tiistai 13. joulukuuta 2011

Parisuhdekortti

Ennen lasten saamista en tuntenut juurikaan lapsiperheitä. Nyt tunnen ja olen todennut, että monet lapsiperheet lähettelevät joulun alla lapsikortteja. Jälkikasvu kuvataan tonttulakki päässä ja korttitilaus vetämään.

Minä en ole koskaan elämässäni lähettänyt yhtään joulukorttia, joten lapsikortti on tässä yhteydessä jäänyt käyttämättä. Jos lähettäisin tänä vuonna jouluntoivotuksia, tehtailisin todennäköisesti kortin, jossa poseeraisimme yhdessä miehen kanssa ja jättäisin lapset auttamattomasti paitsioon. Minusta aikuisilla on ihan yhtä suuri oikeus esiintyä joulukortissa kuin lapsilla.


Koska mies ei edelleenkään suostu pikkuvaimoblogini mieshahmoksi, jouduin luonnostelemaan korttini legoukkeleiden avulla. Eikös olisikin ihanan romanttinen? Meillä olisi päällä samanlaiset jouluiset villapaidat ja lunta satelisi hiljalleen. Sitten voisivat sukulaiset ja tuttavat ihastella, kuinka rakastuneita ja nättejä me miehen kanssa ollaan.

Ilmeisesti lapsikortit jakavat mielipiteitä. Itse en ihan ymmärrä niiden syvintä olemusta. Miten on: lapsikortti -puolesta vai vastaan?

30 kommenttia:

  1. Lapsikortit vielä jotenkin ymmärtää, mutta mites lemmikkikortit? Ihmiset oikeesti lähettelee joulukortteja missä on valokuva niitten Mustista tai Mirristä tonttulakki päässä, miks oi miks?

    VastaaPoista
  2. Mä oon lapsikorttien puolesta siinä tapauksessa, että kuva on onnistunut ja kortti lähetetään vain niille, joiden tietää tykkäävän siitä. Meiltä lähtee kuvia neidistä tonttulakki päässä, mutta ei tulis mieleenkään lähettää korttia ihan kaikille, joille normikortin voisin lähettää.

    VastaaPoista
  3. Ennen ehkä ihmettelin moista, mutta oman lapsen myötä jopa minun mielessäni on juolahtanut lapskortin tekeminen, muttei se ole johtanut toteutuksen asteelle, ainakaan vielä tänä jouluna.

    Kieltämättä oinen parisuhdekortti olisi aika kiusallinen saada...! Mutta sama idea periaatteesa;)

    VastaaPoista
  4. Lapsikortit on ok niille, jotka niistä ilahtuu. Kuten mummit, kummit ja ehkä jotkut lähisukulaiset. Kavareille niitä ei tulisi mieleen lähettää, ellei kaveriperhe itse harrasta samalaisia kortteja. Mutta esim. lapsettomille kavereille ei todellakaan lähetetä. En ole itsekään kiinnostunut muista lapsista, paitsi omistani ja kummilapsistani.

    VastaaPoista
  5. En ole aivan hoksannut noiden lapsijoulukorttien pointtia. Joo, söpöjä on lapsukaiset (ainakin vanhempiensa mielestä) mutta mutta... Konsepti ei vain iske muhun.

    Meillä ei Typystä ole tehty eikä tehdä tuollaista joulukorttia, mutta käytin kyllä häntä törkeästi hyväkseni, ja painoin kivoja pikkujalanjälkiä pahville ja liimailin kortteihin tyyliin "tontut hiipii varpahillaan". Vaikka itse sanonkin, kiva idea ja nättiä tuli! Uskon että moni olettaa saavansa meiltä kuvakortin Typystä. Näin eivät he pety, kun on Typyä mukana kortissa, mutta eipä myöskään muille hierota naamaan että meilläpä on vauva. Kyllä ne kaikki sen jo muutenkin tietää. Ja kyllä meille saa tulla kylään Typyä katsomaan, jos on päässyt unohtumaan miltä hän näyttää! ;)

    Sen sijaan askartelinpaskartelin ristiäisten jälkeen mummuille ja papoille kortit, joihin teetin kuvia Typystä. Koska ristiäiset oli kuitenkin Typyn oma juhla, oli se mielestäni loogista, ja näin halukkaat sai Typynkin kuvan omaan kirjahyllyynsä.

    VastaaPoista
  6. En ennen niitä ymmärtänyt ja lensivät suoraan roskiin, myönnän ihan rehellisesti. Nyt otimme oikean komean kollaasin tytöstä, auttamatta varmaan viisitoista kuvaa joista valitsimme parhaan, kehitimme, sen, hain Tiimarista askarteluvälineet, paskartelin kortit ja lähetin ne tyytyväisyydestä myhäillen lähinnä sukulaisille ja muutamalle ystävälle. Ei tullut mieleenkään lähetellä ihan kaikille. Ne mummit ja papat, tädit, kummit ja isovanhemmat saavat tästä eniten irti.

    Ajattelin vielä tytön olleessa ihan toukka-asteella että ei ikinä. Näin se mieli muuttuu. Enkä pahastu jos meidän kuunaama ei korista jonkun jääkaapin ovea, pääasia että se on siinä meidän ovessa. Sain myös itse leikkiä marttaa ja ähertää kivan asian parissa muutaman päivän :)

    Ekan anonyymin tavoin en siltikään ymmärrä niitä lemmikkikortteja. Ei tulisi mieleenkään ahtaa tuon meidän noutajan päälle tonttupukua ja kuvata sitä lampaantaljalla. Apua.

    VastaaPoista
  7. Mä oon kans aina vähän ihmetelly näitä lapsikortteja. varsinkin muille, ei niin läheisille, lähetettyinä. Omastakin tein viime vuonna kortin, mutta sen sai vain nämä mummit ja kummit. Tänään tupsahti meidän postilaatikkoon naapurin muksusta kuva ja no, enpä tiedä, ei mua niin kauheesti sen kuva ihastuttanut, näkeehän sitä tuossa ihan tarpeeksi :)
    Lemmikeistä kuvissa olin samaa mieltä, ikinä en omasta koirasta korttia tekisi, enkä ole tehnyt. Viime jouluna kuitenkin sain niin suloisen kuvan isosta energisestä koirasta, joka nukkui tonttulakki päässä ja kortissa luki: rauhallista joulua! Se kädessä mietin, että voi voi kun tuon olotilan saisi myös itselle. Se kortti on kyllä joulukorteista paras, siinä on jotain joulun taikaa! T: Ninnu

    VastaaPoista
  8. Anonyymi: Mä olen kyllä tavannut ihmisiä, joiden suhde omaan lemmikkiinsä on erittäin lähellä ihmissuhdetta, joten kaipa sitä haluaa omaa suloista kullanmuruaan esitellä myös tonttuasussa. On kai olemassa lemmikkiblogejakin?

    Norah: Mä olen luullut, että se lapsikortti lähtee aina kaikille korttilistalaisille.

    Kepulaisen äiti: Sulla on nyt vuosi aikaa suunnitella. :)

    Nuumi: Joku sitä juuri selitti, että lapsettomat loukkaantuu lapsikorteista. Se on musta vähän outoa. Ei sitä lapsikorttia nyt varmaan vittuiluna kuitenkaan kannata ottaa.

    Äni: Sä olet ollut todella reipas askartelija!

    Raparperityttö: Tämä roskiinheittämisasia on vaivannut mua. Näitä lapsikortteja ojennellaan nyt melkein joka päivä. Yleensä heitän kaikki tavalliset joulukortit suoraan roskiin, mutta tutun lapsen kuvan heittäminen roskiin tuntuu jotenkin ilkeältä. En halua pitää heidän kuviaan missään esillä myöskään. Onko paha ihminen, jos heittää lapsikortin suoraan roskiin?

    Ninnu: Mummit ja kummit osaavat näitä kortteja varmasti arvostaa. Ja kuullostaa hyvältä koirakortilta. Tuli hyvä mieli.

    VastaaPoista
  9. Saimme silloisen poikaystäväni kanssa niitä todella paljon (seitsemisen vuotta sitten) kun hänen suomenruotsalainen suku oli todella iso. Puoliakaan en ollut tavannut. Kuukausi sitten vielä löysin niitä tuolta joululaatikosta. En sen aikaisia fiiliksiä kauheasti muista mutta vaikka kirpaisi niin pahana en tainnut itseäni kuitenkaan pitää.. Kai sitä oli silloin päälle parikymppisenä niin nuori (ja tyhmä? :D).

    Nykyään saamme vain muutaman itsetehdyn kortin + ne kaupan kortit. Säilön nykyään kaikki kortit vaikka pitäisi ehkä tehdä jonkinlainen inventaario ja heittää muutaman vuoden takaiset mahdollisesti pois.

    VastaaPoista
  10. No mie oon kyllä laittanut sekä kissoista että lapsista joulukorttikuvia :) Sen enempää analysoimatta. Hauska huomata miten tälläiset aiheet puhututtavat meitä äitejä. Pahaksi en ole itseäni tuntenut jos heitän kortin pois, niitähän tulee niin paljon ja on sitä muitakin pahoja juttuja elämässä. Tuo parisuhdekortti on kyllä kamala ajatus! Niin kamala että onko se jopa hyvä! :)

    Löysin vasta blogisi, erilainen se ainakin on. Terveisin, Milla

    VastaaPoista
  11. Raparperityttö: Säilyttääkö joku joulukortteja?! Mihin tarkoitukseen niitä pidetään tallessa? Tämä on minulle uutta asiaa.

    Milla: Hahaa! Parjattu eläinkorttien lähettäjä! :D Mä en ole ollut lapsikorttien ystävä lapsettomana, mutta en ole kyllä suoraan sanottuna nyt äitinäkään. Että ei se varmaan suoraan äitiyteen liity. Mutta miksi se parisuhdekortti sitten olisi jotenkin kamala, jos kerta lemmikeistä ja lapsista lähetellään kortteja? Kysyn vaan, puoliksi tosissani.

    Ja minulla on myös välillä sellainen olo, että olen vähän erilainen.

    VastaaPoista
  12. En mie tiiä. Jotenkin se ajatus kahdesta aikuisesta joulukorttikuvassa on vähhän puistattava. Erilainen ehkä. En ainakaan säilyttäisi tuollaista. Kyllä mie kortteja säilytän aina vuoden tai muutaman, onhan niitä kiva kattella, ehkä sitten joskus vanhanakin jos sattuu jäämään laatikon pohjalle. Ei kait siinä mitään pahaa ole kun eivät tuota tilaakaan niin kauhiasti vie.

    Terveisin, Milla

    VastaaPoista
  13. Ai olitkin vastannut edelliselle! Uutta tämä bloggailu, en oikein tajua. No, asia tuli varmaan selväksi :)

    Sama Milla

    VastaaPoista
  14. Mä olen kuvitellut, että kaikki heittää joulukortit viimeistään loppiaisena roskiin. Ei siinä tietenkään mitään pahaa ole, jos haluaa kortteja säilytellä ja katsella. Asia tuli selväksi. Mukavaa joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
  15. Mä olen lapsikorttien puolesta, jos niitä sukulaisille lähetetään. Meillä ainakin äiti odottaa jo innolla korttia ja hyvä ettei ole itse jopa valinnut, että mikä niistä sadasta tonttukuvasta tulee hänelle. :)
    Kavereille en vauvakorttia anna, koska tiedän ettei se heitä niin kiinnosta. Facebookkiin laitan kuitenkin tonttukuvan niin loputkin saa tykätä jos huvittaa.

    Ja mä oon säästänyt melkein kaikki kortit, joita saan. Laatikosta löytyy kaikki ne sadat pikkujoulukortit, joita ostettiin tiimarista ja annettiin koko ala-asteelle. Löytyy myös rippijuhla-, yo- ja synttärikortit. En raaski poiskaan heittää. :)

    VastaaPoista
  16. Mäkin olen sellainen hullu, että säästän kaikki kortit. Ehkä saan niitä liian vähän.. Tallessa on omasta 3-vuotissynttärikortista lapsen 1-vuotissynttärikorttiin kaikki. Ja tässä juuri ratsaan kaappeja muuttoa varten, hah.

    Lapsikortti on mun mielestä kiva idea niille, jotka ei lasta kovin usein näe ja/tai on siitä kiinnostuneita. Kyllä mäkin niitä kammoksuin ennen omaa lasta, mutta nyt se on mun mielestä ihan kiva idea. Ainakin jos on söpö lapsi :) Oon ollut monta kertaa lajittelemassa joulupostia, ja siellä kyllä näkee ihan hirveitäkin kortteja. Huonolla kameralla otettuja, tonttupukuisia punasilmäisiä resuisia lapsia sohvalla, Hyvää Joulua tökeröllä kaunofontilla vihreissä lumiukkokehyksissä - ja niitä sitten lähetetään joku 50 kappaletta eli kaikille työkavereista naapureihin. Niitä hirveimpiä me aina yövuorossa näytettiin toisillemme ja naurettiin räkäisesti päälle...

    Mutta tosiaan, omasta pojasta otettiin viime vuonna jouluinen korttikuva ja tänä vuonna kans. Tonttulakkia ei tosin ole näkynyt, nyt sään inspiroimana puettiin lapsikin mustaan asuun ja iskettiin sille partilaitsit kouraan. Jos vaihtoehtoina on Tiimarin valmiskortti tai lapsen kuva, niin kyllä musta jälkimmäinen on kuitenkin kivempi. Ei kai kukaan niitä valmiskorttejakaan sen enempää ihastele tai kehystä?

    Jos kaipaat inspiraatiota tulevia vuosia varten, kurkkaahan tänne ja hämmenny! :D
    http://www.topito.com/top-pires-photos-famille-noel

    VastaaPoista
  17. Vastaan! Jo siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat laadultaan poikkeuksetta aivan kamalia samaten graafiselta ilmeeltään. En tiedä muuttuisiko mieli, jos ne olisivat visuaalisesti katseen kestäviä. Sama koskee lemmikkieläinkortteja. Roskiin menevät meillä. Eikä meiltä kyllä myöskään lähde lapsitonttukorttia (se olisi totta kai hieno ja kaunis, eh).

    VastaaPoista
  18. Satu: Mä olen nyt kahden päivän aikana saanut 4 lapsikorttia, enkä ole kenenkään niiden lasten mummi, kummi tai sukulainen. Kavereiden lapsia vaan. Mutta mummit tykkää kyllä aivan varmasti!

    ONIA: Mä en selkeesti ole tajunnut korttien tunnearvoaspektia.

    Tossa justiin vähän aikaa sitten fb:ssa ihailin noita joulupotretteja. Niissä on tunnelma niin kohdillaan. Jotain tuollaista jos saisi aikaan oman perheenkin kesken. Se olisi mahtavaa. Mutta selkeesti, jos on ruma lapsi, niin eihän sitä korttiin asti pidä päästää! :D

    -Aino: Praise the Lord! Mä jo ajattelin, että elän yksin ajatuksessa, että ne kortit on oikeasti aika könysiä, ainakin oman tämän vuoden otannan perusteella. Tekijät eivät ole valokuvaajia eivätkä graafikoita -ja ihan syystä.

    Paitsi mulla on kyllä selkeä visio ton parisuhdekortin suhteen. Ja siihen täytyisi ehdottomasti käyttää Comic Sansia.

    VastaaPoista
  19. Lapsikortit on jees, esikoinen jaksaa niillä leikkiä pitkän rupeaman. Onpahan taas tunti vähemmän viihdytettävää vuorokaudessa. Olen sen verran surkea itse noiden korttien kanssa että osaan vain aidosti iloita jos joku onnistuu tekemään huonomman kuvakortin kuin itse.

    VastaaPoista
  20. en lähetä joulukortteja ja ahdistun valokuvakorteista, koska niistä tulee tunne että ne pitäisi periaatteessa säilyttää.

    VastaaPoista
  21. Ms H: Tämä on mun mielestä oikea asenne! Jokaisen ruman lapsikortin tekijän pitäisi iloita yhdessä toisten lapsikortin tekijöiden kanssa. Meillä esikoinen ei ole ymmärtänyt tätä korttikonseptia. Kysyy vaan, että miksi nuo lapset ovat tuossa kortissa. Nii-in.

    Wandabe: Ne kortit on nyt mulla tossa mikron päällä ja koko ajan tekee mieli heittää ne roskiin, mutta en voi, koska silloin tuntuu, että heittäisin ne lapset roskiin.

    VastaaPoista
  22. Mun mieheni säilyttää joulukortit ja muutkin kortit.

    Ja me tehdään jo toinen joulu peräkkäin vain lapsikortit. En tosiaan vois kuvitellakaan, että eka vääntää photoshopilla ne kuvat ja kortit ja sit vielä erikseen jotain muita kortteja. Tosin varmaan 90% korteista menee sukulaisille ja lähemmille kavereille jotka on lasta nähnyt viimeisen puolen vuoden aikana.

    Mutta on siinä silti hauskojakin puolia. Dementoitunut mummo sai viime vuonna kortin ja ei hokannut, että siinä on lapsenlapsenlapsensa vaan luuli että se on vaan joku tonttu. Kyllä se hymyilytti (vaikka tietty surettikin) jälkeenpäin kun saatiin kuulla. Mummo meinaan pitkään väitti, ettei meiltä ollut tullut korttia ollenkaan.

    Mutta kohta nää lapset on niin isoja jo, että ei niistä saa hellyttäviä kuvia ja sit on siirryttävä takasin johonkin Tiimari-osastolle. Vaikka käsitöistä tykkäänkin, en tosiaan rupea itse kortteja väsäämään... nytkin niitä lähti 30 kpl niin huh huh mikä homma siinäkin olis...

    Muuten tykkään kyllä joulukorteista. oli pari vuotta tossa, kun kaverit lähettelivät vaan jotain virtuaalisia kortteja/tekstiviestejä ja siitä en kyl tykännyt yhtään.

    VastaaPoista
  23. Oi että, loistoidea Liisa. Me ollaan joskus saatu joulukortti, jossa on appiukon ottama talvinen kuva anopista mökkisaunan seinään nojailemassa. Sittemmin pariskunta on eronnut. Vaan ehkäpä tuonkin suhteen olisi voinut parisuhdekortti pelastaa ;)
    -Hilkka

    VastaaPoista
  24. Iiris: Tämä kortinsäästäjäporukka kyllä ihmetyttää minua. Ja vielä miespuolinen säästäjä! :D Ja mä luulen, että dementoituneita ihmisiä on joko todella helppo tai aivan mahdotonta miellyttää.

    Hilkka: No mä olen kyllä myös sitä mieltä, että parisuhdekortti ei ole ällöttävä! Enemmän parisuhdekortteja ja rakkautta kaikkialle!

    VastaaPoista
  25. Iiris: mun mies säästää kaikkea muutakin, tiliotteita varmaan 15 vuoden ajalta ja kaikki maksetut laskut merkinnällä "maksettu"...arvaa kuinka paljon noita kansioita löytyy kaapeista:D

    VastaaPoista
  26. Mulle on oikeastaan aivan sama minkälaisia joulukortteja postilaatikkoon kolahtaa. Aina on kiva kun joku muistaa kortilla :) Jotenkin tuntuu ihan hölmöltä ajatella, että niinkin mukavasta asiasta ihmiset jaksavat tehdä itselleen ongelman :D

    Itse en ole nyt muutamaan vuoteen lähettänyt joulukortteja kenellekään. Välillä ollaan tilattu lapsikortteja ja joskus ostettu tai askarreltu itse. Mutta onhan noi kuvakortit helppoja. Ei tarvii lähteä minnekään ostamaan kortteja tai askartelutarpeita. Sen kun laitat tilauksen vetämään ja kortit tulee postilaatikkoon. En oikein ymmärrä, että miksi pitäisi sitten erikseen lähteä tiimariin ostamaan jotain tonttukortteja, ettei kukaan vaan loukkaannu toisen lapsen kuvasta? Roskiin ne kortit meilläkin joulun jälkeen lentää, paitsi jos kortissa sattuu olemaan kaunis kuva jostain minulle tärkeästä lapsesta/elukasta ja haluan sen säilyttää.

    VastaaPoista
  27. Onhan se ihan sama, mikä kuva siinä joulukortissa on. En mä ole suuttunut tai hermostunut kenellekään kortista. Mun suuri ongelma tällä hetkellä on se, että haluaisin jo heittää ne kortit roskiin, mutta valokuvan heittäminen pois tuntuu pahalta. Ei ole siis kovin suuri ongelma se.

    Kunhan vaan pohdin, että itse en laittaisi lasteni kuvaa korttiin, koska en vaan näe sitä omana juttunani. Suurin osa niistä korteista, oli kuva mikä tahansa, on mun mielestä aika yhdentekeviä. En ole kortti-ihmisiä, en ollenkaan. En vaan koe sitä lämpöä, mitä saa kortista, jossa lukee valmiiksi painettu fraasi ja siihen on sitten kirjoitettu nimmari alle. Paitsi aina ei kyllä sitä omaa niemäkään olla kirjoitettu, vaan sekin on painettu.

    Itse toivotan hyvät joulut niille ihmisille, jotka itselle on läheisiä, ihan kasvotusten tai sitten vaikka soitan puhelimella. Kortin lähettäminen ei ole se mun juttu, mutta en loukkaannu, vittuunnu, suutu yhdestäkään kortista. Naureskelen vain niiden tyylittömyydelle, koska olen ilkeä paska.

    VastaaPoista
  28. En lukenut kaikkia kommentteja mutta mun mielestä se lapsikortti/lemmikkikortti on ihan sama kuin mikä tahansa muu pukki/tonttukortti. Ymmärrän mielipide-erot asiassa mut mä otan sen vauva/koira tonttulakissa kuvan kuvana siinä missä jonkun toisen kortissa on painettu kuva tontusta tonttulakissa. :D

    VastaaPoista
  29. Tästähän kasvoi varsinainen joulukorttigate! :D Ei tämä asia ole mun elämässä kovinkaan tärkeä. Kunhan näitä juttujani tänne kirjoittelen kieli vähän tuolla poskessa. Tonttu, lapsi, koira, kissa, pukki, kuusi mitä näitä nyt on. Kaikki käy!

    VastaaPoista