perjantai 23. joulukuuta 2011

Elämän oppitunti

Muistatteko, kun kävin kesällä käyttäytymässä asiallisesti anoppilassa? Siellä käytiin taas. Enkä muuten juonut kertaakaan salaa alkoholia. Aikuispisteitä ropisee Liisan pussiin.

Kerran kahmaisin kassistani salaa suun täyteen karkkia, kun olin viemässä pyykkejä koneeseen ja anoppi pihtasi joulusuklaita. Alkuillasta syyksi ilmotettiin, että suklaata ei voi syödä, koska paikalla on pieniä lapsia. Lasten nukkumaanmenon jälkeen syyksi ilmoitettiin, että kaikilla on varmasti kolme tuntia sitten syödyn päivällisen jälkeen vatsat niin täynnä, ettei suklaata voi syödä. Pah.

Olen päättänyt ottaa anoppilareissut "Näin opettelen unohtamaan toisten ihmisten miellyttämistaipumukseni" nimisen elämäntapakurssini käytännön harjoittelujaksoina. Kurssin tavoitteiden mukaisesti juon ruoan kanssa kokista, vaikka sitä paheksutaan. En harrasta urheilua. Puen ulos lähteville lapsille anopin mielestä liian vähän päälle. Annan vauvan syödä roskia lattialta ja imeskellä leluja, vaikka hygienisyyden kotialttaria ylläpitävää anoppia hirvittää. Otan joka päivä lasin viiniä, jos huvittaa. Jonakin päivänä aion edistyä henkisessä kasvussani niin pitkälle, että haen kaapista uuden lasin sen jälkeen, kun viinilasini on viety nenäni edestäni pesuun. Ehkä sitten ensi vuonna.

Huomenna aamulla pakkaamme lahjapaketit ja itsemme autoon ja matkaamme omien vanhempieni luokse joulun viettoon. Aion pukeutua lahjapaketista kuoriutuvaan pyjamaan ensitilassa ja liikuskella yöpuvussa vähintäänkin seuraavan vuorokauden tai kaksi. Syön ensimmäiseksi aamulla suklaata, koska olen aikuinen ihminen ja niin tekevät kaikki muutkin.

Ihanaa joulua teille kaikille! Tehkää siitä juuri sellainen, kuin itsestä parhaalta tuntuu.

9 kommenttia:

  1. Joulua! Ja kuulostaa just hyvälle anoppikokeilusi. Meillä tämä menee toispäin, että kokeilut saisi tehdä omien vanhempien luona, anopilla ollaan aika normisti. Siksipä kutsuimme heidät meidän katon alle, meidän säännöille, kähkäh.

    VastaaPoista
  2. Sä vaan oot niin Huippu! Ihanaa joulua teille kaikille:)

    VastaaPoista
  3. Hauskaa joulua!

    Meidän perhe sukkuloi molemmat mummolat aattona läpi... Voit varmaan kuvitella miten rasittavaa se(kin) on. Joka vuosi päätän, että ei enää ikinä uudestaan ja aina vaan sama kuvio.

    Se hyvä puoli tässä tavassa on, että yöksi pääsee kuitenkin omaan kotiin.

    VastaaPoista
  4. Minulla on mummolassa aina oma karkkipussi, ei siis anoppilassa vaan äidilläni. Kun on ylipainoinen ja äiti koko ajan jankuttaa siitä ja ite stressaa, niin se piilokarkkipussi on parasta mitä tiedän. Ja muutenkin omat eväät on ihan hyvät, kun toinen vahtii että otanko 1 vai kaksi perunaa mut missään nimessä ei enempää:)

    Oikein hyvää Joulua!

    VastaaPoista
  5. bleue: Sun kasvatuksessa on siis mennyt jotain pieleen. ;)

    RouvaTrikoo: Hah :D

    Upeus: Meidän elämä on rasittavaa. :) Meillä nämä isovanhemmat asuvat sen verran kaukana toisistaan, että me mennään vuorovuosin. Onneksi.

    Iiris: Näillä ruokakyttääjillä on kyllä omassa elämässä jotakin pielessä. En vaan jaksa ymmärtää, miksi toisten aikuisten syömisiin ja juomisiin pitää puuttua.

    VastaaPoista
  6. Herkullista Joulua sinnekin! Kaikesta huolimatta lohduttavaa, että ko. anoppi tyyppejä löytyy muiltakin. Meillä terveysintoilija-siivoushullun lisäksi safkan annostelija/pihtaaja eli esim. salaattiakin on mitattu n. 1dl/hlö. Onneksi pääsee himaan illaksi, jääkaappi ladattu jo siiderillä ja herkuilla, joita voi sitten naustikella kun lapset on nukutettu. Mökkikeikoille raahaan pitkistä katseista huolimatta omaa cooleria kun hermostuin saunakaljan kinuamiseen (siis WTF olen tottunut ehkä toisenlaiseen vierasvaraisuuteen). Sori sekava tilitys, nro kakkonen tekee hampaita ja nukkuu tunnin pätkissä ja bonarina valvoo aamuviidestä eteenpäin. Sekavuustila alkaa vastaamaan taas mukavia aamuyökännejä, ihan niinkuin joskus silloin ennen lapsia jatkoilla kello kuusi aamulla.Meillä taitaa mies keittää riisipuuron tänä vuonna.

    VastaaPoista
  7. I feel you! Tämä ihan oikeasti lohduttaa, että on olemassa muitakin pihtarianoppeja.

    Meillä anoppi vaan laittaa sitä safkaa esille niin vähän, että se loppuu aina (mun mielestä) kesken. Yleensä laihdun aina vähän tuon anoppilakeikan aikana. Mikä näissä terveysintoilijoissa on, kun pitää toisten nautinnot pilata? Ihan silkkaa sadismia, sanon minä.

    Mä vielä joku päivä raahaan sen oman coolerini ja herkkukassini vierailulle mukaan ja oon ihan muina naisina. Kiitos tästä inspiraatiosta!

    VastaaPoista
  8. Ihanaa. Just näin.

    Me oltiin tämä joulu kotona. Ilman ainuttakaan anoppia tai omaa, ihan yhtä hullua mummoa. Ja kyllä kannatti!!

    VastaaPoista
  9. Hienoa! Teillä sitä porukkaa riittää kotonakin. :)

    VastaaPoista