Töissä oli ensin kiire ja sitten istuin pitkästyttävässä ja turhassa kokouksessa 1,5 tuntia. Päässä tuntui tunkkaiselta ja lounaskin jäi väliin. Kotona makasin lattialla ja tuijotin apaattisena ulos ikkunasta. Hävitessäni muistipeliä 3- ja 5-vuotiaille, kehitin päässäni pakkomielteen Mignon munista. En saanut niitä pääsiäisenä yhtäkään.
Mies lähti kauppaan ja minä odotin malttamattomana. Auto palasi pihaan ja minä kuikuilin kauppakasseja. -Ei kuulemma ollut Mignoneita myynnissä. Mies horisi jotakin, että aika on ajanut ohi Mignoneista. Älä höpötä, vastasin. Lähdin epätoivoissani tarkastamaan toisen lähikaupan. Pääsiäistuotteiden poistohyllyn edessä tunsin rauhan laskeutuvan sydämeen. Poikkesin myös siiderihyllyllä.
-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.
Oi autuus! Minulta taisi mennä tänä pääsiäisenä Mignonit ohi suun...ellen nyt tällä viikolla osu samanlaiselle apajalle. Jos osun, niin ostan vähintään viisi... ;)
VastaaPoistaMä ostin neljä. :)
PoistaTässä on ilmeisesti tapahtunut suurikin vääryys, kun en ole edes maistanut moisia. :D
VastaaPoistaMä pyörittelen epäuskoisena päätäni. Klassikkomuna!
Poistano NAM! Pakko saada myös!
VastaaPoistaKiireesti hakemaan!!
PoistaMignonia oli ilmestynyt kotiin sillä aikaa kun nukuin yövuoron jälkeisiä pois :)
PoistaNiin ne toiveet toteutuu! :)
Poista