perjantai 21. maaliskuuta 2014

#11 Mennyt nuoruus


Tieni vei tänään vanhaan työpaikkaani. Se oli ensimmäinen oman alan työ. Tuttua kadunpätkää kulkiessani palasin syksyyn 2002. Nyt, luoja paratkoon lähes 12 vuotta myöhemmin, tunsin ylpeyttä siitä, että ei tässä enää ihan mitään aloittelijoita olla.

-Yksi onnellisuutta tuottava asia päivässä, sadan päivän ajan.

10 kommenttia:

  1. Kyllä tässä hetkessä on hyvä olla.
    Tuo on muuten jännä miten aikuisasioista voi jo puhua nykyään kymmen(e/i)ssä vuosissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon omaan ikäänsä välillä havahtuu. Täytän tänä vuonna 35. Olen kohta ollut täysi-ikäinen 17 vuotta. Ja se tuntuu jotenkin ihan mahdottomalta, kun ihan nuorihan tässä vielä on.

      Poista
  2. Hieno haaste/tavoite. Olisi hienoa osallistua, mutta mahtaisinko muistaa sittenkään joka päivä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kannata etukäteen päättää, että epäonnistuu kuitenkin. :D

      Poista
  3. Pidän blogistasi! Vaikutat mahtavan "itsenäiseltä" äidiltä:) Saako kysyä ovatko kuvat aina itse ottamiasi valokuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Kuvat on omia kännykkäräpsyjä.

      Ja töihin meno kyllä kasvatti sitä "itsenäisyyden" tunnetta. :)

      Poista
  4. Tää on kiva setti. Mukavan abstrakteja asioita, jotka jättää tilaa sille katsojan omalle "hei niin mäkin" fiilikselle.

    Jos tänään saisin päättää, niin haluaisin kuvata tähän kyllä niinkin konkreettisen asian kuin kolmostuopin. Lähetkö mukaan kuvaamaan? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla!

      Tänään makaan taudissa sohvalla, joten tuo sun ihana tuoppivisio ei onnistu. Mutta ehdottomasti lähdetään ottamaan kuvia kaljamukeista sitten kun olen paremmassa vedossa. Vaikka ensi lauantaina?

      Poista
    2. tuleva lauantai ei passaa mutta seuraavana viikonloppuna tämänhenkinen tarve vois olla taas ajankohtainen, ehkä sillon?

      Poista
    3. Katsotaan! Laita mulle vaikka s-postia tuohon pihallakotona@hotmailiin.

      Poista