perjantai 9. maaliskuuta 2012

Likainen parketti

Mä saan laittaa aurinkolasit ja mulla on nää uudet kärryt ja se on ihanaa. Mä saan laittaa aurinkolasit ja mulla on nää uudet kärryt ja se on ihanaa. Tällaista olen tässä viime päivinä toistellut itselleni. Pienen pientä tämä minun elämä. Pientä ja väsynyttä. Uusien kärryjen jalkatuki toimii samalla mekanismilla, kuin omassa lapsuudessa. Se lämmittää minun mieltäni joka ikinen päivä. Mekaniikasta voi tulla lämpöinen ja turvallinen olo.

Olen edelleen flunssassa. Sunnuntaina tulee kuukausi täyteen. Aamut alkavat taas viideltä, koska kävelemään oppiminen räjäyttää lapsen tajunnan. 3-vuotias taantuu vauvaksi ja istuu aamuisin makuupussissa rattaissa ja katsoo pikkukakkosta. Matkii 1-vuotiasta joka asiassa ja uikuttaa sellaista ärsyttävää vauvauikutusta. Ei muka osaa enää puhua. Leikitkö sä marsua? kysyn ihan vain vittuillakseni. Varmaankin traumatisoin lapsen, kun pilkaan regressiota. En vaan kestä yhtään enempää vauvoja.


Haluaisin, että kotona olisi siistiä. Ostaisin kaupasta tulppaaneja ja syötäisiin ruokapöydässä lasten kanssa välipalaksi omenapiirakkaa auringon häikäistessä lämpimästi. Siinä elämässä olisin huoliteltu ja järjestelmällinen. Eilen kyllä syötiin uunituoretta piirakkaa. Likaisen pöytäliinan päältä, ruokapöytä täynnä likaisia astioita aamupalalta ja lounaalta.

Siivosin keskiviikkona koko iltapäivän, mutta sitä ei enää huomaa. Lattiat olivat jo illalla täynnä leluja, kirjoja, dvd-levyjä ja revittyjä lehtiä. Aurinko korostaa parkettiin kovaksi kuivuneita banaani ja kaurapuurotahroja ja osoittaa ikkunalasista jokaisen pienen käden ja nenän jättämän jäljen. Ei kannata siivota, kun tulee kuitenkin heti taas sotkuista, totesin.

16 kommenttia:

  1. No höh :(. Kuulostaa masentavalta, enkä muuta voi kun toivoa sinulle paranemista... Ja ehkä jonkun siskopartion siivoamaan ja tuomaan tulppaaneita. Vaikka sekään ei auta kuin hetken, kun on kipeä ja väsynyt. Yritä silti jaksaa :). (Ja vannon, ettei lapsellesi jäänyt marsutraumaa, ainoastaan nauratit lukijoita ja se on plussaa ;D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tää oo masentavaa. Tää on meidän arkea! :D Mä vaan haluaisin elää sellaista lapsiperheen idylliä, mutta nää lapset pilaa sen koko ajan. :(

      Poista
    2. :D kirjoitat ihanasti. Rehellisesti. Sitä, mitä me monet muutkin varmaan ajatellaan, muttei osata pukea sanoiksi. Odotan toista. Esikoinen täytti juuri 3 ja pikkusisko syntyy n. 6 viikon päästä. Isompi puhuu ja käyttäytyy jo nyt välillä kuin vauva. Saa nähdä millainen on vauvan tultua.

      Poista
    3. Kiitos! :) Meillä tämä vauvaksi taantuminen on alkanut oikeastaan vasta hiljattain, kun vauva on jo 1-vuotias. Vauvan synnyttyä esikoinen sai vaan ihan hillittömiä raivokohtauksia ja oli todella uhmakas ja aggressiivinen. Kai nämä ovat paljolti temperamenttikysymyksiä.

      Voimia sinulle loppuviikkoihin ja kärsivällisyyttä kevääseen!

      Poista
  2. ulkoistaminen. siivooja pari krt kuussa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä just tänään mietin tota. Mä luulen, että se olisi kyllä hintansa arvoinen.

      Poista
    2. Se vasta masentavaa onkin, kun kolme tuntia siivoojien lähdön jälkeen kämppä on taas täydessä kaaoksessa by 1- ja 4-vuotiaat...

      -envi

      Poista
    3. Lapset pilaa kaiken! :D Pitäisi sulkea ne varmaan johonkin koppiin.

      Poista
  3. samis täällä ilmoittautuu hei! sillä erolla, että tuo muuten rasittava kääpiöpinseri toimii bioimurina eli syö ruokaperäiset täyhkät lattialta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kätevää kun on koira! Mä tyydyn toistaiseksi haaveilemaan rikkaimurista.

      Poista
  4. Ihan vähän ohi pääaiheen, mutta mitkä kärryt tuli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Teutonian Timmyt! Ne menee niin paljon pienempään kasaan, kuin Brion Racet ja Emmaljungan Scooterit, että päädyttiin niihin. Ja kuomukin on Raceja parempi.

      Hyvin kyllä kulkee tuolla kuoppaisilla ja jäisillä teillä. Paljon paremmin, kuin pikkuisilla etupyörillä.

      Poista
  5. Ihanaa, ettei meidän huusholli ole ainoa, jossa näyttää tuolta pöydän alla! Olen kuullut että jotkut vanhemmat (äidit) pyyhkii syöttötuolin, pöydän ja lattian jokaisen syöntikerran jälkeen ja ettei ruoka sitten kuivahda kiinni ja olisi ilmeisesti myös helpompi irrottaa. Mulla ei ole kokemusta. Kirkkaina kevätpäivinä tai jos on vieraita tulossa, jynssään kuivuneita kurkkuja ja (etenkin) puuroa irti lattiasta ja kiroilen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kaikki jäljet välittömästi siivoavat ihmiset herättää mussa hämmennyksen sekaista kunnioitusta. Musta ei vaan ole siihen. Raaputtelen sitten veitsen kanssa niitä kurkkuja irti. Paitsi nyt sain asennettua lattialle sellaisen Ikeasta hankitun läpiäkyvän muovialustan, josta ruokatahrat lähtee paremmin irti. Ei siis tartte siivota niin usein.

      Poista