lauantai 14. tammikuuta 2012

Onnea sormet ristissä

Tytöillä on synttärit kolmen viikon päästä ja minua jännittää. Yksi vuotta ja kolme vuotta. Olen ollut ajankäytön mestari ja synnyttänyt lapset viettämään syntymäpäiviään neljän päivän erotuksella.

Juhlat eivät varsinaisesti jännitä. Minulla ei ole ongelmia päättää juhlien teemaväreistä tai koristeluista, koska niitä ei ole. Minä jännitän sitä, tajuaako 3-vuotias päivänsankari vaatia juhliin paikalle kavereitaan. Näihin bileisiin on nimittäin kutsuttu vain isovanhemmat, tädit, sedät ja kolme serkkua. Yksi serkuista on jäänyt vastikään kiinni tupakka huulessa, toinen vieraili muutama kuukausi sitten poliisiasemalla kiljun myymisen tiimoilta. Juhlissa on näin olen yksi esikoisen ikätoveri ja se on minulle enemmän kuin tarpeeksi.


Minusta ei ole lapsisynttäreiden pitäjäksi -ei ennen kuin on ihan pakko. Olen ollut parin viime vuoden aikana vieraana muutamilla lapsisynttäreillä ja poistunut jokaisista juhlista hermorauniona. Minä en kestä sitä kiljumista ja ympäri asuntoa juoksentelemista, joka näihin kekkereihin väistämättä liittyy. Minä pääsen kärsivällisyyteni äärirajoille jo pelkästään yhden kääpiön ikätoverin vierailun aikana. Minä en pysty asioimaan perhekahviloissa, koska en kestä leikkivien lasten aiheuttamaa meteliä. Minä olen sillä tavalla aikuinen ja kamala.

Viime vuosi meni 2-vuotispäivineen ohi ihan sujuvasti. Vauva oli juuri syntynyt, eikä 2-vuotias vielä ymmärrä synttäreiden päälle. Nyt olemme iässä, jossa lapsi osaa jo vaatia asioita. Minä pelkään, että lapsi tajuaa vaatia kaverisynttäreitä.

Minä ajattelin järjestää juhlat, joissa isovanhemmat palvovat lapsenlapsiaan ja minä joudun selvittämään mahdollisimman vähän riitoja liittyen siihen, kuka otetaan mukaan leikkiin, kuka saa seuraavaksi työntää nuken vaunuja tai kenen vuoro on käyttää kassakonetta. Onko se ihan kamalaa?

Kuinka pitkään on mahdollista vältellä lastenkutsujen järjestämistä? Missä iässä kaverisynttäreiden järjestämisestä tulee väistämätöntä?

14 kommenttia:

  1. Meillä on pidetty kaverisynttäreitä 3-vuotispäivästä lähtien ja avain onnistuneisiin juhliin on rajattu vieraslista eli ei liikaa lapsia. Tytön parhaat kaverit ovat pihapiiristä ja ollaan ystävystytty myös vanhempien kanssa, joten kaverisynttärit ovat olleet oikein mukava tilaisuus. En muista halusiko tyttö 3-vuotiaana itse varsinaisesti kutsua kavereitaan, mutta nyt 4-vuotisynttäreille se kyllä oli must, kun oli niin monien muiden kavereiden synttäreillä ollut.

    Syksyllä oltiin yksillä synttäreillä, joissa oli 90 neliössä n. 20 lasta ja vanhemmat päälle, se oli kyllä kamalaa menoa vaikka meidän lapset näyttivät nauttivan.

    -envi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vierasmäärän rajaaminen tuntuu hankalalta, kun tuntuu siltä että määrä räjähtää väistämättä käsiin, kun mukaan tulevat lapsen muutaman kaverin pienemmät sisarukset ja vanhemmat siinä mukana. Ja sitten vielä isovanhemmat ja serkut. Siinä olisi jo melkein 30 ihmistä. Siis ihan liikaa minulle! Lapset kyllä varmasti viihtyisivät.

      Poista
  2. Meillä onnistui 4-vuotissynttäreihin asti. Silloin alkoi isosisko jo paria kk:ta ennen markkinoimaan, että ketkä kaikki tulee sitten hänen juhliinsa. Ja tuli ne kaikki, onneksi tyttö kutsui vain 7 kaveria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että ensi vuonna on jo vaikeaa perustella lapselle sitä, miksi kavereita ei ole juhlissa. Missä vaiheessa lapset tulee juhliin ilman vanhempia? Se jo auttaisi kovasti tuossa vierasmäärän rajaamisessa. Paitsi silloin kyllä joutuisi itse kaitsemaan kaikkia lapsia. Ja se olisi kamalaa.

      Poista
  3. meillä oli 5v:n synttäreillä vuotta nuorempi sisko ja kaksi muuta tuttavaperheen lasta. ei siis vieläkään kunnollisia kaverisynttäreitä ;) ja nekin mielummin ulkoistan hoploppiin tms vaikka se onkin aika hinnasta, mutta se on hinta siitä ettei se lauma ole meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen lukenut lehdestä näistä lasten synttäribudjettien paisumisesta, kun pitää olla elämysmatkaa ja giftbagia vieraille. Ehkä mä kuitenkin järjestän niitä kotisynttäreitä ja pilaan lapseni elämän sillä tavalla. :)

      Poista
  4. Hei, meillä esikolla oli ekat kaverisynttärit 6-vuotiaana, keskimmäisellä 4-vuotiaana ja nuorimmalla 5-vuotiaana. Kaikissa näissä kaverit on tulleet ilman vanhempiaan, joskus ollaan hakemaantulleille vanhemmille tarjottu kakkukahvit. Kuopuksen kohdalla jo 4- vuotissynttärit oli pohdinnan aiheena, mutta vieraslistallepääsi vain isoveljen (8 vuotta vanhempi) kavereita niin skipattiin ne. Keskimmäinen taas on sosiaalinen tyttö ollut pienestä asti niin nelivuotiaana juhlat oli jo tosi tärkeät. Tsemppiä vaan, pari tuntia sitä seisoo vaikka päällään :).

    VastaaPoista
  5. Tuntuisi sillä tavalla hassulta jättää vanhemmat kutsumatta, kun ne lapsen kavereiden äidit on kuitenkin mun kavereita (lapsen kautta). Varmaan sitten kun lapset ovat päiväkodissa, en enää tunne niitä toisia vanhempia, niin sitten mulle ei tule paha mieli, jos en kutsu niitä mukaan juhliin. Ja kaikesta kyllä selviää. Jopa lastenkutsuista! :)

    VastaaPoista
  6. Mun kaverilla (mies), jolla on pettämätön taito tietää kaikesta kaikki, myös lasten kasvatuksesta (itsellään on 3v poika), on mm. sanonut, että niin monta kaveria synttäreille kun vuosia tulee mittariin. Meil on kauhee pohdinta, kuka on se lucky one joka saa tulla meidän sällin ekoille syntskille. Jotka btw on kesäkuussa. Jengi pihalle riehumaan! Taas yks plussaääni kesävauvoille :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on varmasti todella hyvä insinööri. Mä kyllä pidän tästä säännöstä, varsinkin näinä alkuvuosina. Ja pisteet myös kesävauvoille! :)

      Poista
  7. Meillä ei ole järjestetty vielä yksiäkään kaverisynttäreitä, ja poika on sentäs jo 5v! Suurin syy on ollut se, että tähän saakka ollaan asuttu 2h+k asunnossa, jossa sitä tilaa on vähän, ja toinen syy on se, etten vaan halua lapsilaumaa kotiini mellastamaan... Mahdollisesti pojalle järkätään 6v kemut, mutta kutsuvieraat todellakin rajataan niin, että sellaiset kaverit kutsutaan joitten äidit minäkin hyvin tunnen.
    Terveisin nimimerkki Paska äitee vm.-81

    VastaaPoista
  8. Meillä tyttö täyttää helmikuussa 6v ja olisi tarkoitus järjestää ensimmäiset kaverisynttärit. Mietin paikallista urheilutaloa juhlapaikaksi ja kysynkin sen potentiaalista ensi viikolla kun siellä on lapsille suunnattua toimintaa juuri aiottuna päivänä ;) En vain yksinkertaisesti jaksaisi sokerihumalaista laumaa lapsia kerrostalokolmioon - siellä saisivat riehua kaksi tuntia eikä mun tarttis panostaa omaan kotiin ja samalla voisi tutustua lasten vanhempiin (tai olla tutustumatta :D). Päiväkodista ajattelin että 6 kutsuttua lasta on ihan maksimi + sitten vapaa-ajan kaverit (7) ja serkut (7) ym. Voi kaihistus tuota lasten määrää! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh mikä määrä vieraita!! Kannatan urheilutaloa! :D

      Poista