keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kotiruokaa

Jauhelihakeitto ja lämmin juustovoileipä maistuvat ihan mahtavalta, kun on syönyt viikon ajan kaksi kertaa päivässä ravintolassa. Automatkalla kotiin kolme viikkoa kestäneeltä kesälomareissultamme, toistelin ylistyssanoja kotiinpaluun ihanuudesta. Lasten kanssa reissaaminen käy voimille.


En aio myöskään mennä lasten kanssa ravintolaan ehkä seuraavaan kahteen vuoteen. Sen verran hermoja raastavaa se on tällä ikäkokoonpanolla ollut. Yksi ruokalaji menee aika hyvin, kaksi on jo aika kamalaa, kolme ihan piinaa. En pysty enää laskemaan, kuinka monta maitolasia lapset ovat vihastuksissaan kaataneet, kuinka monen astian rikki menon olen juuri ja juuri ehtinyt estää tai kuinka monta koskematonta ruoka-annosta on kannettu suoraan ravintolan roskakoriin. Elinikäni on tämän kesän ravintolahermoilun vuoksi lyhentynyt noin muutaman viikon verran. 



Jos minulta kysytään kehittämisehdotuksia suomalaisten laadukkaiden ruokaravintoloiden toimintaan, täytyisi minun mielestäni  useammassa niistä olla lasten leikkipaikka. Lapset voisivat rauhallisin mielin odotella ruokiaan, aikuiset saisivat syödä rauhassa ja kaikki viihtyisivät vähän paremmin. Ja ei -Abc ja Rosso eivät ole laadukkaita ruokaravintoloita.

8 kommenttia:

  1. Voi kamala. Hatunnosto ja olalletaputus.
    Ja todellakin loistava ajatus tuo leikkipaikka-juttu. Pari väritettävää kuvaa ei vaan riitä pitämään kakaraa tyytyväisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta ymmärrän, etteivät leikkipaikat "sovi" joka paikkaan, mutta niistä olisi ihan hirveästi apua monesti. Lasten ei mun mielestä täydy pieninä osata istua pöydässä läpi kolmen ruokalajin, mutta olisi myös kiva, että siellä ravintolassa olisi jotakin järkevää tekemistä ympäriinsäkuljeskelun sijaan.

      Poista
  2. Minäkin peukuttaisin leikkipaikkojen puolesta! Me oltiin puolitoista viikkoa matkalla ja käytiin tyttären nimikkotunturille kiipeämässä. Ulkona söimme vain kolme kertaa (anoppi maksoi niistäkin kaks kertaa) kun musta ja lapsista tuntui olevan paljon hauskempaa kokata leirintäalueella makaroonimössöä ja lihapullia:)

    Pakkohan toki lapsia on opettaa ravintolaruokailuun, mut en mä kyl pystyis noin tiheeseen tahtiin:) Tuntuu et uhmis on niin huomionkipeä (ja matkalla oli AINA väsynyt kun rytmi oli ihan sekasin) et just ravintolassa kiukutteli ja touhus typeriä kaikkein eniten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lomamenoilta ehditty laittelemaan ruokia, joten meni vähän överiksi tuo ravintolaruokailu. Ja mikä siinä on, kun lapset ei suostu syömään oikeasti hyvää ruokaa hyvässä ravintolassa, mutta ahmivat lautasen tyhjäksi jotain mikrossa epätasaisesti lämmitettyä eineslihapullasoosia, josta pyydetään 8€/annos?!!!?

      Poista
    2. Sanopa muuta. Ehkä siinä on se, että lapset yksinkertaisesti tykkäävät eineslihapullamössöstä kun se on maustettu kaikenmaailman aromivahventeilla sun muilla. Meillä oli lähes 3000 km ajoa, mutta yritin tehdä lomasta niin leppoisan kun sai. Tuntui että tuokin kiire oli lapsille aivan liikaa. Toiste en tommosta reissua taida tehdä kun lapset on pieniä.

      Poista
    3. Lasten kanssa oppii kyllä järjestämään lomia niin, että ajomatkat ovat lyhyitä ja paikkaa vaihdetaan harvoin.

      Poista
  3. Me asutaan Saksassa ja yksi selkeimmistä eroista kotiäidin arjessa siellä ja täällä on suhtautuminen lapsiin, myös ravintoloissa. Oli kyseessä taverna, pikaruokapaikka,"hienosto"ravintola tai vaikka pubi jossa tarjoillaan ruokaa, aina tuodaan lapsille sekunnissa syöttötuolit, värikynät, leluja, tms. Lapset myös pääsevät mukaan ravintolaillalliselle myöhäänkin, ilman että kukaan edes kiinnittää asiaan huomiota. Ja jostain syystä ne lapset myös jaksaa käyttäytyä! Paitsi meidän pöydässä käy aina armoton sähellys, joka tosin jatkuu vain siihen asti kunnes kaikki saa ruuat eteensä :D. Mietippä miten Suomessa toimisi esim. biergarten-konsepti, johon kuuluu siis iso olutterassi ruokatarjoiluineen ja bändilavouneen ja siinä samassa yhteydessä jättimäiset leikkipaikat perheen pienimmille osapuolille. Kaikilla on hauskaa, enkä kertaakaan ole törmännyt yhteenkään örveltäjään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies aina hehkuttaa tuota saksalaista tyyliä hoitaa lasten mukanaolo. Ilmeisesti myös Oktoberfesteillä on ne leikkipaikat järjestetty.

      Siinä on kyllä valtava kulttuuriero, josta voisimme kyllä ottaa mallia.

      Poista