perjantai 14. kesäkuuta 2013

Asevelvollisuus

Jos ihmisen todelliset sävyt nousevat esiin nälkäisenä, väsyneenä ja ärtyneenä olen minä siinä tapauksessa sellainen pojille pyssyjä ja tytöille pinkkiä ja poninhoitoa tyyppinen äiti. Edellisestä ruokailusta oli kulunut viisi tuntia, työpäivä oli ollut raskas, minä olin väsynyt ja juuri saanut tietää että kääpiön kaverin synttärijuhlat alkoivatkin tuntia oletettua aikaisemmin, eli tunnin päästä. Yhtäkkiä tuli siis myös kiire.

Harpoin lelukauppaan ja pyysin myyjää opastamaan minut 5-vuotiaan pojan sielunmaisemaan. Juhlakaluina synttäribileissä olivat kumpaakin sukupuolta edustavat kaksoset, joista poikapuolista en ollut koskaan tavannut. Mistä pojat tykkää, tiedustelin myyjältä. Hän käveli suoraa päätä asehyllylle. Nää on kyllä hirveen suosittuja. -Eihän lapselle voi aseita ostaa, ajattelin ensimmäisenä. Onko jotain muuta? 





Kävimme läpi hyrrät ja jotkut taisteluhärpäkkeet. Ääntelehdin epätoivoisen päättämättömyyden puhinaa ja jatkoimme matkaamme sesonkihyllylle. Myyjä esitteli minulle jälleen aseita, nyt erikokoisia vesipyssyjä. Kävin mielessäni eettistä painia. Aseet ovat normaali osa poikien kehitystä. Eihän lasten pidä ampumista leikkiä. Olihan meilläkin vesipyssyjä. Tämä on ihan liian sukupuolistereotyyppistä. Hauskoja lelujahan nämä ovat. -Ai kanta-asiakastarjouksessa puoleen hintaan vai? -Ok. 

Kun pojan lahja oli hoidossa, pääsin takaisin tutulle maaperälle. Onko teillä niitä vaaleanpunaisia tyttölegoja? Valitsin muutamassa sekunnissa jalkapalloilijatytön ja poninhoitotytön välillä ja kiikutin synttärilahjat kassalle. No tulipahan stereotyyppistä settiä, totesin paketoidessani lahjoja paketointipisteellä muutamaa minuuttia myöhemmin. Jatkoin päivittelyä kotosalla lapset päiväkodista hakeneelle miehelle. Mutta ei kai niistä aseista mitään haittaa ole, oli meilläkin vesipyssyt lapsena ja ne oli kylpyleluina kivoja. -Ai, ei meillä vaan ikinä ollut pyssyjä, totesi kahden veljen kanssa kasvanut aviomies. Just, no musta tuli ihan ok kuitenkin, totesin lannistuneena. 

Mitä sanoo lukijakunta. Pyssyt lapsella -Onko ok?

31 kommenttia:

  1. Mä oon taipuvainen uskomaan, että lapset on kykeneviä erottamaan leikin todesta. (Perustan väitteeni osin uusimpaan Tiede-lehden numeroon, jossa oli juttu pelaamisesta ja siitä, vääristääkö se todellisuuskuvaa vai ei.)

    Eettiseksi aikuisyksilöksi kasvaminen luultavasti riippuu jostain muusta kuin lelupyssyistä.

    VastaaPoista
  2. Mä olen alistunut jo vuosia sitten sille, että pyssyt ja pojat kuuluvat yhteen... Esikoinen on nyt 8v. Päiväkodissa eivät kuulemma salli pyssyleikkejä, mut sielläkin tekevät sit lapset pyssynsä vaikka näkkileivästä :) Leikit sinänsä on musta kauheen viattomia, siis mun pojilla kavereineen ainakin. Vaikee nähdä siinä mitään tuhon tietä ;) Ja vielä: tietty kaikki pojat ei oo pyssyjen perään - ja toisaalta jotku tytötkin on. Onneks osaavat ite rikkoa stereotypioita edes vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkkileipäpyssy <3 <3 Mutta tämä on kyllä mielenkiintoista, että pyssyleikit on päiväkodissa kielletty. Ja samaa mietin minäkin kaupassa, että eihän ne kaikki pojat pyssyistä perusta. Mutta kyllä mä myös uskon, että siinä on jotakin pojille tyypilliseen kehitysvaiheeseen liittyvää, että pyssyt ja miekat ja taistelut viehättävät.

      Poista
  3. Pärähdys blogissa jo kerroikin tästä kun kerran kokeneen lto:n kanssa juttelin pyssyistä (josta koen vieläkin just samoja tunteita kuin sinä) ja kysyin saako lapsille semmoisia antaa, niin hän vastasi lämpimästi, että no mutta kun lapsihan keksii pyssyn jossakin vaiheessa vaikka näin, ja nosti etusormensa pystyyn.
    Olen samoilla linjoilla kuin Liina et lapset ottaa leikit/sadut omalla tasollaan niin kuin ottavat ja me aikuiset stressataan turhista,koska ajattelumme liittyy niin eriasioihin jne.
    Meillä on nyt sitten vesipyssy, kun ajattelin sen olevan kiva leikki järvileikkeihin vettä aristelevalle pojalleni. Sitten tuli suomen kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Ehkä tämä on niitä asioita, joita ei kannata ylianalysoida.

      Poista
  4. Meillä pyssyt on aika lailla nou-nou. Poika on vielä pieni eikä ole päivähoidossa, joten mitään ampumiselkeitä ei vaan ole paljoa nähnyt. Tiedostan että kersat kehittää niitä pyssyjä vaikka leivänkannikoista kuten mun serkut, mutta siinähän kehittää - kehittyy samalla luovuus :). En ainakaan tässä vanhemmuuden vaiheessa ole valmis taipumaan kaikkein ällöimpiin leluihin.

    Vesipyssyjä en epäloogisesti laske pyssyiksi ollenkaan. Ne on vesileluja. Niitäkään meillä ei vielä ole, mutta se on lähinnä omaa saamattomuutta ja sitä, että toistaiseksi suihkupullo ajaa saman asian

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luovia aseleikkejä! :D

      Kyllä ne sellaiset replika-aseet lelukaupassa tökkivät. Vaikka ei niissä kai pohjimmiltaan ole mitään eroa vesipyssyihin. Mutta jotenkin vesipyssyssä on pehmeämpi fiilis. Vesileikkifiilis.

      Poista
  5. Äitini kielsi minulta aikanaan kaikki sotaan tai taisteluun liittyvät lelut ja leikit. En saanut - pyynnöistäni huolimatta - pyssyjä, miekkoja, ritsoja; mitään, millä olisi voinut leikkiä sotaa tai rosvoa ja poliisia.

    Legot olivat äitini mielestä kehittäviä leluja, ja tytölle sopivia. Minä rakensin niistä pyssyjä ja miekkoja. Leikin myös sormipyssyllä ja kepistä tehdyllä miekalla.

    Omalta lapseltani en ajatellut pyssyjä kieltää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on nyt niitä Lupiinin heiniä! :D

      Poista
    2. Ja vielä: mulle jäi siitä äitini paheksunnasta kovasti hämmentynyt olo ja paha mieli. En omasta mielestäni ollut paha tai aggressiivinen lapsi, en halunnut satuttaa muita, enkä todellakaan halunnut opetella tappamaan muita. Halusin vain leikkiä. Äitini suhtautuminen sai minut ihmettelemään, luuleeko hän tosiaan minun olevan yllä kuvattuja asioita.
      Ehkä sen kieltämisen voi tehdä hienotunteisestikin, en tiedä. Tai ehkä olin vain erityisen herkkä lapsi. Joka tapauksessa, mielestäni leluaseet ovat ihan ookoo, jos lapsi niitä itse haluaa. Lapsen kanssa voi sitten keskustella aseista ja sodasta ja satuttamisesta, lapsen kehitystason mukaisesti, lasta syyllistämättä.

      Poista
    3. Mä luulen, että se aseleikki on lapselle luonnollinen tapa käsitellä kuolemaa, aggressiota ja muita tämäntyyppisiä teemoja. Nyt kun tätä pohdin, niin miksi ihmeessä tätä pitäisi lapselta jotenkin kieltää. Kiitos! Nyt minulla on tästä(kin) mielipide. :)

      Poista
  6. Mä olen 4-vuotiaan pojan äitinä jo todennut ettei pyssyleikkejä voi estää millään. Silti olen vahvasti sitä mieltä, että ne sormet ja näkkileivät toimivat leikeissä paremmin kuin valmiit pyssyt. Haluan, että "oikeat" aseet pysyvät lapseni mielessä hätkähdyttävinä asioina eikä arkileluina. Kylpyleluna suihkupullo toimii loistavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä periaate. Tätä en ole itse juuri joutunut pohtimaan omien lasten kohdalla, kun eivät ole aiheesta kiinnostuneita. Muistan, että joskus 3-vuotiaana esikoinen leikki kavereidensa kanssa keppien kanssa muutaman kerran ampumista. Pyssyn ääni oli leikeissä amp amp amp. :D

      Poista
  7. Ostin saman vesipyssyn juuri yhdelle 7vlle ja lahjaksi :) ja vesipyssyillä me on pieninä veljen kanssa ammuttu toisiamme

    VastaaPoista
  8. Meidän päiväkoti oli rauhan päiväkoti, ja mitään aseisiin viittaavaakaan ei saanut olla, edes sormella ei saanut ampua. Me leikittiin sitten neutronipommia hiekkalaatikolla. Mä en erityisesti tykkää pyssyleikeistä, mutta olen ajatellut suhtautua niihin vähän rennommin, mä luulen kanssa että se rauhanomaisuus ja empaattisuus kasvaa jostain muusta. Mutta sellaisia oikean näköisiä leluaseita mä en kyllä meille haluaisi, neonväriset vesipyssyt on sitten vähän eri.

    Mutta tyttö /poika -kaksosten äitinä todettava, että kiva, että
    a) molemmat lapset sai oman lahjan eikä yhteistä ja b) molemmat sai eri lahjan eikä samaa. Ja meillä ainakin niiden stereotyyppisyys on välillä ihan huvittavaa, kun toinen työntelee nukenvaunuja korkokengät jalassa ja toinen tykittää autoja radalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neutronipommi!!! Keskisormea rauhanpäiväkotilaisille!!! :D

      Mutta tämä kaksosasia on kiva kuulla. Me miehen kanssa pohdittiin a) Pitääkö toisellekin kaksoselle ostaa lahja, kun kääpiö on "vaan toisen vieras"? b) Pitäisikö ostaa yhteinen lahja, jos ei oikein tiedä mitä sille tuntemattomammalle lapselle hankkii? c) Pitääkö ostaa kaksi samanlaista lahjaa että ei tule riitaa? Kaksosetiketistä ei ollut tietoa, mutta järkeilin, että kaksi erilaista lahjaa on kivoin vaihtoehto.

      Poista
  9. Kai tuo poika alkaa pyssyleikkejä joskus leikkimään, mutta ainakin ne oikeasti pyssyn näköiset saa pysyä kaupassa vaikka mikä olisi. Naapurin pojilla on niitä mustia aseen näköisiä ja kyllä sydäntä vähän riipasee kun ne juoksevat ne kädessä pihalla aurinkolasit silmillä ampumassa milloin mitäkin. Kuvottavan näköistä. Vesipyssyt on kivoja. Ja varmaan myös paintball, itse haluaisin mennä sellaiseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen ollut sellaisessa laserpyssyhommassa ja menin ihan tiloihin muutamassa minuutissa ja tulitin silmittömästi kaikkea liikkuvaa. Kivaa oli. :)

      Poista
  10. Me leikittiin sotaa serkkujen(poikia) ja veljen kanssa, veljelä oli kauhea pyssyvarasto.. Ihan normaaleja meistä tuli. Nii ja oli meilä myös niitä vesipyssyjä. Niitä vastustan nykyään vain siitä syystä, että kuitenki sillä piinataan meikäläistä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Tuskin polku koulusurmaajaksi alkaa vesileikeistä super-soakerilla. :)

      Poista
  11. Meillä neiti valitsi itselleen kaupasta tällä viikolla jonkun hiivatin pehmokiekkoja ampuvan pyssyn. Ihan ok siihen asti, kunnes tajusin, että se pitää hirveää ääntä ja neiti ampuu sumeilematta päin näköä. Kääk! Ei näin. En kannata! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Ehkä ne kiekot "häviävät" pian ja patterit vaan "loppuvat".

      Poista
  12. Toisaalta ahdistaa ihan hirveesti kun oma kolmevuotias joka kepin pätkällä ja kättä pidemmällä osottelee "pumpum" toisia. Ei ihan vielä olisi tarvinut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän leikin on pakko olla jotenkin sisäsyntyistä, koska kyllähän melkein kaikki lapset sitä harrastaa tosi pienestä pitäen.

      Poista
  13. Opiskeluaikoina lapsipsykologi kertoi että jenkkien koulusurmaajilla on yksi hyvin yleinen yhteinen piirre; heiltä on lapsena kielletty aseleikit. Että antaa leikkiä vaan niitä aseleikkejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho. Mutta varmaan joku perä tuossakin on. Leikki on lapselle tapa kokeilla erilaisia tunnetiloja ja käsitellä vaikeitakin asioita ja aggressiota. Että tällaisten leikkien kieltäminen olisi kyllä vähän tyhmää. Voihan "aseleikkien kieltämisessä" olla kyse ihan vaan siitä, että aseet ja tappaminen ovat aikuiselle ahdistavia asioita ja niiltä haluaa suojella lasta. Mutta järkevintä kai olisi juuri antaa lapsen leikin kautta ottaa tuntumaa näihin asioihin. Että annetaan ampua vaan.

      Poista
  14. Meillä legot on ihan ehdoton suosikkilelu pojalle. Niitä on ostettu kavereillekin, niin pojille kuin tytöillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä legot varmaan on kaikkien lasten mieleen, mutta näitä uusia vaaleanpunaisiin laatikoihin pakattuja legoja on markkinoitu vahvasti tytöille.

      Poista