Kesäloma, jota voisin nimittää myös päättymättömäksi uimavahtivuoroksi, on jo onnistunut häivyttämään muististani viikonpäivät. Niillä ei ole toistaiseksi mitään merkitystä ja se on iloinen asia. Olen myös lähes päivittäin iloinnut siitä, että lapsia on meidän perheessä kaksi. Minun kärsivällisyyteni ei taivu dialogiin 14 tuntia taukoamatonta puhetta tuottavan 4-vuotiaan kanssa, vaan tarvitsen hengähdystaukoja ja hiljaisuutta. Pikkusisko jaksaa kuunnella siskonsa loppumatonta tajunnanvirtaa, osallistua innokkaana hiekkakakkukutsuille, toimia uimakaverina ja samalla mahdollistaa aikuisen hetkittäisen keskittymisen kaunokirjallisuuteen. Loman seitsemäs päivä menossa ja jo toinen romaani puolessa välissä. Herkistyn pelkästä ajatuksesta.
Olen kuitenkin viettänyt myös laatuaikaa lasten kanssa ja opettanut heitä valmistamaan mojitoja. Ukin viljelemät minttupuskat innostivat aikuiset mojitoreseptikisaan ja lupasin juomiamme ihailevalle esikoiselle lapsillekin sopivan version. Helteiseen iltapäivään sopiva drinkki syntyi (tittididii) -Jättämällä drinkistä rommi pois!!! Limelohkoja, sokeria ja mintunlehtiä survotaan lasin pohjalla, lasi täyteen jäitä ja päälle kivennäisvettä, tai missyä, kuten meillä sanotaan. Ja hyvää oli.
Loman ainoana miinuspuolena on tähän mennessä ollut se, että minulla on ollut ihan liikaa aikaa miettiä lapsen eritteisiin liittyviä kysymyksiä. Ehkä myös mökkiolosuhteet huussin ja virtaavan veden suhteen ovat pitäneet aihepiirin sopivasti mielessä. Päiväkotiin siirtyminen ei ole tuottanut minkäänlaista toivomaamme ryhmäpainetta kakkosen wc-toimissa aktivoitumiseen. Ajattelimme hoitavamme kakkosen vaipattomuuskoulutuksen parissa viikossa kesäkauden alettua, kuten esikoisenkin kanssa teimme. Rehellisyyden nimissä on myös todettava, että ennen kaikkea myös tuleva anoppilareissu valoi minuun uutta pottatarmoa, sillä kuulen jo nyt korvissani anopin "ystävällisen ihmettelyn" kakkosen vaipankulutuksesta. Housuttomien hellepäivien myötä olemme kuitenkin tajunneet, ettei 2,5-vuotiaallamme ole minkäänlaista etukäteiskäryä ykkös- tai kakkoshädän suhteen. Ei minkäänlaista. Potalle houkutteluihin hän vastaa joko ei halua, enpäs, ei nyt tai ihan vaan EI. Hän on uhmaikäinen.
Termi lapsentahtisuus aiheuttaa minussa pääosin puistatuksia. Yleensä minun mielestäni lapsentahtisuuteen vedoten a) Perustellaan aikuisen jaksamattomuutta tai haluttomuutta opettaa lapselle uutta taitoa. b) Muotoillaan aikuisen omia tarpeita ja tahtia lapsen tarpeiksi ja tahdiksi. c) Halutaan tehdä jostakin ihan tavallisesta asiasta jotenkin erityistä ja ideologista. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että lapsella on tässä asiassa oma tahto ja tahti. Hän ei ole valmis ja minä luovutan.
Olen kuitenkin viettänyt myös laatuaikaa lasten kanssa ja opettanut heitä valmistamaan mojitoja. Ukin viljelemät minttupuskat innostivat aikuiset mojitoreseptikisaan ja lupasin juomiamme ihailevalle esikoiselle lapsillekin sopivan version. Helteiseen iltapäivään sopiva drinkki syntyi (tittididii) -Jättämällä drinkistä rommi pois!!! Limelohkoja, sokeria ja mintunlehtiä survotaan lasin pohjalla, lasi täyteen jäitä ja päälle kivennäisvettä, tai missyä, kuten meillä sanotaan. Ja hyvää oli.
Loman ainoana miinuspuolena on tähän mennessä ollut se, että minulla on ollut ihan liikaa aikaa miettiä lapsen eritteisiin liittyviä kysymyksiä. Ehkä myös mökkiolosuhteet huussin ja virtaavan veden suhteen ovat pitäneet aihepiirin sopivasti mielessä. Päiväkotiin siirtyminen ei ole tuottanut minkäänlaista toivomaamme ryhmäpainetta kakkosen wc-toimissa aktivoitumiseen. Ajattelimme hoitavamme kakkosen vaipattomuuskoulutuksen parissa viikossa kesäkauden alettua, kuten esikoisenkin kanssa teimme. Rehellisyyden nimissä on myös todettava, että ennen kaikkea myös tuleva anoppilareissu valoi minuun uutta pottatarmoa, sillä kuulen jo nyt korvissani anopin "ystävällisen ihmettelyn" kakkosen vaipankulutuksesta. Housuttomien hellepäivien myötä olemme kuitenkin tajunneet, ettei 2,5-vuotiaallamme ole minkäänlaista etukäteiskäryä ykkös- tai kakkoshädän suhteen. Ei minkäänlaista. Potalle houkutteluihin hän vastaa joko ei halua, enpäs, ei nyt tai ihan vaan EI. Hän on uhmaikäinen.
Termi lapsentahtisuus aiheuttaa minussa pääosin puistatuksia. Yleensä minun mielestäni lapsentahtisuuteen vedoten a) Perustellaan aikuisen jaksamattomuutta tai haluttomuutta opettaa lapselle uutta taitoa. b) Muotoillaan aikuisen omia tarpeita ja tahtia lapsen tarpeiksi ja tahdiksi. c) Halutaan tehdä jostakin ihan tavallisesta asiasta jotenkin erityistä ja ideologista. Nyt täytyy kuitenkin myöntää, että lapsella on tässä asiassa oma tahto ja tahti. Hän ei ole valmis ja minä luovutan.
Hyvä luovutus, hyvä sinä. Tossa asiassa on käsittääkseni turha noudattaa anopin toivomaa aikataulua, kun siitä seuraa vain ruskeita tahrjoa ja vaarallisia pissaliirtoja. It will come.
VastaaPoistaMä olen nähnyt pienen vilauksen vessahätäviestintää harrastavan ihmisen elämästä. Huh. Onko hätä? Tuleeko pissa? Täytyykö mennä potalle? Nyt se seisahtui hetkeksi ja katse on jotenkin tyhjä. Onko kakka tulossa? Ei saa kastella mummin mattoja. Pitääkö mennä pisulle?
PoistaJuuri näin. Ei napostele.
PoistaEsikoisen kanssa tuomitsin itseni jaksamattomaksi ja haluttomaksi, ja jossain vaiheessa kärsimättömäksi ja säälimättömäksi, kun aika monta kertaa hermostuin, kun 15 kehoituksesta huolimatta pottaa ei suostuttu lähestymäänkään, ja lopulta pissit tuli lattialle.
PoistaLopulta homma lähti kuitenkin sujumaan, minkä jälkeen totesin että oli täysin hyödytöntä parjata itseään ja hermostua kenellekään.
Ja toi vessaviestintä, juu ei yhtään munkaan juttu. Ei sen vertaa saisi piipahtaa blogeissa tai kirjan parissa, jos pitäisi joka välissä kytätä, että onko silmissä lasittunut katse JA suostutella vastahakoinen henkilö potalle.
Mäkin ajattelin jossakin vaiheessa, että olenkohan liian laiska, kun 2-vuotias ei käy ollenkaan potalla. Mutta vielä tyhmemmältä tuntuisi pakottaa lapsi potalle. Ja eikä se villamatto- tai sohvapissojenkaan siivoilu varsinaisesti kohota tunnelmaa kotona. Kaikki siis ajallaan ja vähällä vaivalla, sanon minä nyt.
PoistaMeillä tuo kohta 2 vee ei suostu potalle päinkään! Ja mitään viestejä en ole huomannut sen lähettelevän (tosin voi johtua siitäkin, etten kauhean valppaasti tarkkaile...). "Hädät" eivät koskaan ole olleet säännöllisiä, vaan miten sattuu. Eli eipä tainnut tämä kesä olla meidänkään pottatreenikesä, vaikka niin ehdin vähän toivoa. Onhan tässä aikaa. Kuten teilläkin. Vaikka anoppi meilläkin kehottaa "ottamaan pojalta vaipat pois". Voisinhan mä ottaa, jos anoppi tulisi Etelästä siivoilemaan jätöksiä. :)
PoistaMeillä anoppi kertoilee, kuinka hän vaan "otti vaipat pois" 1,5-vuotiailta lapsilta ja kuivia olivat kaikki kahdessa viikossa. Tässä pohdin, kuinka innokas anoppi olisi uhraamaan Artekin sohvansa tähän operaatioon.
Poistaja PS: Oiiiih onko toi vaihe jossain vaiheessa edessä? Että ihan oikeasti voi lukea kirjaa lapsia vahtiessa?? HURRRRAAAAA taas tuli lisää polttoainetta!
VastaaPoistaKyllä!!! Tämä on mahdollista!!! Kiistattomia kahden yli 2-vuotiaan lapsen etuja.
PoistaMinä rupesin myös hekumoimaan lukemisesta. Lukemattomien kirjojeni pino vaan kasvaa ja kasvaa enkä ehdi sitä juurikaan verottamaan. Olen yrittänyt (jopa lasten ollessa hereillä), mutta jotenkin jotain aina ilmaantuu mikä tehokkaasti tappaa koko ajatuksen.
VastaaPoistaÄh pottajutut. Meillä esikoinen keskittää kaiken uhmansa potasta kieltäytymiseen, ei (aina) auta tarrakirjat sun muut. Vaipattomuus tosin auttaa, ja nyt olen pari päivää jynssännyt niitä vahinkoja lattialta. Nopea mutta sotkuinen tapa.
Drinkkivinkkiä pitää kokeilla! :)
Nyt kun lapset on 2 ja 4, saa esimakua taas siitä, että kyllä tämä elämä vieläkin vaan helpottuu, kun ei tarvitse osallistua lasten leikkeihin enää juuri ollenkaan. Paitsi rantaolosuhteissa lueskelu kyllä jää melko piinallisen katkonaiseksi.
PoistaMeillä vaipattomuus tehosi esikoiseen tosi nopeasti, mutta tähän toiseen lapseen ei sitten ollenkaan. Hän on omaa laatuaan.
Mä olen toiveikkaasti sijottanut puutarhakeinun pihassa niin, että se on aivan hiekkalaatikon ja puhallettavan uima-altaan välittömässä läheisyydessä. Myös kirjapino on valmiina. Oottelen ensi viikolla alkavaa lomaa jännityksellä, kuinka saan yhden 2-vuotiaan ja nämä kaksi edellämainittua asiaa yhdistettyä saumattomasti toisiinsa. Toisaalta se on pieni korvaus kesälomasta, jolla saa herätä joka aamu kuudelta (!!), huhhuh..
VastaaPoistaMä pidän sulle peukkuja! Ja suosittelen tarpeeksi kevyttä kirjallisuutta.
PoistaJa voi kuudelta herääminen. Se on epäreilua.
Hahhahhaa. Voin kertoa harrastaneeni 2,5vuotiaani kanssa erittäin onnistunutta vessähätäviestintää VAUVANA, ja silti meillä on nykyään systemaattinen potasta kieltäytyjä. Erittäin uhmakas sellainen. Karkilla lahjomalla saa istumaan potalle, mutta heti kun silmä välttää, käy vessasta vaipan ja kiskoo sen pikkuhousujen päälle. Ja pissaa.
VastaaPoista-H-
Uhmapissa. :D
PoistaJa meilläkin. Sujuvasti on vaikka 3h pissaamatta, pukee housuvaipan ja pissaa ja nauraa ja riisui ja haluaa kung fu panda pikkarit. Tunnistaa hädät ja osaa pidättää pitkäänkin, muttakun ei suostu niin ei suostu.
PoistaMietin että olisikoham radikaali ratkaisu huijata että vaippoja ei enää ole, kun vaippakori tyhjenee ~ ylihuomenna. V on 2v3kk ja isosisko oli tässä vaiheessa täysin kuiva jo ja isoveljen kuivuusetappi on 2v4kk..
Luin juuri ekan kirjan, elisan e-kirja <3 200s viimeyönä ja toinen mokoma nyt.
Sama havainto, että tiettyjä kehitysvaiheita vaan ei voi kiirehtiä. Lapsentahtisuutta tai realismia.
VastaaPoistaKolmas kirja lähti just \o/ !
Mä luulen, että lapsi myös tajuaa, että tämä on aikuiselle tärkeä asia ja tajuaa myös sen, että tämä on sellainen asia, jonka voi hallita täydellisesti ja uhmata tehokkaasti. Mutta kai se on vaan myönnettävä, että fysiologisesti tämä lapsi ei taida olla valmis.
PoistaJee kolmannelle! Mä olen päättänyt lukea tämän loman aikana Millenium trilogian. Kunhan lopettelen tuon Oksasen uusimman.
Musta kuulostaa paljon paremmalta ajatukselta opettaa lapset valmistamaan mojitoja kuin opettaa niitä vasten tahtoaan potalle. :) Ja onneksi olkoon, olet juuri saanut tunnustuksen ja haasteen, jotka löytyvät täältä linkistä.
VastaaPoistaJoo. Mojiton valmistaminen on paljon hyödyllisempi taito. Ja kiitos hyvästä mielestä!
Poista