kaurapuuroa. Purkkimaito ei jostakin syystä maistu, mutta luonnonjogurttia hän tuntuu syövän mielellään. Onko kyse jonkuntyyppisestä maitoallergiasta? -En tiedä, mutta lapsen ruokavalintoja tarkkailtuamme olemme huomanneet, että hän jättää hämmentävän usein syömättä ruoat, joissa on maitoa tai kermaa. Hylamaitoon hän ei suostu koskemaan.
Olen melko varma, että Valiolla on ollut sormensa pelissä, kun suomalaisia ruokasuosituksia on hiottu kuntoon. Suositukset tietävät heille hyvää kassavirtaa, kun kalsiumia ei tunnu lapsen suuhun siirtuvän mistään muualta kuin maitopurkista. Silti mieleen jää epäilys, tuleeko kalsiumia kuitenkaan tarpeeksi, jos päivässä pitäisi saada 600 mg ja 100g kaurahiutaleita sisältää kalsiumia 180 mg. Puolella litralla maitoa tämä kalsium määrä täyttyisi, mutta meillä päiväkulutus on lähempänä desilitraa. Juustokaan ei maistu.
Emme varmaankaan ole ainoa perhe, jossa maitotuotteet eivät maistu. Miten te varmistatte riittävän kalsiumin saannin?
minä kuulun noihin ihmisiin, jotka eivät juo tavallista maitoa tai syö normaalia valion jäätelöä, mutta Lidlin jugurtit, jäätelöt ja muut menee vaivatta. Ennen tarkkailin onko tuote laktoositon vai ei, mutta nykyään tarkastan missä tuote on tehty. Haluaisin ostaa suomalaista, mutta valitettavasti mahani ei ole aina sen puolella, eli esim. monissa juustoissa valitsen automaattisesti sen ulkomaalaisen, ja sitä kautta mahalleni sopivan juuston.
VastaaPoistaNyt kun olen ollut koko kuluneen vuoden PikkuSiskon takia viljattomalla ruokavaliolla, on mahavaivat muutenkin vähentyneet. Ruisleipää on toki suuri ikävä, mutta eipähän mene illat piereskellessä.
Ja olen samaa mieltä siitä, että lapsi osaa valita mitä jättää syömättä ja mitä syö sitten senkin edestä. Isosiskolle ei koskaan kelvannut puuro, leipäkin vasta nyt viime aikoina. Uskoisin siis, että jonkin sortin viljoille herkistymistä oli hänelläkin, varsinkin nyt kun PikkuSisko on selkeästi niille allerginen. Itsekin olen jättänyt maidon juonnin kokonaan ennen kouluikää, koska sen maku muuttui pahaksi ja maha oli aina kuralla.
Kalsiumia saa kyllä purkistakin, ja lisäksi monet vihanneksistakin sisältävät kalsiumia. Eli teinä suuntaisin pilleripurkille, sen kalsiumin ja d-vitskun kun voi näppärästi ottaa jopa samassa tabletissa lapsikin :)
Moni "maitoallergikko" on siirtynyt Lidliin. :)
PoistaTuntuu siltä, että vihanneksia pitäisi jaksaa syödä tosi paljon, että kalsiumin määrät olisivat riittäviä. Lehtikaali ei kuulu lasten suosikkeihin. :D
Heipsan! Jos tuntuu, että kalsiumia ei saa tarpeeksi voi aloittaa kalkkilisän. Apteekissa on erilaisia versioita, mutta lapsen suuhun sopii mainiosti vaikkapa appelsiinin/sitruunan makuinen tabletti. Usein näihin on lisätty myös D-vitamiini. Meillä oli tämä kikka käytössä kun lapsella oli maitoallergia, eikä tämän vuoksi saanut tarpeeksi kalsiumia.
VastaaPoistaPitää varmaan miettiä tabletteja. Toisaalta haluaisin, että tavallinen ruoka olisi riittävää. Mutta vetäväthän nuo xylitolitablettejakin, joten samalla voisi ottaa kalsiumiakin.
PoistaJos lapsella ei ole soija/kaura-allergiaa niin kannattaa kokeilla kasvimaitoja täydentämään kalsiumin saantia. On kuitenkin lapsellekin kiva opettaa että ravintoaineet pääsääntöisesti nautitaan ruokana, eikä pillerinä.
VastaaPoistaEsimerkiksi vegaaniliiton sivuilta kannattaa kuikuilla että mistä saa kalsiumia jos maitotuotteet ei passaa. http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/Ca.html
Esim tämmöistä tuolla linkkaamallani sivuilla lukee: "Hyviä kalsiuminlähteitä vegaaniruokavaliossa ovat muun muassa tofu- ja muut soijatuotteet ja palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, tahini (seesaminsiemenistä tehty tahna), siemenet, pähkinät, kaalit, kuivatut hedelmät (erityisesti viikuna) ja kalsiumilla rikastetut elintarvikkeet, esimerkiksi mehut. "
Mä käytän itse hyvin vähän maitotuotteita, ja on lohdullista tietää että toisin kuin lapsena opetettiin niin kalsiumia saa paljon muustakin. Vitsi mua pistää vihaksi että Valiolla on joku muista yrityksistä poikkeava oikeus pelottella ja mainostaa kouluissa, muistan elävästi kun ala-asteella oli niitä luurankojulisteita, jotka antoi ilmi että jos et juo maitoa niin luustosi on hauras ja särkyvä. Nytkin kun joku yritti mun työpaikalle tuoda uutta Valion maitolobbausjulistetta niin vastustin kyllä kovasti. Maito ei sovi kaikille, maito ei ole ainut kalsiumin lähde, maitotuotteet ei ole kovin eettisiäkään, joten miksi uskotella lapsille tai vanhemmille että se on ainut keino pitää luut terveenä...
Kiitos linkistä! Pähkinöitä ja siemeniä meillä syödään. Lapset pyytävät usein tahinia leivän päälle. :) Soija tuntuu sekoittavan lasten vatsat, joten sen käyttöä vältellään. Papuja voisi kyllä syödä useamminkin.
PoistaValion asema suomessa on kyllä ihmeellinen. Onneksi markkinoille on tullut haastajiakin, koska eihän tuollainen yhden firman jalustalle nostaminen ole tervettä.
Täällä Saksassa lastenlääkärimme sanoi, että 2-vuotiaalle ehdottomasti korkeintaan 4 dl päivässä maitoa. Siis korkeintaan! Ja täällä ei edes myydä missään alle 1,5-rasvaprosenttisis maitoja. Pikkulapsille juotetaan laimennettuja tuoremehuja ja "lastenteetä", jossa on lisätty kalsium, ja vettä, päiväkodeissa maito ei ole koskaan vaihtoehto. Suomi on kyllä muutenkin näin mutu-tuntumalla aivan poikkeusmaa tämän maidonjuomisen ja suositusten suhteen, eikä asiaa auta suomalainen mahtavan upea neuvolajärjestelmä, lastenkasvatuksen ylijumala, jolta on tapana kysyä lupaa omia lapsia koskevissa päätöksissä esim. vaikka ruuan/maidon suhteen.
VastaaPoistaMaidolla on kyllä Suomessa outo asema, koska ilmeisesti on aika paljon tutkimusta siitä, että ei se maidn litkiminen ole kamalan terveellistä. Kyllä se aika oudolta tuntuu, että olisi olemassa eläinlaji, jolle jonkun toisen eläimen maito olisi täysin välttämätöntä ravintoa.
PoistaMulla on vihasuhde neuvolan painonseurantasekoiluun ja ruokaohjeistuksiin. Voisin vaahdota näistä pitkään.
Mun esikoinen oli lehmänmaitoallerginen kolmivuotiaaksi asti, sitten allergia katosi, kuten sen oltiin ennustettu tekevän. Lapsi tottui juomaan kauramaitoa ja sitä se juo edelleen ruuan yhteydessä ja puuron seassa. Kuopuskin juo kauramaitoa, helpompaa niin. Käytetään sitä ei-luomu-versiota (vaikka olisi muuten kivaa ostaakin luomua) koska siihen on lisätty kalsiumia. Joskus satunnaisesti annan noille kalkkitabletteja, etenkin silloin kun niillä on en-tykkää-juustosta -kausi. Kuulin jostain hyvän vinkin happohyökkäyksen katkaisemiseen: juustoviipale aterian päätteeksi. Toimii satunnaisesti :)
VastaaPoistaTäytyy tutkia noiden kasvimaitojen kalsiumpitoisuuksia. Ne vaan haisevat ihan kamalalta, enkä pysty niitä itse maistamaan. Se on yleisenä mittapuuna, että lapsille tarjottavia asioita on pystyttävä myös itse syömään.
PoistaTuttuja pohdintoja, meillä kakkonen ei juo maitoa ja sen olen kyllä huomannutkaan aiheuttavan vaivoja. Toinen merkillisyys ruokasuosituksissa on se määrä, mitä leipää pitäisi syödä! Eläköön leipätiedotus! Ja että joka aterialla olisi lisukkeena leipää? Mieluummin syön ja syötän ihan sitä ruokaa. Kahden vilja-allergisen äitinä saa jatkuvasti kyselyitä siitä, että mitä te syötte, kun leipää ei voi syödä...
VastaaPoistaTämä leipätyrkytys on kyllä myös mysteeri. Tuntuu, että ravintosuositukset on laadittu etupäässä tukemaan suomalaista maataloutta.
PoistaMeillä 1-vuotias ei juo lainkaan maitoa, nyrpistää vain nenäänsä ja työntää mukin pois kun sitä tarjotaan. Itse olen ajatellut, että suurin osa maailman ihmisistä kasvaa terveiksi aikuisiksi juomatta lainkaan lehmänmaitoa, joten tuskinpa se on niin elintärkeää kuin väitetään. Muuten lapsi syö ja juo hyvin ja monipuolisesti kaikkea, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi edes antaa kalkkilisää, vaikka menisihän tuo kyllä mukavasti D-vitamiinin kanssa samassa tabletissa.
VastaaPoistaMutta olen samaa mieltä siitä, että lapset osaavat aika hyvin valita itselleen tärkeitä ravintoaineita. Kasvun ollessa kovinta, meillä menee proteiinipitoista ruokaa paljon ja sitten taas kasvun tasaantumista ruokaa uppoaa selvästi vähemmän ja kasvikset ja vihannekset tekevät paremmin kauppansa. Kunhan vaan malttaisi antaa lapsen syödä itse juuri sen verran kuin haluaa ja juuri sitä kuin maistuu, niin ei tulisi pilattua tuota hienoja herkkää tasapainoa.
Lapsilla on kyllä selkeitä kausia, että jokin ravintoaine on tarpeellisempi kuin toinen.
PoistaJossakin ohjelmassa puhuttiin siitä, että kouluikään mennessä suurelta osalta lapsia on pilattu se luontainen kyky annostella omaa syömistään ja annoksista on tullut liian isoja. Yritän pitää suuni kiinni, kun tekisi mieli kannustaa lasta syömään kerralla enemmän.
Mun esikoinen todettiin vauvana maitoallergikoksi. Imetin häntä reilun vuoden, ja sitten siirryttiin käyttämään kauramaitoa ruokajuomana. Aamu- ja iltapalana poika syö kaurajugurttia (Yosa), puuro ei ole koskaan maistunut erityisen hyvin. Tuossa siirtymävaiheessa lisänä oli kalsium-tabletit, ja satunnaisesti sen jälkeenkin. Lapsi on jo kohta 3-vuotias, mutta nuo kauratuotteet ovat jääneet niin tavaksi ettei olla edes kauheasti testattu, miten iho ja vatsa kestäisi "raakaa" maitoa. Ruoassa hän kyllä syö satunnaisesti maitotuotteita.
VastaaPoistaKuopuskin on ilmeisesti maitoallergikko, sitä ei vaan ole todettu missään koska en halua maitoaltistukseen ja imetys sujuu maidottomalla dieetillä. Nyt kun minäkin olen taas maidoton, tehdään me kaikki ruoat käyttäen kaurakermoja, soijajuustoja yms. Itse syön myös kalsium-lisää, koska en itse kykene tuota kauramaitoa tai -jugurttia vetämään hirveitä määriä...
Esikoisen maitovammailun myötä mulle selvisi, että isäni ei olekaan mikään laktoosi-intolerantikko, ei vaan kestä maitotuotteita. Lisäksi isoäitini oli kuulemma lapsena häpeissään kaatanut aina kouluun mukaanotettavan maitopullon ojaan, kun ei kehdannut sanoa että siitä tulee vatsa kipeäksi. Että on näitä ollut ennenkin! Uskon kyllä myös siihen, että suomalainen maitokulttuuri on Valion ja MTK:n salajuoni. Nämä allergiset lapset on saaneet mut jopa jotenkin ällöämään tätä älytöntä lehmänmaidonlitkimistä ja äitiysjoogan hippiohjaajan kertomus siitä, että Suomessa on sekä eniten maidonjuontia että eniten (?) osteoporoosia maailmassa, jotenkin säväytti. Siis toisen eläimen äidinmaito ruokajuomana aikuisilla ihmisillä, onhan se jotenkin härskiä. (Ja kyllä, kaipaan juustoja ja suklaata, että mikään vegaani musta ei todellakaan ole tullut.)
Meillä syyllistä on etsitty etupäässä Keskusta puolueesta. :D
PoistaMä luin myös jonkun artikkelin tuosta osteoporoosihommasta. Mä luulen, että nämä asiat halutaan vaientaa Suomessa kuoliaaksi tai vähintään leimata hippien sekoiluksi. Imeväisikä on imeväisikä ja silloin lapsi saa ravintonsa maidosta, eikä mun mielestä edes tarvitse juurikaan mitään muuta sapuskaa. Mutta mitä enemmän asiaa ajattelee, sitä oudommalta tuntuu ajatus, että ihmisen olisi jotenkin luonnollista litkiä toisen eläimen maitoa vuositolkulla.
No onko luonnollista syödä toisen eläimen lihaa - eikö se ole vielä kummempaa? Tai toisen eläimen syntymättömiä poikasia - tai niiden alkioita? Onko luonnollista syödä myrkkysieniä kahden ryöppäyksen jälkeen? (Mua huvittaa suuresti ajatusleikki tämän konstin keksimisestä: "Keitin sienet ja Pertti kuoli, entäpä jos keitän vielä toisenkin kerran?") Eli luonnollinen/luonnoton-akseli sopii minusta tähän keskusteluun vähän huonosti. Provosoi hän sivustahuudellen :)
PoistaTässä provoilussa menee mun mielestä sekaisin kaksi asiaa: se, että aikuisen ihmisen kroppa ei kovinkaan usein kestä maidon juomista. Menee vatsa sekaisin. Ilmeisesti kyseessä on ihan tieteellisesti todettu muutos, jossa kroppa imeväisiän päätyttyä ryhtyy torjumaan maitoa, koska sen ei enää kuulu olla ravinnon osa. Kun taas vauvalle on luonnollista vetää maitoa äitinsä rinnasta. Luonnollista siinä mielessä, että niin nisäkkäillä näyttää olevan tapana tehdä. Useilla eläimillä on myös tapana tappaa toisia eläimiä ravinnokseen. Ovatko lihansyöjät siis luonnottomia eläimiä? Sieniosasto menee sitten vähänturhan provoiluksi mun tämänhetkiseen mielentilaan.
PoistaLuonnollisuuskeskustelu on tietenkin ihan oma taiteenlajinsa, enkä väitä, että ihmisen pitäisi jotenkin jäljitellä jotakin, mikä on eläimille luonnollista. Pointti kai on se, että maidon kittaaminen on melko pohjoismainen ilmiö ja ei se oikein tunnu sopivan suurelle osalle meistä. Se, onko tämä merkki eläimen maidon juomisen luonnottomuudesta, on tietenkin määrittelynvarainen asia. Voisin pohtia loppuillan sitä, onko minun luonnollista syödä toiselta puolelta maailmaa kärrättyjä kikherneitä vai Kirkkonummella kasvanutta lehmää, mutta en nyt aio käyttää aikaani siihen. Tähän joku hymiö.
Okei, en jatka ärsytyslinjalla, ja pahoittelen, että luonnollisuusargumentointi nostaa minussa tällaista taipumusta. Koska mikä totta tosiaan on luonnollista? (Ja missä asioissa siihen tulee pyrkiä?) Se, sopiiko jollekin maito (ymmärtääkseni aika monenlaiset allergiat ja yliherkkyydet ovat yleisiä länsimaissa) ja mihin perustuvat suomalaiset ruokavaliosuositukset, ovat nähdäkseni toisia keskusteluita.
PoistaMutta on kiinnostava väite, ja minulle uutta, että aikuinen ihminen kestäisi huonosti maitoa. Tuntuu hölmöltä kysyä lähdettä, koska en kuitenkaan alkaisi aihetta suuremmin tutkia, mutta jos sellainen on helposti saatavilla, olen kiinnostunut.
Wikipedian (hehheh) laktoosi-intoleranssiartikkelissa on linkkejä aiheeseen liittyen. Laktoosi-intoleranssi on ilmeisesti yleinen kehityskulku imeväisiän ylittäneillä nisäkkäillä. Mies muisteli lukeneensa teorioita, joiden mukaan tällä luonto mahdollisesti on pyrkinyt siihen, että jälkeläiset siirtyisivät muuhun ruokavalioon ja vappauttaisivat nisät ja maidon seuraavien jälkeläisten käyttöön.
Poistaitse törmäsin tähän asiaan muistaakseni tämän Ylen linkin kautta
http://yle.fi/uutiset/luolamiehen_geeneilla_ei_maitoa_juoda/2346377
Kiitos linkistä - kiinnostavaa! Lyhyen googleoppimäärän jälkeen näen erityisen mielenkiintoisena, että jos maailman väestöstä valtaosa ei siedä laktoosia, suomalaisista suuri enemmistö sietää. Ja mistä tämä johtuu, koska maidon käyttö on Suomessa suhteellisen uutta (so. ei ole ehtinyt geeniperimää varmasti muokata)? Kiinnostava on myös raakamaitodiskurssi, joka kyseenalaistaa laktoosi-intoleranssin olemassaolon.
PoistaOnneksi emme joudu luolamiesten ruokavaliorajoitusten puitteissa kuitenkaan elämään ;)
Mä miellän raakamaitointoilun osaksi lähiruokatrendiä. Ruoan puhtautta ja lisäaineettomuutta ihannoidaan koko ajan laajenevalla porukalla. On ollut hassua huomata, miten "ei lisäaineita" maininnat ovat räjähtäneet elintarvikkeiden pakkauksiin ja luomuna voi ostaa nykyään maissinaksujakin. Joku sosiologi osaisi varmaankin liittää tämän talouskriisiin ja yleiseen epävarmuuteen liittyvänä ilmiönä, jossa ihmiset hakevat turvallisuuden tunnetta perinteisyydestä. En tiedä. Osansa on varmasti myös elintarviketeollisuuden laaduttomalla einesannilla.
PoistaMaito on kyllä mielenkiintoinen aine, kun ei se kai (ulkomaisten) tutkimusten mukaan ole suurina määrinä kovinkaan terveellistä. Mä luulen, että nämä raakamaitoihmiset ovat enemmänkin maitotaloutta vastaan kuin kiinnostuneita genetiikasta ja siitä, kuuluuko aikuisen ylipäätään juoda maitoa evoluutiogenetiikan näkökulmasta katsottuna.
Ei tässä varmaankaan yhtä ainoaa totuutta ole ja tärkeintä kai olisi se, että jokainen löytäisi sen ruokavalion, joka sopii omalle kropalle (ja geeneille).
Minä olen elämässäni ollut maidottomalla dieetillä kaksi kertaa, yläasteiässä homekoulun aiheuttaman allergioiden pahenemisen vuoksi ja nyt pari kuukautta sitten imetysdieetillä maitoallergiaepäilyn vuoksi. Ja olipa muuten MAH-TA-VA olo ilman maitoa! Minusta tuntuu, että olen kärsinyt kroonisesta mahakivusta aiemmin! Luin paljon maitoasioista sieltä täältä, ja raakamaidosta muun muassa opin, että se itsessään sisältää nähtävästi laktoosia pilkkovia aineita, jonka vuoksi se käy paremmin ihmisille.No kun maitoallergiaa ei ollut, niin (hapan)maitotuotteet ja kahvimaito tulivat osaksi takaisin niiden kiertämisen vaikeuden vuoksi: kotona onnistuu, muualla on hankalaa. Jos muuten haluat itse luopua kahvimaidosta, niin kokeilepa sekaan kookosmaitoa/-kermaa (kara on parasta!). Tästä linkistä tarkastin kalsiumin saantia: http://www.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=laskuripage&complextypeOID=1170317353_453_13c20&viewType=viewinfoview
VastaaPoistaMinä olen ymmärtänyt, että meidän suomalaisten ongelma ja syy osteoporoosille on D-vitamiinin saannin vähyys, ei niinkään kalsiumin puute. Ja joo, maito on vasikoille!!! Minäkin mietin kyllä kerran tai kaksi ennen kuin alan pojalleni maitoa juottamaan, ainakaan rasvatonta hän ei tule päivittäin saamaan.
Mulla ei ole ollut vatsavaivoja, mutta maito on kyllä takuulla aine, joka ei sovi kaikille. Mies kertoi lukeneensa jostain, että pohjois-eurooppaan on valikoitunut paljon geeniperimältään sellaista populaatiota, joka kestää keskivertoa paremmin maitoa. Jos etelä-eurooppalaisille juottaisi maitoa suomalaisen kulutuksen verran, olisi heillä vatsat sekaisin. Sulla on siis geeniperimää etelämmästä! :D Ilmeisesti tämä sama maitogeeni aiheuttaa myös sydän- ja verisuonitauteja.
PoistaItse tykkää juustoista ja maustamattomasta jogurtista niin paljon, että en heti malttaisi niistä luopua, mutta täytyy kokeilla tuota kookoshommaa.
Ja kiitos hyvästä linkistä!
meillä on soijatuotteet käytössä maidon sijan, ja isomamt joivat 3v saakka kaura/riisimaitoa. niitä kun sen puoli litraa juo, niin riittää ravitsemusterapeutin kanssa.
VastaaPoistamites juusto? sitä ei paljon lapsen tarvitsisi syödä :)
Mulla on epäilyksiä myös soijan suhteen! :D Sitä käytetään nykyään jatkeena niin monessa elintarvikkeessa. Juustokaan ei lapselle tipu, mutta täytyy varmaan kokeilla taas noita kaura- ja riisijuttuja.
PoistaMeidän esikoinen ei ole juonut maitoa koskaan kovin paljon ja joskus 3-vuotiaana annoin periksi ja rupesin syöttämään kalkkitabletin päivässä, neuvolalääkärin mielestä tämä oli ihan ok vaihtoehto. Helpompaa kuin laskea juustosiivujen määriä. Nuoremmat juo (ainakin vielä maitoa), itse mä laitan siihen puuron, mutta harvoin juon sellaisenaan.
VastaaPoistaTabletilla pääsisi tosi helpolla. Apteekin kautta huomenna.
PoistaPiimää, viiliä, rahkaa (vähän rasvaisempaa), jogurttia, juustoa. Refluksin takia meillä maitomäärää on rajattu ja vaihdettu laktoosittomaan (yökakomiset loppui). Meillä syödään kaikki maitotuotteet maustamattomana, ei mitään viiliksiä ja sokerijukuja.
VastaaPoistaNiin, ja mekin vannomme siis Lidlin nimeen! Sieltä saa muuten saksalaista luomumaitoa, joka on ehkä kokeilemisen arvoinen?
PoistaRahka ja jogurtti maistuu meilläkin lapsille. Mekään ei osteta valmiiksi maustettuja, kun ne on niin kamalan makeita, eikä niissä ole oikein marjojakaan. Itse maustamalla saa paljon parempaa.
PoistaMutta tämä Lidlin luomumaito kyllä kiinnostaa paljon! Täytyy mennä hakemaan.
Miten Lidlin luomumaito eroaa suomalaisesta? Mä oon käsittänyt, että ero maidon käsittelyssä (lähinnä kai homogenisoinnissa, maitotuotteet taitaa useimmiten olla pastöroituja myös Keski-Euroopassa juustoja lukuunottamatta) on se, joka erottaa saksalaiset ja suomalaiset maitotuotteet toisistaan. Luomumaito on homogenoimatonta myös Suomessa. Ja jos Valio ahdistaa, niin Arla Ingmanilla on myös suomalaista luomumaitoa jopa täysrasvaisena versiona.
PoistaNäinhän se on, että homogenoimatonta on myös suomalainen luomumaito. Me ostetaan etupäässä Pirkan ja Arlan luomumaitoa, kun etenkin miehellä on Valiota kohtaan antipatioita.
PoistaItse turvauduin esikoisen kohdalla tablettiin, imetyksen loputtua ei tuolloin 1v 9kk ikäinen poika suostunut juomaan maitoa lainkaan. 2 siivua juustoa ja pari desiä jugua aamulla ei ihan riitä, maitoa tai piimää ei edellenkään juo, kauramaito ei uponnut myöskään, tuli lähes oksennus. Että purkista meillä, en muista merkkiä, mutta maistuu päärynältä ja mukana on D-vitamiini myös.
VastaaPoistaLapset tykkää meillä vetää tabletteja, joten taidetaan kokeilla niitä. Tulisi se d-vitamiinikin muistettua ainakin josksus. :)
PoistaOn totta, että pohjoismaisilla ihmisillä on geeniperimässä mutaatio, koska he kestävät maidon laktoosia muita paremmin, hyvä yleistajuinen artikkeli aiheesta löytyy esim Terveyskirjaston sivuilta otsikolla laktoosi-intoleranssi. Ja onhan se ihan ymmärrettävää, että meillä on tämä mutaatio. Ei tarvitse mennä kauas ajassa, kun vielä syötiin ruokaa, mitä itse pystyttiin tuottamaan. Ja maito oli yksi hyvä ravinnon lähde. Joka kaupassa kun ei saatu kaura- tai soijamaitoa ym. (Sama juttuhan on esimerkiksi lihan syönnissä, vielä 50v sitten kasvissyöjien oli melko mahdotonta saada kotimaisesta ruokavaliosta tarpeeksi proteiinia.) Itse juon mielelläni maitoa (laktoositonta, koska normi maito ei sovi...), mutta on totta, että koska vaihtoehtoja nykyään on, niin mielestäni maitoa ei tulisi neuvolassa, päiväkodeissa ja kouluissa tuputtaa tähän malliin.
VastaaPoistaVielä maidon sopivuudesta muualla Euroopassa. Asun tällä hetkellä Puolassa ja ei minulle täälläkään sovi tuore maito ja ei ilmeisesti monelle muullekaan, koska tuoremaitohyllyn koko on ehkä viidesosa perus Prisman hyllystä. Mutta jäätelöt, jugurtit, kahviloissa maitoa/kermaa sisältävät tuotteet kyllä sopii. Olen tullut siihen tulokseen, että se johtuu siitä että täällä ja muualla Euroopassa käytetään yleensä UHT maitoa (eli suomeksi hyla maitoa), joka on siis tuoremaitoa jalostetumpaa kamaa. Lisäksi suuressa osassa Eurooppaa maito pasturoidaan (pakollinen EUssa vuoteen 2007 asti), joten sekään ei ole ainoastaan Suomessa tapahtuva paha. Lisäksi en ole täälläkään nähnyt maidossa olevan rasvakerrosta päällä, joten homogenisointia harrastetaan myös täällä.
Kun muutan takaisin Suomeen, ajattelin tehdä kahden aikuisen tieteellisen tutkimuksen raakamaidon sopivuudesta. Katsotaan vain kuinka kauan sitä jaksan, raakamaidon säilytvyydessä on kuitenkin omat ongelmansa.
-Laura
Mä luulen, että kysymys on siitä, että aikuisen ihmisen ei tulisikaan sietää maitoa, koska maito on imeväisikäisen juoma.
PoistaMä en jaksaisi sitä raakamaidon kanssa pelaamista, kun olen niin suurpiirteinen hygienia-asioissa, että kuolisin varmaankin sitten johonkin listeriaan.
Eikös UHT tarkoita iskukuumennusta ja hyla sitä, että maitosokeri on pilkottu? Eli voi olla myös UHT-hyla-maitoa tai pelkkää hylaa tai UHT:ta.
PoistaUHT-maitoa ei luullakseni pastöroida, kun iskukuumennus on kuitenkin kovempi käsittely. Sen takia se UHT säilyy huoneenlämmössä ikuisuuden (ja pelastaa lapsiperheen iltarutiinit kerta toisensa jälkeen, kun tuoretta tavaraa ei ole muistettu ostaa).
Joo, näin se UHT-hyla juttu kai on. Kakkonen ei meillä suostu koskemaan hyla-maitoon. Nykyään aina tietää kahvilassa, milloin tarjotaan hyla-maitoa, kun se jää aina kakkoselta juomatta.
PoistaOlen ymmärtänyt että juurikin iskukuumennuksessa maitosokeri eli laktoosi pillkoutuu, joten se sisältää "luonnollisesti" vähemmän laktoosia kuin tavallinen maito. Korjatkaa, jos olen väärässä. Ja eikös Hyla ole Valion brändi vähälaktoosisille maitotuotteille. Monet Suomalaiset (kuten minäkin yllä) puhuvat virheellisesti UHT-maidosta ja Hyla maidosta synonyymeina. Ja totta, että iskukuumennus on kovempi käsittely kuin pastörointi, sen takia minua ihmetyttääkin, että suomalaista maitoa pidetään käsiteltynä kun todellisuudessa muualla Euroopassa maito on enemmän käsitelty.
PoistaMutta UHT-maito on todellakin lapsiperheen pelastus. Meillä tilataan Tescosta kunnon satsi kotiovelle kerran kuussa, niin eipähän tarvi pelätä, että maito loppuu kriittisellä hetkellä ;)
-Laura
Mä jäin nyt vaan ajattelemaan, miten mahtava on ruokakaupan kotiinkuljetuspalvelu. Onko parempaa asiaa olemassa!!?! :D
PoistaParempaa asiaa ei ole olemassa! Tämähän on autottomalle luksusta, kun työpäivän jälkeen saa klikata itsesnsä kauppaan ja seuraavana päivänä joku kantaa ovelle kuukauden maidot, vedet (hanasta ei voi juoda), kaurapuurot, jauhot, pastat ym säilyvät kotiovelle reilulla eurolla!! (Huomaa todellakin palvelun hinta!!) ;)
Poista-Laura
Olen avoimesti kateellinen. Suomen kauppakassipalvelut ovat ihan lapsen kengissä. Jos olisi brittien vastine U.S.A U.S.A huudolle, puhkeaisin nyt siihen.
PoistaMeillä on siirrytty pikkuhiljaa kokonaan maitotuotteettomaan ruokavalioon, myös lapset. Kaikki lähti siitä, kun mieheni pääsi kokonaan eroon ikänsä käyttämistään astmalääkkeistä. Nyt ollaan koko perhe Paleo-ruokavaliolla - ja ei voi muuta kuin suositella. Lisätietoa saa kyllä netistä ja funkkislääkäreiltä. Kaikki tarvittavat ravintoaineet saa kyllä ruokavaliosta, missä ei ole maito- eikä viljatuotteita.
VastaaPoistaNeljän äite
Mä luulen, että tuo on aika hyvä ruokavalio, vaikka vaatii varmaankin aluksi totuttelua.
PoistaMeillä tyttö valittaa myös vatsaansa vähän väliä, tosin yleensä kipu tuntuu menevän ohi yhtä nopeasti kuin tulikin. Olen miettinyt maidon osuutta asiaan, mutta jos asian ajattelee niin, että lapsi osaisi itse valita itselleen sopivaa ravintoa, huoleni pitäisi olla turha. Tyttö on enemmän riippuvainen aamumaidostaan kuin minä kahvistani, ja se on paljon se. Maitoa - yleensä luomuna - kuluu ainakin puoli litraa päivässä, ja enemmänkin menisi, jos annettaisiin. Koetamme kuitenkin vähän rajoittaa maidon juontia, sekä vatsakipujen vuoksi että siksi, ettei tyttö kuittaisi nälkää pelkällä maidolla, vaan saisi muitakin ravintoaineita.
VastaaPoistaToisaalta, maitoa menee vain maitona: jugurttiin, viiliin, rahkaan, juustoon, kermavaahtoon jne. tyttö ei koskekaan. Jäätelö on liki ainoa muu maitotuote, joka kelpaa. Ruoassa maitotuotteet onneksi menevät myös.
Meillä esikoinen kittaisi maitoa ihan järjettömiä määriä, mutta ei malttaisi syödä muuta. Ihan vastakohtia joissakin asioissa nämä lapset.
PoistaHenkilöt, joill on esim. laktoosi-intoleranssi voivat juoda käsittelemätöntä maitoa ilman minkäänlaisia vaikutuksia. Se on juuri se maidon käsitteleminen ja ns. "puhdistaminen" , mikä pilaa maidon ja tekee siitä juomakelvotonta niille, jotka kärsivät kyseisestä vaivasta. Onko mitään järkeä??
VastaaPoistaOnhan se ihan järjetöntä. :)
Poista