Alennusmyynnit ovat jo hyvässä vauhdissa ja minunkin piti päästä katsomaan. Tavoilleni uskollisena palasin kotiin ostoksien kanssa, jotka kaikki olivat täysihintaisia. Etsin itselleni tasapohjaisia sandaaleja, koska laatikko jossa lähes kaikki kesäkenkäni ovat, on mystisesti kadonnut. Sain todeta, että kaupat ovat tänäkin vuonna täynnä gladiaattorisandaaleja. Olen kulkenut gladiaattorisandaaleissa viimeiset kolme vuotta, joten kaipasin pikkuhiljaa vähän vaihtelua. Milloin tuo trendi menee Suomessa ohi? Olin lievästi sanottuna turhautunut.
Alennusmyynneissä kiertely oli mielestäni kamalaa myös ihmispaljouden takia. Minusta kaupoissa on mukavaa käydä silloin kun ne ovat tyhjillään. Kuten esimerkiksi keskellä arkipäivää. Todellisuus asettaa kuitenkin esteitä ainakin tämän äidin kaupoissa luuhaamiselle keskellä päivää. Pienen lapsen kanssa vaatekaupoissa kulkeminen on nimittäin piinallista. Kun vauva oli pieni, oli päivisin aikaa kierrellä kaupoissa vauvan nukkuessa ja sovitella vaatteita jos niin halusi. Kun lapsi kasvaa, shoppailu vaikeutuu. Kääpiön mielestä ei ole yhtään mielekästä seurata kärryistä äidin kaupoilla luuhaamista. Kääpiö repii mielellään vaatteita alas hyllyistä ja rekeistä, jos vaan niihin onnistuu kurottamaan. Hän myös pitää taukoamatonta älämölöä kärrystään käsin, joka tekee vaatteiden katselusta vähemmän miellyttävää. Vaatekaupoissa kiertelystä muodostuu siis piinallinen kokemus, jossa hoetaan tauotta Äiti katsoo ihan nopeasti vaan, kohta lähdetään pois!
Alennusmyyntikierrokselleni pääsin onneksi ilman kääpiötä. Löysin loppujenlopuksi mukavat ja hienot sandaalit Rizzosta ja heräteostoksena Weekdayn yöpaitaa muistuttavan printtimekon. Mekon juju on syvään uurrettu selkä. Selkä on mielestäni yksi kauneimpia osia naisessa. Sitä siis sopii välillä vähän vilauttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti