Olimme päivähoitopäivän päätteeksi matkalla kohti kotia. Esikoinen hypähteli edellä kävelytietä pitkin ja rallatteli iloisesti mennessään. Kaa-kaa kaaal-jaa, kaa-kaa kaal-jaa, kaa-kaa kaal-jaa, kaa-al-jaa, kuuluivat laulun sanat, Suljen ihanan soittorasian sävelellä. Hehheh, naureskelin. Sitten alkoi toinen säkeistö. Vii-vii viii-nii, vii-vii viii-niii, vii-vii viii-nii, vii-ii-nii. -Mitä sä lauleskelet? kysäisin yrittäen vaikuttaa huolettomalta. -Mä oon keksinyt tän laulun ite, esikoinen vastasi iloisesti. -Aha. Lapsi jatkoi hyppelyään ja lauluaan. Oo-oo ooo-luut, oo-oo oo-luut, oo-oo oo-luut, oo-oo-luut.
Merkittäköön jonnekin vanhemmuuspöytäkirjaan, että ensimmäinen rekisteröimäni tunnetila oli ylpeys. -Lapsella on sanavarastoa! Hän osaa synonyymejä! Oluelle! Seuraavana tuli ajatus: -Onko laulanut tätä päiväkodissakin? Vastaus on todennäköisesti ei, sillä meille ilmoitettiin, että kasvatuskeskustelua ei tänä syksynä esikoiselle tarvita. Tai vaihtoehtoisesti päiväkodissakin pidetään järki kädessä lapsiperheiden alkoholiasioissa. -Reipas ja taitava tyttö, joka leikkii kaikkien kanssa, sukupuoleen ja ikään katsomatta. Tämä tieto ammattilaisilta riittää meille, enkä jää keskustelua kaipaamaan. Nyt täytyy enää keksiä jotakin sanottavaa kakkosen keskustelutuokioon.
"Jokaiselle lapselle laaditaan päivähoidossa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen vanhemmat ja päivähoidon työntekijä tekevät suunnitelman yhdessä. Näin vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoon ja lapsen oma ääni tulee kuulluksi. Päivähoidon ja vanhempien välinen yhteistyö on kasvatuskumppanuutta, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuuden pohjana on molemminpuolinen luottamus, kunnioitus ja tasavertaisuus."
Apua. Tasavertainen kasvatuskumppanuus. Molemminpuolinen sitoutuminen lapsen oppimisen tukemiseen. Suunnitelma. Sanoinko jo, että apua. Minä olen suhtautunut päiväkotiin lähinnä paikkana, johon lapsen voi jättää siksi aikaa, kun me vanhemmat käymme töissä. "Päivähoidolla on vastuu lapsesta hänen hoitoon saapumisestaan aina siihen asti, kunnes päivähoidon työntekijä luovuttaa lapsen hakijalle. Lasta ei luovuteta päihtyneelle hakijalle." Tämän tiedon minäkin ymmärrän ja allekirjoitan.
Olen yrittänyt pohtia jotakin ylevää kasvatustavoitetta, jonka voisimme esittää päivähoidon ammattilaisille tulevassa kasvatuskeskustelussa, mutta en keksi mitään järkevää. Mitä ihmettä vanhemmat näissä keskusteluissa oikein varhaiskasvatussuunnittelevat? Skeptikko minussa sanoo, että neljäntoista lapsen ryhmässä meidän perheen 2-vuotias kullannuppu ei saa kovinkaan yksilöllistä kohtelua. Lapsen oma ääni hukkuu sinne toisten lasten omien äänten sekaan. Paljon ääniä ja käsipareja rajallisesti.
Minä lupaan sitoutua kasvatuskumppanuuteen huolehtimalla parhaani mukaan siitä, että lapsilla on lokeroissaan puhtaita ja oikean kokoisia vaihtovaatteita. Omaksuin myös loppukeväästä tiedon, että päiväkodissa ulkoiluun täytyy olla eri housut, kuin sisäleikkeihin. En ole vieläkään ihan varma, miten tämä housujenvaihtokäytäntö toimii. Taidan kysellä tästä prosessista enemmän tulevassa kasvatuskeskustelussa.
Mä oon jo oppinut ton housuasian! Sinne viedään toiset housut, esim. farkut tai sellaiset mahdollisesti vuorelliset kangashousut, jotka ne vaihtaa siellä ennen ulkoilua jalkaan. Ja sit taas sisäänpalatessa laitetaan ne alkuperäiset sisähousut. Muuten tulee helvetisti hiekkaa sisätiloihin.
VastaaPoistaTähän asti tää on toiminut hyvin, kun oon hakenut lapset välipalan jälkeen, ennen iltapäiväulkoilua. Haettavat lapset ovat olleet sisähousuissaan, ja ulkohousut ovat jääneet naulakkoon odottamaan seuraavaa päivää. Mut mitä tehdään sitten, kun alan hakea ne vasta myöhemmin? Systeemi menee ihan sekaisin. Ulkohousut tulee kotiin haettavan lapsen päällä! Ja sitten ne pitäis aina seuraavana aamuna muistaa ottaa mukaan.
Onneks meillä on syyskuussa vanhempainilta. Ehkä siellä voidaan paneutua tähän ulkohousu-/sisähousuproblematiikkaan.
Sulla on päiväkoti know-howta!!! Tää on mulle vaikea asia hahmottaa ja keskustelu, jossa vääjäämättä tuntee itsensä tyhmäksi. Kylmällä säällä tää housujuttu on helppo, mutta kesä. Onko ne ulkoiluhousut päällä vain aamupäivisin? Mitä tehdään kun lapsi elää elämänsä prinsessakesää, eikä suostu pukemaan päälleen housuja? Ulkoilusukkahousut ja hame? Ovatko ne ulkoiluvermeet päällä iltapäivällä? Joka päivä kaksi asukokonaisuutta? Mitä helvettiä?
PoistaJa tiedoksi siis kaikille, että ymmärrän tarpeen tälle vaatteiden vekslaamiselle. En vaan tajua, miten se tehdään.
Itse olen vienyt lapsen sisähousuissa tai hameessa ja sukkiksissa päivähoitoon (sillä ajatuksella, että matkalla hän ei ehdi möyriä hiekassa) ja jättänyt ulkohousut naulakkoon ja niistä tappelemisen päiväkodin huoleksi. Olen myös ymmärtänyt, että monet asiat, joista kotona saatetaan kapinoida, eivät ole ongelma päiväkodissa. Esimerkkejä asioista, jotka eivät ilmeisesti ole ongelma päiväkodissa:
Poista- syöminen
- nukkuminen
- potalla käynti
- pukeminen
- tutista luopuminen
- mikään
Tässä on tietenkin se ongelma, että jonkun pitäisi välillä muistaa roudata sisähousuja himaan, kun iltapäivällä noudettaessa päällä ovat ulkohousut. Mutta ne voi toisaalta napata seuraavanakin aamuna mukaan, jos siis omistaa yli yhdet sisävaatteet.
Mulle tämä on lähinnä vaatetekninen dilemma. Että jos lapsella on mekko ja sukkikset. Sitten ulkoillessa päälle pitäisi virittää housut. Jos mentäisiin päiväkodin toiveiden mukaan, otetaanko se koko mekko pois, kun kyllähän siitäkin hiekkaa tulee sisään, kun se on siinä housujen päällä. Ja sitten on vielä sukkikset siellä ulkohousujen alla. +20 tuntuu varmaankin ikävältä sukkikset ja housut kombossa. Että jos se mekkokin halutaan ottaa pois, niin pitää olle sitten joku paitakin varalla. Vai voiko mekon pitää päällä? Mä haluaisin tästä jonkun vuokaavio tyyppisen esityksen.
PoistaEhkä mekon voisi sulloa housuihin? Paitsi jos on tutu. Note to self: älä osta tutua.
PoistaJa jos varavaateloodassa on edes yksi paita, voikin kipaista töihin kevein mielin. Eivätköhän ne jotenkin selviä.
No sillä on just sellainen tutu röyhelösysteemi, tai vaihtoehtoisesti tyllimekko. :)
PoistaÄlä kiellä tutua halajavalta lapselta tutua. He tulevat niistä hyvin onnellisiksi.
Joillain lapsilla on ulkomekko ja sisämekko, viileämmällä kelillä alle esim. legginssit. Sisälle oma setti.
PoistaUlko- ja sisähousujen kanssa on kahta koulukuntaa, niitä jotka tulee pk:iin yksillä housuilla (sisähousut) ja aamupäiväulkoilun ovat samoilla pöksyillä ( ovat nyt ulkohousut), sisälle tultaessa kaivavat repusta toiset pökät sisähousuiksi.
Sitten on niitä jotka tulee päiväkotiin sisähousuilla ja vaihtavat ne uloslähtiessä ulkohousuihin ja sisääntullessa taas sisähousuihin.
Iltapäivällä vaihdetaan taas ulkopöksyt jos lapsi haetaan ulkoa. Pääasia että niitä housuja on mukana riittävästi, myös mahdollisten kura-, ruoka- ja eriteonnetomuuksien varalta.
Mahtavaa! Kiitos! Eri koulukuntia!! Mä luulen nyt ymmärtäväni tämän kuvion! Kiitos!!! Tästä selvennyksestä tuli sellainen rauhallinen olo. Että kaikki järjestyy. :D
PoistaMe ollaan todettu noissa keskusteluissa, että emme oleta mitään sirkustemppuja tai erikoisuuksia, että (toivottavasti) hyvä perushoito on aivan riittävästi. Tädit ovat vaikuttaneet tyytyväisiltä tähän asenteeseen. En suoranaisesti usko, että tuon kokoisissa ryhmissä on oikeasti resursseja paneutua kenenkään erityistoiveisiin, kuin korkeintaan paperilla. Eri asia on, jos lapsella on ihan oikeasti joku ongelma tai erityinen haaste johon todella pitää kiinnittää huomiota...
VastaaPoistaTää housuasia on ratkennut meiltä niin, että usein lapsi haetaan ennen ip ulkoilua ja jos on lämmintä, niin lähdetään niissä sisähousuissa ja napataan farkut reppuun. Sitten pitää vaan seuraavan päivänä muistaa ottaa uudet verkkarit mukaan (siksi niitä on siellä varalla useampia.) Viileät ilmat on siitä helpommat, kun voi vaan hillua sukkiksissa ja siihen haalarit tai ulkohousut päälle.
Mä jotenkin myös vierastan ajatusta, että lapsia pitäisi jotenkin erityisesti kasvattaa. Kasvavat ja oppivat asioita leikkimällä ja olemalla toisten kanssa. Kyllä niitä tavallisia sosiaalisia taitoja ym. tapoja varmaankin rutiinisti kaikille lapsille pyritään päiväkodissa välittämään. Nämä erityistarpeet on sitten tietenkin asia erikseen.
PoistaSiihen niitä aikuisia siellä päiväkodissa tarvitaan, mahdollistamaan että leikille, kasvamiselle ja oppimiselle on suotuisat olosuhteet.
PoistaJa oikeasti niiden kasvatuskeskusteluissa mietittyjen tavoitteiden pohjalta, suunnitellaan mitä tehdään ja miten, mitä juttuja harjoitellaan enemmän.
Ihan tavalliset tavoitteet ovat tärkeitä esim. saako lapsia leikkiä tarpeeksi ja jatkaa leikkiään toisellakin kertaa, miten ollaan kiva kaveri ja otetaan toiset huomioon.
On myös todella tärkeää kuulla mitä vanhemmat kertovat omasta lapsestaan. VASU-keskusteluun pitää vanhemman mennä asiantuntijaksi, kertomaan millainen lapsi on. Ja kaikkea saa kysyä ja pitääkin.
Joo, siis en missään nimessä halunnut antaa sellaista kuvaa, että päiväkodissa ei aikuisia tarvita, tai että "ammatillinen kasvatustyö" on turhaa. Mä näen sen lähinnä itsestään selvänä, että ne kasvatuksen ja hoivan ammattilaiset opettaa lapsille sosiaalisia taitoja ja opettaa niitä asioita, jotka valtakunnallisiin suunnitelmiin on kirjattu. Luotan siihen, enkä näe, että mun vanhempana pitäisi erikseen lausua sitä ääneen.
PoistaMutta edelleen mun on vaikeaa mieltää, mitä oman lapsen tulisi harjoitella enemmän tai mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Mä ehkä vierastan sellaista "tietyssä iässä pitää osata tietyt temput" ajattelua, vaan uskon siihen, että lapsi luontaisesti hakeutuu uusien asioiden pariin ja oppii. Ja siksi on hyvä, että päiväkodissa on kyniä ja saksia ym. ammattilaisten tarjoamaa puuhaa tarjolla, että lapsi pääsee kokeilemaan eri asioita ja opettelemaan uusia taitoja.
Mutta tuo on kyllä varmasti ihan totta, että vasussa on mahdollista kertoa lapsesta. Porukkaa on päiväkodissa paljon, eikä lapsiin varmaankaan voi tutustua kovinkaan yksilöllisesti. On hyvä, että tällaisille asioille annetaan keskusteluille aikaa.
Hihhih. :) Niin se maailma avartuu ja sanavarasto kasvaa.
VastaaPoista"Toivoisin teidän huolehtivan siitä, että lapsistani tulee kunnon ihmisiä."
Mä olen vaan kertonut tädeille, että jos keskimmäinen saa raivarin, jättäkää se yksin rauhoittumaan niin se tointuu nopeimmiten. Esikoisen voi saada puhumalla rauhoittumaan.
Eri ulkohousut toimii niin, että hoitoon mennessä on farkut ja sitten hyllyllä on varafarkut ja sekavassa järjestyksessä vaihtavat niinkuin parhaaksi näkevät. Ehkä esim. pitävät aamun ulkoilun yli samat housut ja sitten vaihtavat puhtaammat päälle ulkoilun jälkeen. Ehkä.
Mä vaan odotan, että kylmä syksy tulee, niin täm housuasiakin ratkeaa. Pitäisi ehkä ostaa jotkut pinkit röyhelöfarkut, niin ne voisi saada suostuteltua lapsen jalkaan aamuisin.
PoistaNiin no mietipä itse, jos ne kaikki 14 tulisivat niissä överihiekkaisissa ja/tai -kuraisissa housuissaan sisälle leikkimään...
VastaaPoistaOnhan se lapsenkin kannalta mukavampi sisällä leikkiä puhtaissa ja kuivissa pöksyissä.
Siteeraan tähän itseäni tuolta ensimmäisen kommenttini loppupuolelta: "Ja tiedoksi siis kaikille, että ymmärrän tarpeen tälle vaatteiden vekslaamiselle. En vaan tajua, miten se tehdään."
PoistaEt kyl mä mietin.
Meidän kasvatuskeskustelut on päiväkodissa käsitelleet kaikkea tosi syvällistä kuten "pitääkö lapsi kynää oikein kädessä ja pitäiskö sitä harjoitella", "voitteko edes joskus pyytää sitä käyttämään ärrää kun se osaa mut ei viitti", "jos tenava ns. jäätyy, se johtuu siitä että tapahtuu jotain odottamatonta ja sen oloa helpottais jos vaikka retkestä kerrottais etukäteen", "ai se syö täällä porkkanaa, uskomatonta". Eli ehkä niihin ei kannata kauheen syvällisesti suhtautua? :) Ja hei, sympat teille tyttöjen vanhemmille! En oo tajunnut kuinka vaikee toi pihahousukuvio on hameväelle - kun haastetta riittää poikienkin kanssa.
VastaaPoistaT: eräs mutsi jonka kirjautuneena kommentointi ei taaskaan onnistu http://erasperhe.wordpress.com
Joo. Pitäydytään arkisissa asioissa.
PoistaMä kyllä tässä pukeutumisasiassa ajattelen myös, että poikien kanssa pääsee helpommalla, kun suurin osa pojista haluaa varmaan laittaa kuitenkin jotkut housut jalkaan.
kiva kun jaksoit kommentoida! :)
Pyysin varhaiskasvatuskeskustelussa opettamaan pojalle (silloin noin 2vee) kertotaulua sekä lukemaan... Mitäs pyysivät "asettamaan tavoitteita"! Päiväkotitädin huumori ei ihan riittänyt... :D
VastaaPoistaMe voitais pyytää, että opettakaa se jonglööraamaan ja puhumaan ranskaa! :D
PoistaMulla meni yli hilseen tämä ulkohousuasia kun kesäkuussa tuli kahdelta lapselta kahdet vaatteet pyykkiin joka päivä. Ensin siis aamupäivällä likastettiin yhdet ja iltapäivällä toiset. Niin ja hyvässä lykyssä kotona vielä kolamnnet. Ei menny jakeluun mulla et mitä järkee. Jälkeenpäin ymmräsin että systeemin olisi kuulunut toimia kuten joku yllä mainitsi muttei toiminut. Nyttemmin on alkanut toimia, ilmeisesti hlökuntakin toimii kukin omalla tavallaan... mut se pyykin määrä oli järisyttävä!
VastaaPoistaMä vielä sulattelen, että mihin koulukuntaan aion liittyä. Nyt tutkittuani lapsen naulakolta varavaatepinoa ounastelen, että lapselle laitetaan sieltä jotakin vaihtovaatetta sisään tullessa ja sitten ne ulkovaatteet onkin jonain päivänä sisävaatteina. Ehkä.
Poista