tiistai 13. marraskuuta 2012

Jyrkin joukoissa

Viime viikot ovat olleet hedelmällistä aikaa sosiaaliturvasta puhisemiselle. Hilpeyttä herätti kokoomusnuorten varapuheenjohtajan viimeisen päälle punnittu avaus lapsilisien lopettamisesta. Tästä lienee turhaa purnata enempää, koska jos keskustelun moottori ei ymmärrä, että lapsilisät ovat tulontasausmekanismi lapsettomilta lapsiperheille, on keskustelun jatkon anti melko mitätön.

Mutta sitten tuli Jyrki Katainen ja kehtasi ehdottaa, että kotiäitien osa-aikaisen työn mahdollisuuksia tulisi helpottaa. Ja saman tien keskustelupalstat täyttyvät tuohtuneista kotiäideistä, jotka marttyyrin viitat olallaan huokailevat, että nytkö pitäisi vielä töihin palata, kun on nämä lapsetkin tässä hoidettavana. Että on se kamalaa. 



Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Missä vaiheessa se, että naisilla (ja miehillä) olisi laajempi skaala mahdollisuuksia yrittää yhdistää lasten hoito ja työelämä, kääntyy kamalaksi uhkakuvaksi? Nythän on niin, että jos lapsen haluaisi laittaa vaikka kahdeksi päiväksi päiväkotiin ja mennä siksi aikaa töihin, menettää siinä samassa koko kotihoidon tuen. Siihen ei kaikilla perheillä ole lisääntyvien palkkatulojenkaan myötä taloudellista mahdollisuutta, kun lasketaan uutena menona mukaan päivähoitomaksu. Jos ihan pääministeritasolla pohditaan, että sosiaaliturvaa pitäisi muokata monipuolisemmaksi, ei se ainakaan minun mielestäni ole ihan huono asia.

Uudenlaisia joustoja tarvitaan tietenkin myös työelämässä, mutta voisiko joku selittää minulle, miksi tästä avauksesta kannattaisi hermostua? Ainakaan minä en huomannut missään mainintaa kotihoidontuen lakkauttamisesta.

62 kommenttia:

  1. Erittäin asiallista, pääministeri!

    Todellakin menisin osa-aikatöihin, jos työnantaja kykenisi joustamaan ja antaisi sellaisen mahdollisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos muissa pohjoismaissa osa-aikainen työ onnistuu paljon paremmin, en näe mitään syytä, miksi se ei voisi olla mahdollista myös Suomessa.

      Poista
  2. Aamen! Linkitin tekstisi pariin facebook-keskusteluun. Ei omat viime yön valvoneen raskaus-aivot kykene järkevään lauseenmuodostukseen ;)

    VastaaPoista
  3. Räkäisin aivoin olin Jykän kaa samaa mieltä, vaikka meillä se hoitovapailija onkin isä (jolla on tosin pienemmät tulot). Nykyinen systeemi on liian jäykkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 100% tai 0% on mun mielestä vähän liian jäykkä tilanne. Suuressa osassa työpaikoista se menee kuitenkin noin.

      Poista
  4. Tänään on tosiaan ollut ihmeen paljon lukihäiriöisiä uutistenlukijoita liikenteessä. Itse en hyvällä tahdollakaan saa koko aiheesta irti edes rivienvälistä vihjausta siitä, että kaikki lapsiperheiden tuet leikattaisiin minimiin ja kotiäidit pakotettaisiin töihin kotoa laiskottelemasta, nih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko aiheen otsikointi mun mielestä pyrkii siihen, että joku suuttuisi nyt tästäkin. Jos otsikossa lukisi, että "Katainen haluaa mahdollistaa naisille monipuolisemmat mahdollisuudet lasten hoidossa", olisi tunnelma vähän erilainen. Tai sitten ihmiset vaan ymmärtää tahallaan väärin.

      Poista
  5. en varmaan ymmärrä tuota kokonaan, mutta oma mielipiteeni on että on ihanaa jos töisä piipahtelu tehdään helpommaksi, mutta se ainainen kelan kanssa tappelu siitä että paljonko saa tienata ennenkuin lähtee tuet tai tulee takaisin perintää ärsyttää suunnattomasti. toivottavasti tämä asia helpottuu uudistusten myötä. ja toivottavasti uudistukset siis tulee niin että siinä ajatellaan niitä äitejä, isiä ja perheitä eikä valtiota yms

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nuo portaittain laskevat tuet on aina vähän hankalia, mutta jos se on muissa pohjoismaissakin saatu toimimaan ilmeisesti ihan hyvin, voisi sama onnistua myös meilläkin.

      Poista
    2. Apropos, olen kovasti odotellut viime vuosina, että yksityishenkilöillekin tulisi pian käyttöön verotili - eli tapa reaaliaikaisesti seurata verotuksen oikeellisuutta. (Onhan ne veronpalautukset ihan kivoja, mutta vielä kivempaa olisi olla ajan tasalla, eikä odotella plus- tai miinusmerkkisiä ylläreitä keväisin.)

      Jos moiseen ansiotietojen seurantaan olisi joskus mahdollisuus verottajankin puolesta, pitäisi siihen voida saumattomasti (no siis minun mielestäni pitäisi voida, tuskin se oikeasti niin menisi) arvio myös siitä, milloin ollaan tukien suhteen menossa ns. metsään - tällöin perheen reaalitalouden suunnittelun pitäisi olla helpompaa, kun heti näkisi esimerkiksi lisääntyneiden tai vähentyneiden töiden vaikutuksen talouteen.

      Luultavasti tulen vielä tikahtumaan omaan optimismiini.

      Poista
    3. Kannatushuuto verotilille!!! Mua aina hämmästyttää ne verotoimiston yllärit, kun verotuspäätös saapuu kotiin.

      Mä muistelen lukeneeni jostakin, taisi olla Osmo Soininvaaran ehdotuksen, työttömän verokortista, jonka avulla työtuloja ja työttömyyskorvausta voitaisiin yhdistää. Tietyn työtulorajan ylitettyään veroprosentti alkaa muuttua ja tavallaan työttömyyskorvaus peritään veroina portaittain takaisin. Kai. Jos ymmärsin oikein. Tätä kaavaa voisi kai soveltaa myös kotihoidontukeen.

      Olkaamme siis optimisteja.

      Poista
    4. Verotäti vastaa. Visio (ja tavoitetila) on, että tulevaisuudessa kaikki verot kulkisi verotilin kautta. Valitettavasti siihen kuluu vuosia (ja paaaaaljon rahaa, jota ei ole). Ensimmäisenä tavoitteena on saada kulkemaan yritysten kaikki verot sitä kautta, nythän sieltä kulkee vain alvit, sotut yms. oma-aloitteiset maksut. (Ja se sotku kun jotkut firmat ei tajunneet alussa, että ne kaikki maksut ei kulje sitä kautta).

      Poista
  6. Mä olisin myös kiinnostunut osa-aikatöistä. Voisin mielelläni tarjota oman työpanokseni muille vaikka 1-2 päivää viikossa. (Viime keväänä itse asiassa mietin, menisinkö työpaikalleni vapaaehtoiseksi vaikka 1 päivän viikossa...) Oma työnantajani osa-aikatyötä tuskin pystyisi järjestämään. Tai pystyisi, jos haluaisi mutta ainakin asenteissa pitäisi varmaan tapahtua ensin muutoksia.

    Asun kuitenkin kunnassa, missä maksetaan kuntalisää (jee!). Mutta täällä kuntalisän saamisessa on tarkat ehdot, mm. jos nostaa kuntalisää, ei saa olla mitään palkka- tai pääomatuloja (!!). Tilanne on siis patti. Olet joko töissä tai kotona. Vuodenvaihteesta kuntalisää meinataan laskea reippaasti. Ehdot taitavat kuitenkin pysyä yhtä tiukkoina. Mitä järkeä tässä on? Miksimiksi vaihtoehdot on jokotai?

    Olen nyt valinnut, että olen täyspäiväisesti kotona kun en halua viedä lasta vielä hoitoon pitkään aikaan. Jotain joustoa systeemeihin saisi tulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saa mennä vapaaehtoiseksi!!!!! :D

      Älytön juttu tuo kuntalisän menetys palkka- tai pääomatuloista. En tiennyt, että tuollaistakin on. Lisää joustoa!!!

      Poista
    2. Ihan vaan tuli mieleen, että eikö esim. osuuskaupan jäsenmaksun korko ja pankkitilille maksettava talletuskorko ole myös pääomatuloja. Aika nihilististä, jos noista lähtee kuntalisä. Ymmärrän kyllä, että lisää ei haluta maksaa "liikaa" tienaaville.

      Poista
    3. Mutta kun tekis mieli käydä kuitenkin vähän töissä :D Sais hengata mukavien työkaverien kanssa ilman vastuuta ja olla hyvä ihminen, kun apua tarvittais kuitenkin. Ja sais ehkä vähän omaakin aikaa :D Okei, oikeasti, on vaikeaa ymmärtää, miksi mä en voisi olla ihan oikeasti palkkatöissä vaikka sitä päivää viikossa.

      Mullakaan ei käy järkeen noi kuntalisän ehdot vaikka kuinka niitä päässä pyörittelen. Tällä nimenomaan varmistetaan, että jos olet kotona, niin olet sitten kanssa! Tässä yksi päivä mietittiin, siirrettäisiinkö miehen firma kummankin nimiin mutta tajusin että silloinhan saattaisi joskus tulla pääomatuloja eli ei kiitos...

      T. se sama nimetön

      Poista
    4. Kuitenkin suurin osa kotihoidontuella elävistä naisista on ihan tavallisia, ehkä jopa keskimääräistä pienituloisempia naisia, eikä mitään osingoissa piehtaroivia rikkaita. Tuo on juuri se kannustinloukku, mihin naiset laitetaan, kun ei saa mitään ylimääräistä yrittää tienata omalla työllään tai pääomallaan.

      Varmaan työntekijöidenkin puolelta pitää löytyä osa-aikaisuuden suhteen joustoa, että ei ihan välttämättä pääse osa-aikaisena takaisin niihin vanhoihin hommiinsa. Mutta kyllä mä uskon, että työnkuvia muokkaamalla tekemistä löytyy ihan järkevälläkin tavalla.

      Poista
  7. Minä olen ajatellut hoitovapaalla tehdä lyhyitä projektitöitä, en omalle työnantajalle vaan keikkahommina Mamworkin kautta. Onko tuttu firma? Jos ei, niin kannattaa tutustua: http://www.mamwork.fi/. Mamwork on syntynyt juuri ajatuksesta, että hoitovapaalla oleva kaipaa älyllistä haastetta, muttei pysty sitoutumaan täysipäiväiseen työskentelyyn. Siispä tämä firma välittää asiantuntijoita yrityksille, jotka kaipaavat asiantuntijoita lyhytkestoisiin projekteihin. Työ on pääosin etätyötä, joka ainakin minulle sopii paremmin kuin toimistolle meneminen (= voin tehdä naperon päiväunien aikaan kun ei ole isovanhempia, joille lapsen tyrkätä).
    Mielestäni aivan mahtava konsepti, jollaisia tarvitaan Suomeen lisää (siksi rohkenin täällä mainostaa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan lukeneeni tuosta mamworkistä jostain lehdestä. Varmasti jonkin tyyppiseen työhön tuo sopii mainiosti ja juurikin lyhytaikaisesti. Ongelma on kuitenkin varmaan se, että kaikkien lapset ei nuku päiväunia ja etätyöhönkin tarvitsee jonkinlaisen työrauhan. Jos sitä ei saa järjestettyä, tulee työstä varmaan aika kaoottista.

      Poista
    2. Tuo päiväunijuttu olikin vain, miten itse asian toteuttaisin. Joku muu varmaan saa lapsen lyhytaikaisesti hoitoon esim. isovanhemmille. Joku ei saa minnekään, jolloin osa-aikainen työskentely onkin aika mahdotonta, vaikka haluja olisikin.

      Osa-aikainen päivähoito on mielestäni tärkein edellytys osa-aikaiselle työnteolle isommassa mittakaavassa, ja tällöin myös kotihoidontuen osa-aikaisuutta pitäisi kehittää. Nythän kotihoidontuen menettää, jos lapsi on kunnallisessa päivähoidossa edes osa-aikaisesti.

      Mielestäni myös tarvitaan Mamworkin kaltaisia välittäjäyrityksiä, sillä kaikilla työnantajilla ei tulevaisuudessakaan ole mahdollisuuksia tai haluja tarjota hoitovapaalla olevalla työtä esim. yhdeksi päiväksi viikossa.

      Poista
    3. Aika monella ei ole mahiksia saada päiväsaikaan lasta hoitoon. Ja monella perheellä isovanhemmat asuu toisella paikkakunnalla. Siinä mielessä olisi mun mielestä kohtuullista, että yhteiskunta jeesaisi sen verran, että ei menettäisi heti koko kotihoidontukea. Mamwork on kyllä hyvä juttu.

      Poista
  8. Pääministeri saa kaikessa rauhassa toivoa mitä vaan, mutta niin kauan kun päättäjät eivät tee tätä vaihtoehtoa houkuttelevaksi, tai edes realistiseksi, niin turha odottaa muutosta. Tässä pitäisi joustaa monta tahoa: työnantajien, KELAn, päivähoidon ja vielä perheidenkin. Moni kotiäiti varmasti mielellään tekisi pari päivää viikossa tai vaikka kolme tuntia päivässä jotain mielekästä työtä kodin ulkopuolella, JOS se olisi taloudellisesti kannattavaa, JOS päivähoito järjestyisi ongelmitta ja JOS työnantajalla olisi tarjota jotain sellaista työtä, jota voisi osa-aikaisena tehdä. Mutta esimerkiksi tuo päivähoito - jos lasta ei saa lähellä olevaan päiväkotiin, niin viitsiikö sitä rahdata lasta muutaman tunnin takia kovin pitkiä matkoja? Jos työntekeminen tulee kalliimmaksi kuin tuilla eläminen, niin aika harva on siinä tilanteessa, että valitsee silti sen huonomman vaihtoehdon.

    Mua ottaa näissä lausunnoissa aina eniten päähän se, että siellä taas mussutetaan tekemättä asialle mitään. Katainen on hyvä ja laittaa työryhmän pystyyn, joka parin kuukauden päästä tulee järkevien lakimuutosten kanssa ulos, ja jotka eduskunta sitten hyväksyy. Jos nyt ensin vaikka hoitaisivat ton KELAn, kannustimet ja päivähoitoasiat kuntoon. Katsotaan sitten, onko kyse siitä, että äidit ei vaan *viitsi* mennä töihin, vai ehkä sittenkin siitä, että tällä hetkellä se on tehty erittäin hankalaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että monella tästä avauksesta harmistuneella unohtuu se, että vaikka itse ei halua mennä osa-aikaisesti töihin, joku muu voi haluta. Eihän kenenkään tietenkään tarvitse tehdä mitään työtä hoitovapaan ohella, jos ei halua.

      Se on kyllä totta, että tässä suhteessa tarvitaan paljon lisäpanostuksia päivähoitoon tai vaikka edes kerhotoimintaan. Ja nimenomaan niin, että se olisi perheille taloudellisesti kannattavaa yhdistää kotihoitoa ja työntekoa. Mä en näe tuossa Kataisen avauksessa sitä vivahdetta, että naiset eivät *viitsi* mennä töihin. Olisi hienoa, jos tästä lähtisi käyntiin pitempikin keskustelu, joka johtaisi muutoksiin.

      Poista
  9. Jep, kerrankin olen Jyrkin kanssa jokseenkin samaa mieltä. Ihan huipputilanne olisi jos molemmat vanhemmat pystyisivät tekemään osa-aikatyötä lasten ollessa pieniä - edellyttäen tietysti että se olisi taloudelliseti mahdollista. Voisi se monelle ollakin!

    Perhe säästäisi ainakin veroissa (veroprosenttien pienenemisen myötä) ja päivähoitomaksuissa kun vanhemmat vuorottelisivat kotona lasten kanssa. Perheen elintason muutos ei välttämättä olisi niin katastrofaalisen iso miltä se äkkiseltään kuulostaa. Jonkun kevyen päivähoitomuodon tuo kaiketi kuitenkin vaatisi rinnalle; aina työaikojen sovittaminen juuri perheen tarpeita vastaavaksi ei välttämättä onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tunnen yhden perheen, jotka hoiti kotona lapsen melkein 4-vuotiaaksi kerhon ja molempien vanhempien osa-aikaisen työn avulla. Progressiivinen verotus on ilmeisesti niissä tilanteissa, kun molemmat tienaa vähemmän, aika edullinenkin vaihtoehto. Päiväkotipaikan kanssa sumpliminen onnistuisi varmaan paljon helpommin.

      Poista
    2. Keskituloisille (ja suurituloisille vielä enemmän) tuollainen 50/50-tyyppinen työaika (jossa isä ja äiti ovat vuoroviikoin tai vuoropäivin osa-aikatyössä) on progressiivisen verotuksen ansiosta erittäin hyvä ratkaisu.

      Esimerkiksi meillä kahdella (jonkin verran keskituloa paremmin palkatulla) tällä systeemillä jää vuositasolla tuhansia euroja enemmän käteen kuin sellaisessa järjestelyssä jossa vain toinen meistä olisi töissä.

      Tällainen työaikajärjestly vaatii tietysti sen, että kummankin työnantajan on oltava yhteistyökykyinen. Toisaalta, osittaiselle hoitovapaalle on pakko päästää(?) joten kun työnantaja joutuu joka tapauksessa lähtemään osa-aikajärjestelyyn niin luulisi, että viikkotuntimäärän sopiminen olisi pelkkä muodollisuus.

      t. Blogin kiintiömies

      Poista
    3. Mä muistelin sua tuossa isänpäivän tienoilla! :D

      Rohkaisevaa kuulla, että tuokin onnistuu. Tonnit on jo ihan tuntuva tulolisä. Kerrankin verotuksessa tuntuu olevan jotain järkeä.

      Poista
    4. Ihmettelinkin isänpäivän tienoilla miksi korvat kutisivat. Hyvä, että selvisi :)

      Kyllä tuo onnistuu mutta vaatii tosiaan sopivat duunit joissa voi vaikuttaa oman työn määrään ainakin hetkellisesti ja lisäksi jonkin verran ymmärrystä työyhteisön puolelta.

      t. Kiintiömies

      Poista
  10. Hoitovapaalla saa kyllä tienata ihan niin paljon kuin tykkää (ja vanhempainvapaallakin saa käydä töissä sunnuntaisin (tai "sunnuntaisin"), koska rahaa maksetaan vain kuudelta päivältä viikossa). Aika harvassa kunnassa maksetaan kuntalisää, mutta eihän se tosiaan kannusta jos kuntalisä menee yks yhteen sen tienatun palkan kanssa, kuten joku tuolla kertoi.

    Eli ongelma ei ole musta niinkään sosiaalietuuksissa (toki kotihoidon tuen suuruudesta voidaan keskustella erikseen), vaan työpaikoissa (joiden realiteeteista mä en tiedä mitään). Mä olen osittais-friikku eli kotivuosina tein töitä iltaisin ja öisin, jonkun verran, välillä liikaa.

    Eli jos vanhemmat vuorottelevat työaikojaan, mikään ei estä molempia tekemästä niin paljon duunia kun huvittaa, ja tunteja päivään mahtuu. Ja eikös osittaiseen hoitovapaaseen ole pakko lain mukaan työnantajan suostua? Se korvaus sitten onkin taas muhkeat 70e kuussa...

    Mutta mielenkiintoista olisi tietää millaisia vaikutuksia olisi jos mahdollistettaisiin yhdistetty päivähoito&kodinhoidon tuki: jos voisi laittaa lapsen osapäiväiseen hoitoon, ja saada kotihoidon tukea niiltä päiviltä jolloin lapsi ei ole hoidossa.

    Myönnän, että mussa on tiettyä kokoomusskeptisyyttä, mutta olisin kaivannut vähän laajempaa avausta ideasta - eli onko tarkoituksena oikeasti hakea porkkanaa vai keppiä? Ruotsissa varmasti äidit käyvät jo enemmän töissä sen takia, että perhevapaita on korvamerkitty isille (korjatkaa toki jos olen väärässä). Mielestäni tämä ei ainakaan aiemmin ole ollut Kokoomuksen agendalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa tietenkin tienata niin paljon kuin tykkää, mutta jos perhe on sellaisessa tilanteessa, että mies haluaa käydä kokopäiväisesti töissä virka-aikaan ja nainen haluaisi etupäässä hoitaa lasta kotona, mutta haluaisi tehdä vaikka yhden päivän töitä viikossa virka-aikaan, on tilanne hankalampi. Jos siis tarvitsisi kunnallisen päivähoidon apua hoidon järjestämiseen. Kotihoidontuki on sidottu kunnallisen päivähoidon käyttämättä jättämiseen. Öisin ja iltaisin voi tietenkin tehdä jotain työtä, mutta se on sitten kustakin kiinni, kuinka paljon perheen yhteistä aikaa haluaa työhön käyttää.

      Jos naisella on työpaikka ennestään, voi tietenkin työnantajan kanssa yrittää asioita sumplia. Suurella osalla kotihoidontuella olevista naisista ei kuitenkaan ole vakituista työpaikkaa ja se myös rajoittaa työllistymismahdollisuuksia. Tässä osa-aikaisen työn mahdollisuuksien parantamisessa tietenkin työmarkkinoilla on myös paljon kehitettävää.

      Mä en kokoomuksen agendasta osaa sanoa, mutta ihan vaan jos ajattelee tätä asiaa naisten tasa-arvoa parantavana muutoksena, on sille aika helppoa löytää perusteet. Eläkettä kertyy, naisten tulotaso kasvaa ja naiset eivät jää työmarkkina-asemissa niin sivuun, kuin jos on ollut kokonaan poissa työelämästä vuosikausia. Mä en hahmota, mikä se keppi tässä asiassa olisi, kun tuen leikkaamisesta ei ole nyt sanottu mitään.

      Poista
    2. Ei sanottu tukien leikkaamisesta - mutta mä en myöskään nähnyt sitä konkreettista porkkanaa, eli ei sanottu myöskään, että päivähoitoa kehitettäisiin joustavammaksi, kuten me täällä toiveikkaina nyt ajattelemme.

      HS sanoo Kataisen suulla: "Osaksi syynä on kulttuuri, osaksi sosiaaliturvan mallit." Eli sosiaaliturvaan puuttumiseen viitataan, päivähoidon kehittämiseen ei puolella sanalla.

      Ja kyllä, I'm all for jousto.

      Poista
    3. Tätin kanssa samaa ajattelin minäkin, että työelämä on se, mikä tässä eniten mättää. Esim minun työpaikalla, jonka voisin ajatella olevan keskivertoa joustavampi (julkisen sektorin virasto), on silti vaikea ajatella tekevänsä vain puolikasta päivää. Puolikkaita sijaisia ei ole ollut tapana ottaa, joten kuka ne loput työt tekisi? 100 % työt 50 % työajalla? Ainakin asiantuntijatehtävien kohdalla tämä tuntuu vaikealta vai onko kyse vain siitä, ettei tähän olla totuttu? Varmasti työpaikka tähänkin sopeutuisi. Jos yhdelle mahdollistettaisiin puolikas työaika, voitaisiin toista puolikasta palkata tekemättä kenties toinen pienten lasten vanhempi (en sano äiti), joka haluaisi palata työelämään kevennetysti.

      Monet kollegat esim Saksassa ja Hollannissa ovat lapsen saatuaan ryhtyneet tekemään vain 50% työaikaa. Tähän tosin on ymmärtääkseni osittain pakottanut päiväkoti, joka on auki vain puolet päivästä. Siellä on siis työelämä saanut joustaa päivähoidon kustannuksella. Täällä työelämä ei jousta, vaan se on joko tai. Tai no, minun virastossa on tyypillistä, että naiset (ei miehet) tekevät 80%:ta työaikaa vanhempainvapaalta palattuaan (näin minäkin aion), mutta työkuorma harvoin kevenee 20 %:lla.

      Poista
    4. Mä miellän sen "sosiaaliturvan malleihin" viittamisen/puuttumisen viittauksena siihen, että kotihoidontuen menettää heti, jos laittaa lapsen vaikka päiväksikin viikossa päiväkotiin. Muistelen, että Tanskassa on käytössä malli, jossa portaittain päiväkotitunnit vähentää kotihoidontukea ja siellä naiset tyypillisesti tekee lyhyttä työpäivää jo aika varhain. Ruotsin mallia en muista. Mutta kyllähän Suomessa osa-aikainen päivähoito on mahdollista. Kyse on kai ennemminkin päiväkotipaikkojen systemaattisesta alimitoituksesta, josta mun mielestä on ennemminkin vastuussa kunta, ihan valtuuston puoluerakenteesta riippumatta.

      Työelämässä on mun mielestä suomalaisena erityispiirteenä tuo osa-aikatyön "mahdottomuus". Se tuntuu toimivan ihan hyvin muualla maailmassa, joten en ihan heti usko, etteikö se olisi meilläkin mahdollista. Osa-aikatyötä voisivat tehdä osittain työkyvyttömät, osa-aikaeläkeläiset, osa-aikaiset kotiäidit/isät, opiskelijat ym. Kyllä niitä ryhmiä on todella paljon.

      Poista
    5. No niin. Kun se Katainen ei varsinaisesti sano/uhkaa/lupaa mitään, niin ihmiset visioi sen omasta näkökannastaan riippuen joko positiivisena tai negatiivisena. Ehkä minä tässä voisin oppia olemaan positiivisempi kunnes toisin todistetaan. :)

      Mutta esim. täällä meillä päivähoito on järjestetty siten, että vanhemmat saa itse valita täysin vapaasti omat osa-aikaiset päivänsä, mikä tarkoittaa, että paikalla on (teoriassa) täysi naisitus, vaikka lapsista olisi puolet vapaapäivällä. Vanhemmille kiva, kunnalle tehotonta ja kallista. Eli miten saataisiin päivähoidon resurssit sellaiseksi, että sinne voisi viedä lapsen koska vaan työn vaatiessa hetkeksi? Tietysti sinne saataisiin sitten kivasti myös niitä osa-aikaisia työpaikkoja ;) Toivottavasti joku tekisi tästä jonkun fiksun mallin, ja ideaa tosiaan lähdettäisiin edistämään tätä kautta.

      Poista
    6. "Osaksi syynä on kulttuuri, osaksi sosiaaliturvan mallit." Mä käsitin tuon kulttuurin paitsi yleisinä toimintatapoina, myös nimenomaan yritysten kulttuurina. Että meillä töissä joko ollaan tai ei olla.

      Kokoomuksella on ajoittain ihan kivalta kuulostavia avauksia mutta tarkemmalla (pessimistellä?) pohdinnalla niistä voi löytää viitteitä halusta heikentää sosiaaliturvaa. Katainen tykkää puhua yhteisöllisyydestä, vapaaehtoistoiminnasta, hyvää tekevistä yhdistyksistä jne. ja silloin mulla nousee aina niskavillat pystyyn; nytkö se haluaa siirtää hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita yksittäisten ihmisten hyväntahtoisuuden ja kolmannen sektorin varaan?

      Ihan varmasti perheisiin liittyviä sosiaalietuuksia kannattaa tarkastella kriittisestikin.. mutta tässä tapauksessa voisi miettiä myös millaisia keppejä ja porkkanoita voisi tarjota yrityksille jotta ne ihan oikeasti tarjoaisivat myös osa-aikaisuuden mahdollisuuden työntekijöilleen.

      Minä saisin firman puolesta tehdä osa-aikatyötä - jos tekisin saman määrän duunia vähemmässä ajassa kuin kokoaikaisena mutta pienemmällä palkalla. En innostunut.

      Miehen työpaikalla ajatus osa-aikaisuudesta tyrmättiin. Kun osa-aikaisuus ei sopinut, mies jäi opintovapaalle (opintoja kun voi sumplia paremmin omiin aikatauluihin sopivaksi kuin työaikoja). Nyt työpaikalta soitellaan josko hän voisi edes jotain keikkahommaa tehdä. Ei voi kun tienaamalla menettäisi aikuisopintorahan.

      Osittaisella hoitovapaalla voi olla muistaakseni vain toinen vanhempi kerrallaan..? Ja työnantajan ei tarvitse suostua siihen kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Meillä pojat ovat jo kolme täyttäneet mutta silti mielellämme tekisimme lyhennettyä työviikkoa molemmat jos sen jotenkin saisi työnantajien kanssa järkevästi sumplittua.

      Poista
    7. Mun mielestä ei kannata torpata tällaista ihan järkevää keskustelunavausta toteamalla, että tästä ei kuitenkaan koskaan tule mitään ja teillä on epäilyttäviä motiiveja. Yleisestä keskustelusta on kuitenkin aika pitkä matka mihinkään tukien leikkaamiseen ja siihen tarvitaan kyllä enemmänkin kannatusta, kuin vain yhden puolueen kanta. Muissa pohjoismaissa on mun mielestä ihan hyvää vertailupohjaa meidän suomalaisen mallin kehittelylle.

      Poista
    8. Ei kai tässä kukaan torpannutkaan? Kysyin "laajempaa avausta" ja sitä tarkoitin. Mut ehkä viittasit muihin, "yleisiin" keskusteluihin.

      Poista
    9. Keskustelu on vasta lähtenyt tuosta Kataisen yhdestä haastattelusta käyntiin, joten eiköhän asiasta saada laajempaakin näkökulmaa. Tuntuu vaan siltä, että keskustelupalstoilla ja esim. Hesarin kommenteissa monien mielestä koko asiasta ei saa edes keskustella, koska niitä työpaikkoja ei kuitenkaan saa ja pitää saada perheiden itse päättää. Ihan kuin jo keskustelu veisi jotain joltain pois.

      Poista
    10. Ihan jäin sellaista miettimään, että onko nyt niin, etteivät työnantajat kategorisesti suostu esimerkiksi lyhyempiin työviikkoihin? Luulisi sen olevan neuvottelukysymys. Okei, voi toki olla, että vuoroperusteisesti toimivissa lafkoissa homma ei ole ihan niin yksinkertainen, mutta lopulta kai sielläkin useimmiten sumplittavissa.

      Omalla asiantuntija-alallani ei ole edes mitenkään kovin tavatonta, että ihminen tekee vaikkapa nelipäiväistä viikkoa tai kuusituntista työpäivää.

      Tuleehan siitä tietenkin takkiin rahallisesti, mutta jos nyt on sellaisessa tilanteessa, että voi esimerkiksi elää hieman nuukemmin koska haluaa hidastaa - tuskin sillä mitään häviää, että edes kysyy, onnistuisiko työajan järjestely toisella tavalla.

      Ja joo, tajuan kyllä, että tuossa ylempänä kirjoittaneella oli kysytty ja ehdotus tyrmätty, mutta monista aiheeseen liittyvistä kommenteista tulee vähän sellainen fiilis, että työnantajan ajatukset aiheeseen liittyen on tulkittu asiaa varsinaisesti kysymättä.

      Poista
    11. Kyllä jokaisella alle kakkosluokkalaisen vanhemmalla on oikeus lyhennettyyn työviikkoon, siis lakisääteinen sellainen. Ehkä siitä ei tykätä, mutta sellainen mahdollisuus on.

      "Voit vanhempainvapaasi jälkeen jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin teet lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa. Isä ja äiti voivat molemmat olla osittaisella hoitovapaalla, mutta eri aikaan.

      Sinulla on oikeus olla osittaisella hoitovapaalla, kunnes lapsen 2. kouluvuosi päättyy (31.7.).Oikeus hoitovapaaseen on pidempi kuin miltä ajalta Kela maksaa tukea. Kela maksaa osittaista hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta sekä uudelleen ensi- ja toisluokkalaisen vanhemmille (31.7. asti). "

      "Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että lyhennät työaikaasi lapsen hoidon vuoksi niin, että työskentelet keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 6-tuntista työpäivää tai 4-päiväistä työviikkoa."

      "Osittainen hoitovapaa edellyttää, että olet työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjä. Hoitovapaan saaminen edellyttää yleensä myös, että olet ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeisen vuoden aikana"


      "Osittaiselle hoitovapaalle voivat myös jäädä sekä isä että äiti, kunhan vanhemmat jakavat hoitovastuun eivätkä ole vapaalla samaan aikaan. Perhe voi jakaa hoidon niin, että toinen hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin tai niin, että molemmat vanhemmat tekevät 4-päiväistä työviikkoa ja toinen hoitaa lasta esim. maanantaina ja toinen perjantaina. Jos molemmat ovat osittaisella hoitovapaalla, molemmat saavat myös osittaista hoitorahaa."

      Kelan sivuilta "osittainen hoitovapaa". Löytyy myös Finlexistä "Työsopimuslaki 26.1.2001/55" > osittainen hoitovapaa.

      Meillä esimerkiksi veljeni vaimo on osittaisella hoitovapaalla aina maanantaisin kuusivuotiaan tyttönsä kanssa. Me aiomme tätä mahdollisuutta myös käyttää hyväksi tulevaisuudessa, tykättiin tai ei. Pelkkään työakan lyhennykseen työnantajan ei tarvitse suostua, mutta osittaiseen hoitovapaaseen ei ole kuin suostuttava.

      Poista
    12. On ehdottoman hyvä tietää oikeutensa, ja minustakin tuo on mainio systeemi :)

      Luulen kyllä, että moni työnantaja saattaa suhtautua oletettua suopeammin työajan lyhennykseenkin, jos vaan kauniisti kysyy. (Ja antaa toiselle hetken aikaa pohtia - jos vastaus pitää saada heti, se on yleensä "ei".)

      Poista
    13. Waapo, kiitos näistä selvennyksistä! :))) Sotkin näemmä oikeuden osittaiselta hoitovapaalta saatavaan (huikeaan) tukeen ja oikeuden ylipäätään pitää osittaista hoitovapaata.

      Täytyykin kohta ruveta pohtimaan kuinka toimitaan kun meidän opintovapaat loppuu. Osittainen hoitovapaa molemmille voisi olla aika jees! (Jos vaan tällä kertaa palkan lisäksi myös työtaakkaa saisi vähennettyä 20%, hoh.)

      Poista
  11. Mä en kanssa oikein tavoita, miksi kotäidit martsaa tosta Kataisen ehdotuksesta? Sehän on tosi hyvä idea! Ihan puoluekannasta riippumatta. Lisää joustoa ja variaatioita työelämään, osa-aikajuttuja, päivähoitojärjestelmän joustavammaksi muuttamista. Saas nähdä minkä vaunumarssin kotiäitientusiastit tosta ehdotuksesta masinoi? No, mua ei siellä sit ainakaan nähdä :)

    Kiitos haasteesta! Vastaan heti kun bronkiitiltani kykenen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ma en vaan ummarra, miksi helvetissä ei saisi olla valinnanvaraa. Että joku kotiäiti kokee kamalan syyllistävänä sen, jos töihin menoa portaittain halutaan kehittää.

      Poista
    2. Ehkä ajotus oli huono tuon lapsiliskohun takia? Mä pidän kuitenkin hyvänä asiana sitä, että ajankohdasta huolimatta koitetaan etsiä aktivoivia ratkaisuja, joilla saadaan kotiäitien mopo pysymään käynnissä, perheen talous tasapainossa ja yhteiskunnalle verorahoja. Ja lisäksi vielä ne lapset hoidettua.

      Poista
    3. Mä luulen, että ajoitus ei ollut paras. Ja kaikilla on vielä muistissa ne Juhana Vartiaisen "kotiäitien rento löysäily" lausunnot. Mutta tässä jyrkin asiassa on nähdäkseni kyse vähän eri asiasta.

      Poista
  12. Valinnanvaraa nimenomaan. Joku haluaa olla kotona, joku taas ei halua pysyä siellä yhtään enempää kuin on pakko.

    Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Olimme onnekkaita - hoitopaikka löytyi viereisestä päiväkodista, työnantaja oli suopea 60 %.n työajan suhteen ja työnkuva muokkautui käytettävissä olevan työajan pohjalta. Kelan osittainen hoitorahakin (92 e/kk) tuntuu ihan bonukselta, kun en edes alkuun älynnyt, että sellaista voi hakea :D Toivoisin tätä mahdollisuutta muillekin. Kaksi kotiäiti-päivää viikossa, kolme työhaasteiden parissa - melko hyvä suhde alle 2-vuotiaan kanssa. Lähipiirissä on myös muita tuttavaperheitä, joissa molemmat vanhemmat tekevät 80 prosenttista työaikaa ja vuorottelevat vielä lapsen viennissä ja haussa. Heillä tuntuu energiaa riittävän työpäivien jälkeenkin.

    Jos näihin asioihin halutaan muutosta, niin se vaatii kyllä ennen kaikkea oman asenteen tarkistamista. Työnantajapuolella ei aina ymmärretä, ettei tästä jutusta kannata kieltäytyä vaan päinvastoin, näkisin ,että pidemmän päälle juuri tällaiset muutaman vuoden joustot pitävät porukan virkeänä duunissaan myöhemminkin.

    Toki on työhönpalaajillakin oman asenteen kanssa tekemistä. Juuri viime viikolla sain kuunnella ystäväni väsymyksensekaista tilitystä siitä, miten raskasta on dumpata 2-vuotias hoitoon jo seitsemän jälkeen ja rynnätä iltapäivällä viime hetkillä noutamaan tätä viimeisten joukossa. 5 kertaa viikossa. Vinkkasin lakisääteisestä mahdollisuudesta lyhennettyyn viikkoon ja ystävä totesi sen olevan käytännössä mahdotonta. Ai miten niin? Taitaa olla kyse omasta mukavuudenhalusta käydä asian kimppuun ja sopia asiasta työnantajan kanssa. Rahasta se ei kuulemma ole kiinni, joillain se on varmasti täysin ymmärrettävä painaa pitkää viikkoa. Tai hyvä työmotivaatio.

    Mutta just se valinnanvara. Olla kotona. Tehdä pitkää viikkoa. Tai jotain siltä väliltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työnkuva muuttuisi varmasti monella osa-aikaisuuden myötä. Mutta mukavalta kuullostaa tuo teidän järjestely.

      Mä uskon, että tuollaiset työaikajoustot todella auttaisivat ihmisiä jaksamaan töissä pidempään. Ihmisen elämässä on paljon erilaisia kausia, jolloin työteho ei ole se ihan 100%. Uskon, että joustoilla säästettäisiin rahaa myös sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kannalta.

      Poista
    2. Sitten on tietty niitä duuneja, joiden työnkuvaa ei oikein voi muuttaa. Joko olen projektipäällikkö tai sitten en ole, kaikenlaisten muiden roolien tarjoaminen olisi työnantajalta suojatyön tarjoamista - eikä se ole yrityksen olemassaolon tarkoitus. Ei työnantajan kannata ostaa minulta muuta kuin ydinosaamistani, muuten olen kallis kahvinkeittäjä, ja toisaalta omaa duuniani vaativampia hommia en osaa tehdä.

      Poista
    3. Se on ihan totta, että kaikki työt eivät vaan taivu osa-aikaisiksi. Ja ei varmaankaan useassa työsopimuksessa sallita sitä, että voisi tehdä jollekin toiselle firmalle töitä työsopimuksen ollessa voimassa.

      Poista
    4. Mä vastaan tähän väliin osittaista hoitovapaata käyttäneenä.

      Epäilemättä on työnkuvia, joissa voi määritellä ne tehdyt työtunNit ja työtaakan mutta itse asiantuntija-alalla (ja silloin esimiehenä) tein kolmessa päivässä viikon työt ja menetin palkasta 2/5 + maksoin hoitomaksut. Minulle ja lapselle se oli aiva ihanaa aikaa ja varmaan tämän kakkosenkin hoitoonsiirtyminen tapahtuu portaittain samalla tavoin vaikka taloudellisesti siinä ottaakin ihan hitosti takkiin!

      Mut vaikka työnantaja (julkinen sektori) oli ymmärtäväinen asian suhteen, ei mulle koskaan ehdotettu esimerkiksi työtehtävien läpikäyntiä ja karsimista. No - olin sen vuoden varmaan sitten osaston tehokkain työntekijä.

      Ton ylemmän Anonyymin kanssa siis samaa mieltä.

      Mutta jos Jyrki oikeasti keksii ja laittaa asian eteenpäin etenemään ja kehittymään pelkkien korulauseiden lisäksi, niin otan innolla vastaan kaikki joustot tulevaisuudessa.

      Poista
    5. Mun mielestä hoitomaksujen kohtuullistamisella tai jollakin portaittain laskevalla kotihoidontuella voisi noissa tilanteissa parantaa työn kannattavuutta. Toivottavasti jotain konkreettista muutosta tulisi tähän asiaan.

      Poista
  13. Osa-aikatyön vastustus ei välttämättä tule työnantajilta, vaan ihan eri suunnasta, nimittäin ammattiliitoilta. Ammattiliitot kärjistetysti sanoen ajavat työssä olevan, vakituisen, kokoaikaisen työntekijän asemaa, ja unohtavat kaikki muut. Mm. Palvelualojen ammattiliiton kanta on, että osa-aikatyö on vastentahtoista, ja omasta tahdostaan osa-aikaista työtä tekevät vain opiskelijat.

    Poliitikko-kaverin Facebook-seinällä Kataisen ehdotuksesta käydään keskustelua, jossa todetaan, että mikäli osa-aikatyö mahdollistetaan, niin kohta ei muita töitä edes ole tarjolla, ainakaan naisille.

    Että ei ne kotiäidit ainoita kimmastujia ole..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattiliitoilla on varmasti oma lehmänsä ojassa. Mutta nyt en ihan tavoita tuota ajatusta, että kohta ei olisi mitään muuta työtä naisille tarjolla, kuin osa-aikatyötä. Miten se niin menisi?

      Poista
    2. No se olisi tosiaan hanurista jos kokoaikaisen työn sijaan tarjolla olisi pääasiassa osa-aikatyötä jos kokoaikatyölle olisi halua ja tarvetta ja sellaista etsisi. Kaupan alalla noin taitaa jo jonkin verran ollakin, näin muistelen omilta kaupankassa-ajoiltani.

      Minä ajattelin tätä itsekkäästä lähtökohdasta; vakituisissa, kokoaikaisissa suht keskiluokkaisissa duuneissa oleville vanhemmille järkevästi järjestetty osa-aikatyö ja joustavat lastenhoitomahdollisuudet olisivat huippujuttu.

      Olisi ihan kiinnostava tutkailla tuota Ruotsin työtilannetta tarkemminkin; onko siellä kokoaikatyötä tarjolla vai onko tilanne luisunut siihen että saatavissa on pääasiassa osa-aikaisia hommia kuten ammattiliitot Suomessa pelkäävät? Miten pienten lasten vanhempien osa-aikaisuus on käytännössä järjestynyt, onko työpaikka sama kuin ennen lapsia vai onko kokoaikatyö pitänyt vaihtaa pysyvästi määräaikaiseen, uuteen hommaan? Hmm..

      Poista
    3. Itsellä ei ollut palvelualalla nuorempana työskennellessä ongelmaa, että ei olisi saanut tarpeeksi tunteja, mutta ilmeisesti sekin ilmiö on olemassa. Mutta tarjoilu- ja kaupan kassan työt kai perinteisesti ovat opiskelijoiden (ja siksi kai osa-aikaisuuden) aloja, kun niille voi työllistyä ilman koulutustakin.

      Muilla naisvaltaisilla aloilla (kunta, hoiva, kasvatus) ei mun mielestä ole osa-aikaisuuden ongelmaa. Olen käsittänyt, että siellä on aika tavallista, että ihmiset palaavat lasten saamisen jälkeen aluksi lyhennetyllä työviikolla ja sitten takaisin täyspäiväisiksi. En siis vieläkään ole keksinyt, miten tämä kotihoidontuen ja osa-aikatyön yhdistämisen kehittäminen muuttaisi työelämää siten, että työnantajat eivät enää haluaisikaan naisista kokopäiväisiä työntekijöitä. Selittäisikö joku minulle, niin pääsen ajatukseen mukaan.

      Poista
    4. Minä olen ihan väärä ihminen selittämään, kun en itsekään ymmärrä. Mutta en voi myöskään väittää olevani täysin kartalla kouluttamattoman, matalapalkkaisen duunarin arjen kipupisteistä.

      Mä näen osa-aikaisuuden jopa niin, että luomalla siihen paremmat mahdollisuudet saattaisi syntyä lisää työpaikkoja. Pienyrittäjä, jolla ei ole mahdollista palkata vakituiseen kokopäiväiseen työhön, voisi palkata osa-aikaisen. Olen myös sitä mieltä, että työllistämisen (eli uuden ihmisen palkkaamisen) riskiä pitäisi pienentää, jotta Suomen reilut 200 000 pienyrittäjää rohkaistuisivat kasvattamaan yritystään ja luomaan työpaikkoja Suomeen. Mutta koska käytännössä tämä tarkoittaa esim. irtisanomissuojan heikentämistä, ammattiliitot vastustavat.

      Poista
    5. Kaipa se kotihoidontuen keskeisin ongelma on se, että ne jotka käyttävät sitä pisimpään, ovat jo valmiiksi huonossa työmarkkina-asemassa ja pitkä tauko työelämästä huonontaa sitä entisestään.

      Suomessa on kai esimerkiksi Tanskaan verrattuna matala työllisyysaste osaltaan juuri sen takia, että työllistäminen on Suomessa kallista ja "riskialtista". Työntekijästä ei välttämättä pääse kovin helposti eroon. Tanskassa irtisanomissuoja on aika väljä ja siellä ainakin vajaatyökykyisiäkin palkataan helpommin töihin, kun työnantajalla ei ole suurta riskiä mahdollisista sairauskustannuksista. Tavallaan siis ymmärrän tuon irtisanomissuojan heikentämisen, kun sillä on myönteisiäkin vaikutuksia. Mutta on varmaan muitakin näkökulmia.

      Poista
  14. Kävin tänään kaupassa ja näin lööpit - ei mitenkään jokapäiväistä mulle ;) - ja nyt ymmärrän mihin viittasit "aiheesta ei saa keskustellakaan" kommenteillasi. "Kotiäidit raivostuivat Kataiselle: tämä on täyttä työtä" jne jne... Kyllä niin keinotekoiselta konfliktilta taas kuulostaa. Mutta kai se kiukku sitten myy.

    Tosin, esim. Keskusta on tulkinnut Kataisen puheet nimenomaan kotihoidotnukeen "kajoamisena" - tai siis sen suunnitteluna. Kataisen/Kokoomuksen/hallituksen agenda selvinnee jossain vaiheessa. Toivottavasti se tosiaan tarkoittaisi lisää joustoa eikä vaihtoehtojen lisäämistä toisia vaihtoehtoja rajoittamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että tuohon Kataisen avaukseen tarttuminen on Keskustalta ihan puhdasta politikointia. Sillä on helppoa kerätä irtopisteita, koska se ilmiselvästi herättää paljon tunteita.

      Luin joskus viime keväänä kirjan kotihoidontuesta ja siinä avattiin kotihoidontuen historiaa jonkun verran. Ilmeisesti kotihoidontuki on Keskustan läpiajama etuus. Samalla, kun säädettiin laki subjektiivisesta päiväoikeudesta, Keskusta vaati myös jotakin kompensaatiota maaseudun naisille, jotka eivät pääsisi "hyötymään" päivähoidosta. Maatilojen naisille, jotka pääosin työskentelivät kotona, perustettiin oma tukimuoto. Kotihoidontuen puolustaminen on Keskustalta aika odotettavaa, koska se on varmaankin heidän äänestäjäkunnalleen iso kysymys vieläkin.

      Ilmeisesti tämän vuoden loppuun mennessä tulee jonkun työryhmän mietintö kotihoidontuen tulevaisuudesta. On kyllä äärettömän mielenkiintoista kuulla, mitä uskalletaan ehdottaa.

      Poista