Kotivaimoblogi

Olen viime päivinä pyöritellyt mielessäni ajatusta kotivaimoblogista. Kaikki lähti siitä, kun sain sunnuntaina krapulapäissäni ajatuksen, että meillä pitäisi olla kotona vieraille lainatossuja. Talvella lattiamme ovat kylmät ja varpaat palelevat helposti. Vieraille voisi tarjota lämminhenkisesti tossut lainaan vierailun ajaksi. Koska minulla on kotona kassillinen villaisia jämälankoja, päätin valmistaa vierastossuja huovuttamalla.(* Huovuttamisesta on vielä jonkin verran matkaa pillerihattuun ja juurista kieriteltyihin korvakoruihin, mutta melkoista strömssöötä se todellakin on.

Pikkuvaimoiluinnostukseni siivittämänä aloin pohtia hieman erilaista näkökulmaa tähän oman elämäni jakamiseen internetissä. Internet on täynnä äitiysblogeja -ladataan perhealbumi verkkoon, seurataan lapsen edesottamuksia ja kehitystä, pohditaan eteen tulevia vaikeuksia sekä esitellään lapsen vaatekaapin sisältöä. Minusta olisi hienoa, jos naiset voisivat samanlaisella antaumuksella uppoutua puolison rooliin ja siitä nousevien teemojen käsittelyyn.

Vaimoblogissa voisi käydä läpi, mitä kaikkea se puoliso kotioloissa tekee aikansa kuluksi. Voisi selostaa, kuinka innoissaan mies oli, kun sai kahden päivän tietokoneen räpläämisen jälkeen asennettua Windows käyttöjärjestelmän Mac Bookiin. Voisi tehdä kaikenlaisia taitopostauksia, että mitäs kaikkea se isäntä osaakaan puuhastella ja valmistaa. Välillä voisi sitten esitellä niitä miehelle alennuksesta löytyneitä talvikenkiä ja kertoa, minkälaisia herkkuruokia sitä puolisolleen iltaisin valmistaa.

Jos haluaisi heittäytyä vähän vakavammaksi, voisi pohtia minkälaisista tekijöistä hyvä vaimous syntyy. Välillä voisi vähän syyllistää toisia naisia huonoiksi puolisoiksi, jos he ovat ruokkineet miehensä väärillä ruoilla tai ovat viettäneet liikaa aikaa erossa miehestään.

Ongelma on varmaankin lähinnä se, että en usko, että kovinkaan moni mies suostuisi moisen blogin päätähdeksi. Sitäkin on hyvä miettiä.

*) Nyt siellä Tähtitorninmäellä pidetään naama peruslukemilla.